Nuoret tunnistavat mielenterveyden ongelmia aiempia sukupolvia paremmin

Nuoret tunnistavat itsessään ja ystävissään mielen pahoinvoinnin oireita tänä päivänä paremmin. Mielenterveydestä uskalletaan myös puhua aiempaa enemmän.

Nuoret tunnistavat itsessään ja ystävissään mielen pahoinvoinnin oireita tänä päivänä paremmin, kertoo Terveystalon psykologi Katri Laine.

Nuorten mielen pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti. Ongelmien lisääntyminen on Terveystalon psykologin Katri Laineen mukaan monen tekijän yhteissumma.  

- Aikamme suurin haaste lienee globaali turvattomuus. Monilla vastaanotolle tulevilla nuorilla on omaan tulevaisuuteen liittyvää epätietoisuutta ja ahdistusta. Ilmastonmuutos, nopeasti muuttuva työelämä, epidemiat ja sodat heittävät nuorten tulevaisuuden kuviin isot varjot. Etenkin, kun aikuiset eivät selvästikään osaa näitä kriisejä auttavalla tavalla ratkoa, Katri Laine kertoo.

Vastaanotolla käsitellään usein myös nuorten sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa.

- Monia mietityttävät kaverisuhteet tai vaikeat suhteet vanhempiin. Itsetuntoon liittyviä kysymyksiä sekä koulukiusaamisen haavoja käsitellään paljon. Sosiaalinen ahdistus ja jännittäminen ovat nuoruusikäisillä melko yleisiä huolen aiheita. Näihin teemoihin liittyy myös sosiaalinen media, jonka liiallinen käyttö lisää tutkitusti pahoinvointia.

Positiivinen kehityssuunta on se, että ongelmista osataan puhua

Katri Laineella on pitkä kokemus nuorten kanssa työskentelystä muun muassa kasvatus- ja perheneuvolassa, koulupsykologina, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä ja nyt Terveystalossa. Laine kertoo, että tärkeä kehityssuunta on se, että mielenterveyden ongelmista uskalletaan puhua herkemmin.

- Nuoret ovat itse valveutuneempia kuin aiemmin. He osaavat tunnistaa itsessään ja ystävissään pahoinvoinnin oireita paremmin kuin vanhemmat sukupolvet samassa iässä. Meillä on myös nykyisin enemmän tietoa, sanoja ja lupaa puhua mielen hyvinvoinnista, ja se on upeaa, Laine iloitsee.

Matalan kynnyksen keskustelukanavia tulisi olla nuorille enemmän

Kaiken informaatiotulvan keskellä voi nuoren olla vaikeaa arvioida, mikä on normaaliin elämään ja kehitykseen kuuluvaa alakuloa ja ahdistusta, mikä huolestuttavaa oireilua.

- Kasvuun liittyy aina kipuja ja harva muutos elämässä tapahtuu ilman ahdistusta. On kyse sitten oireilusta tai kasvukivuista, tulisi nuorilla olla aina mahdollisuus päästä puhumaan mieltä askarruttavista asioista, Katri Laine huomauttaa.

Matalan kynnyksen keskusteluapua on tärkeää olla tarjolla lähellä nuoria.

- Koulujen ja hyvinvointialueiden resurssit nuorten auttamiseen vaihtelevat, joten erilaisia vaihtoehtoja matalan kynnyksen keskustelukanaviksi tarvitaan. Myös some tarjoaa paljon hyvää tietoa ja on tärkeää, että mielenterveyden ammattilaiset ovat somessa näkyvisti mukana. Vakavamman oireilun tilanteessa nuorten pitäisi saada oikea-aikaista, sekä nuorta että perhettä tukevaa hoitoa. Kuukausien jonottaminen merkitsee yleensä aina tilanteen eskaloitumista, Laine kertoo.

Psykologi rohkaisee vanhempia ottamaan kontaktia nuoriin mieluummin enemmän kuin vähemmän

Jokaisen nuoren pitäisi saada arjessaan kokemuksia siitä, että hän on läheisilleen tärkeä ja kiinnostava yksilö, jonka ajatuksia ja tunteita halutaan kuulla. Vanhemmilla on tässä olennainen rooli.

- Lapsen kasvaminen tuo haasteita myös aikuisille. Vanhemmilla voi olla epävarma olo siitä, miten esimerkiksi teini-ikäisen kanssa pitäisi olla: milloin antaa tilaa ja vapautta, milloin taas hakea kontaktia tai asettaa rajoja. Oman kokemukseni perusteella neuvoisin vanhempia mieluummin hakemaan kontaktia enemmän kuin vähemmän. Nuori kyllä sitten osoittaa, kun tarvitsee omaa aikaa.

Yllättävän usein nuoren kokemus turhan paljon tilaa antavista vanhemmista voi ollakin Laineen mukaan se, että tuntuu, ettei vanhempia kiinnosta.

- Rajojen suhteen taas rohkaisisin paitsi aikuisen omaan hyvään harkintaan, myös avoimeen dialogiin nuoren kanssa. Yhdessä keskustelu ei tarkoita sitä, että nuori sanelee säännöt, vaan sitä, että hän saa kuulluksi tulemisen kokemuksia omaan elämäänsä liittyvissä asioissa ja tulee näin arvostavasti kohdelluksi. Samalla yhdessä voidaan löytää rakentavia, kaikille sopivia ratkaisuja haastaviin tilanteisiin, Katri Laine päättää.

Tutustu nuorten psykologisen tuen palveluihimme

Lue lisää aiheesta

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa Artikkeli

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Keski-ikäinen nainen seisoo ikkunan edessä silmät kiinni ja hymyilee Artikkeli

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.

Uusi gynekologi-chat ratkaisee loma-ajan yleisiä pulmia Artikkeli

Uusi gynekologi-chat ratkaisee loma-ajan yleisiä pulmia

Suomen ensimmäisessa gynekologi-chatissa voi kysyä matalalla kynnyksellä esimerkiksi kuukautisten siirrosta, vaihdevuosioireista tai lääkkeistä. Tänä kesänä yleisimpiä syitä hakeutua chattiin ovat todennäköisesti hormonilaastarien saatavuusongelmat, povaa gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Nainen katselee aurinkoista metsämaisemaa Artikkeli

Sosiaalisessa mediassa leviää vaarallisia väitteitä aurinkorasvoista ja auringolle altistumisesta

Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on huolestunut sosiaalisessa mediassa leviävistä harhakäsityksistä, joiden mukaan esimerkiksi aurinkorasvat olisivat auringolle altistumista vaarallisempia tai runsas vedenjuonti voisi ehkäistä palamista.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.