Nuoret tunnistavat mielenterveyden ongelmia aiempia sukupolvia paremmin
Nuoret tunnistavat itsessään ja ystävissään mielen pahoinvoinnin oireita tänä päivänä paremmin. Mielenterveydestä uskalletaan myös puhua aiempaa enemmän.

Nuorten mielen pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti. Ongelmien lisääntyminen on Terveystalon psykologin Katri Laineen mukaan monen tekijän yhteissumma.
- Aikamme suurin haaste lienee globaali turvattomuus. Monilla vastaanotolle tulevilla nuorilla on omaan tulevaisuuteen liittyvää epätietoisuutta ja ahdistusta. Ilmastonmuutos, nopeasti muuttuva työelämä, epidemiat ja sodat heittävät nuorten tulevaisuuden kuviin isot varjot. Etenkin, kun aikuiset eivät selvästikään osaa näitä kriisejä auttavalla tavalla ratkoa, Katri Laine kertoo.
Vastaanotolla käsitellään usein myös nuorten sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa.
- Monia mietityttävät kaverisuhteet tai vaikeat suhteet vanhempiin. Itsetuntoon liittyviä kysymyksiä sekä koulukiusaamisen haavoja käsitellään paljon. Sosiaalinen ahdistus ja jännittäminen ovat nuoruusikäisillä melko yleisiä huolen aiheita. Näihin teemoihin liittyy myös sosiaalinen media, jonka liiallinen käyttö lisää tutkitusti pahoinvointia.
Positiivinen kehityssuunta on se, että ongelmista osataan puhua
Katri Laineella on pitkä kokemus nuorten kanssa työskentelystä muun muassa kasvatus- ja perheneuvolassa, koulupsykologina, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä ja nyt Terveystalossa. Laine kertoo, että tärkeä kehityssuunta on se, että mielenterveyden ongelmista uskalletaan puhua herkemmin.
- Nuoret ovat itse valveutuneempia kuin aiemmin. He osaavat tunnistaa itsessään ja ystävissään pahoinvoinnin oireita paremmin kuin vanhemmat sukupolvet samassa iässä. Meillä on myös nykyisin enemmän tietoa, sanoja ja lupaa puhua mielen hyvinvoinnista, ja se on upeaa, Laine iloitsee.
Matalan kynnyksen keskustelukanavia tulisi olla nuorille enemmän
Kaiken informaatiotulvan keskellä voi nuoren olla vaikeaa arvioida, mikä on normaaliin elämään ja kehitykseen kuuluvaa alakuloa ja ahdistusta, mikä huolestuttavaa oireilua.
- Kasvuun liittyy aina kipuja ja harva muutos elämässä tapahtuu ilman ahdistusta. On kyse sitten oireilusta tai kasvukivuista, tulisi nuorilla olla aina mahdollisuus päästä puhumaan mieltä askarruttavista asioista, Katri Laine huomauttaa.
Matalan kynnyksen keskusteluapua on tärkeää olla tarjolla lähellä nuoria.
- Koulujen ja hyvinvointialueiden resurssit nuorten auttamiseen vaihtelevat, joten erilaisia vaihtoehtoja matalan kynnyksen keskustelukanaviksi tarvitaan. Myös some tarjoaa paljon hyvää tietoa ja on tärkeää, että mielenterveyden ammattilaiset ovat somessa näkyvisti mukana. Vakavamman oireilun tilanteessa nuorten pitäisi saada oikea-aikaista, sekä nuorta että perhettä tukevaa hoitoa. Kuukausien jonottaminen merkitsee yleensä aina tilanteen eskaloitumista, Laine kertoo.
Psykologi rohkaisee vanhempia ottamaan kontaktia nuoriin mieluummin enemmän kuin vähemmän
Jokaisen nuoren pitäisi saada arjessaan kokemuksia siitä, että hän on läheisilleen tärkeä ja kiinnostava yksilö, jonka ajatuksia ja tunteita halutaan kuulla. Vanhemmilla on tässä olennainen rooli.
- Lapsen kasvaminen tuo haasteita myös aikuisille. Vanhemmilla voi olla epävarma olo siitä, miten esimerkiksi teini-ikäisen kanssa pitäisi olla: milloin antaa tilaa ja vapautta, milloin taas hakea kontaktia tai asettaa rajoja. Oman kokemukseni perusteella neuvoisin vanhempia mieluummin hakemaan kontaktia enemmän kuin vähemmän. Nuori kyllä sitten osoittaa, kun tarvitsee omaa aikaa.
Yllättävän usein nuoren kokemus turhan paljon tilaa antavista vanhemmista voi ollakin Laineen mukaan se, että tuntuu, ettei vanhempia kiinnosta.
- Rajojen suhteen taas rohkaisisin paitsi aikuisen omaan hyvään harkintaan, myös avoimeen dialogiin nuoren kanssa. Yhdessä keskustelu ei tarkoita sitä, että nuori sanelee säännöt, vaan sitä, että hän saa kuulluksi tulemisen kokemuksia omaan elämäänsä liittyvissä asioissa ja tulee näin arvostavasti kohdelluksi. Samalla yhdessä voidaan löytää rakentavia, kaikille sopivia ratkaisuja haastaviin tilanteisiin, Katri Laine päättää.
Lue lisää aiheesta

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.

Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.

Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.

Jos kentällä sattuu, toimi näin: 6 ohjetta nuoren futarin loukkaantumiseen
Kolhut, törmäykset ja tärähdykset kuuluvat jalkapalloon, ja joskus ne johtavat loukkaantumiseen. Terveystalon fysioterapeutti Karin Sallmén kertoo, miten loukkaantumistilanteessa ja sen jälkeen on toimittava – ja mikä on lasten ja nuorten futisvammojen ennaltaehkäisyssä erityisen tärkeää.