Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta
Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.
Useimmiten kaatuessa saadaan nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja mustelmia.
– Ikääntyneemmillä ilmenee myös jonkin verran reisiluun tai ranteen luiden murtumia sekä olkapääongelmia. Ranteen veneluun murtumat ovat tyypillisiä myös nuoremmilla, kertoo Terveystalon fysioterapeutti Kari Niemi Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstä.
Siihen, millaisia vammoja kaatuminen aiheuttaa, vaikuttaa moni asia.
– Ihmisen pehmytkudosten vahvuus, luitten vahvuus ja ennen kaikkea iskun ja kaatumisen voima, Kari jatkaa.
Monipuolinen ja kekseliäs liikkuminen sekä aistiärsykkeet kehittävät tasapainoa
Suuri osa kaatumisista voitaisiin välttää hyvillä varusteilla kuten liukuestekengillä sekä monipuolisella treenaamisella.
– Olennaisinta on lihasvoimasta, nopeudesta ja reaktionopeudesta huolehtiminen sekä tasapainon kehittäminen. Näitä voi treenata liikkumalla mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi poikkeamalla tutulta lenkkipolulta metsään. Ja tietysti näkö: sen pitää olla kunnossa, sillä se vaikuttaa kaikkeen, Kari Niemi muistuttaa.
Hyviä keinoja tasapainon ja aistien monipuoliseen harjoittamiseen ovat Karin mielestä esimerkiksi myös:
- Yhdellä jalalla tai silmät kiinni seisominen
- Täyden vesilasin kanssa käveleminen
- Portaiden juokseminen
- Pyöräily
- Pallopelit
- Tanssiminen
- Hiihtäminen
Jos jalat lähtevät kuitenkin alta, toimi näin
Kaatumista ei aina pysty estämään, sillä tilanne tulee monesti yllättäen. Kun jalat lähtevät alta, on usein jo liian myöhäistä.
– Kyse on siitä, ehtiikö reagoimaan lainkaan. Hyvä kaatumistekniikka voi pelastaa vammoilta, mutta tarvittaessa osumaa ottaneen kohdan ensiapuna toimii kohdan puristus sekä kohoasentoon laittaminen.
Kylmän käyttämisestä ollaan nykyään montaa mieltä – oma ohjeeni on, että jos se tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Välttämätöntä se ei ole, Kari kertoo.
Jos esimerkiksi jalan päälle pystyy varaamaan painoa eikä kipu ole hirvittävä, ei lääkäriin välttämättä tarvitse kiiruhtaa suuna päänä.
– Kipeällä jalalla ei kannata kuitenkaan nilkuttaa pitkään, sillä se lisää kudosvaurioiden riskiä. Lääkäriin tulee mennä, jos kipua ei saa hallintaan tai kättä tai jalkaa ei pysty käyttämään. Ylipäänsä matalalla kynnyksellä lääkäriin, kun oma kunto kaatumisen jälkeen arveluttaa – ja päähän kohdistuvat iskut tulee aina ottaa vakavasti, Kari Niemi muistuttaa.
Terveystalon tapaturmapäivystyksessä hoidetaan niin työssä, liikenteessä kuin vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Tapaturmapäivystys tarjoaa nopean ja asiantuntevan avun esimerkiksi haavojen, murtumien ja venähdysten hoitoon. Tapaturmapäivystäjät ovat vammojen hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä, joiden vastaanotolle pääset ajanvarauksella tai ilman.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein
Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.
Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.
TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"
Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.
Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”
Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”