Artikkeli Uni

Neurologi vastaa: mitä tehdä, jos älylaite kertoo muutoksista veren happipitoisuudessa?

Veren happipitoisuuden eli happisaturaation muutokset on hyvä ottaa vakavasti, kertoo Terveystalon neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen.

Nainen katsoo puhelinta

Veren happisaturaatiolla tai happikyllästeisyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon veressä on happea. Kun happisaturaatiota mitataan, arvo kerrotaan välillä 0–100 prosenttia.

- Happisaturaatio oikeastaan kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti keho kuljettaa sekä imee happea. Eli miten ihmisen hengitys toimii: hengittääkö normaalisti, liian vähän vai liikaa. Korkea veren happisaturaatio voi kertoa esimerkiksi ahdistuksesta ja hyperventilaatiosta, alhainen taas mahdollisista hengitystä huonontavista sairauksista, kertoo Terveystalon neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen.

Normaali happisaturaatio kertoo siitä, että perusasiat ovat kunnossa

Normaali happisaturaatio liikkuu 94–100 prosentin välillä: terveen ja hyväkuntoisen ihmisen happikyllästeisyys on yleensä noin 96 prosenttia ja erinomainen on jo 98 prosentin happisaturaatio.

- Hyvä happisaturaatio kertoo yleensä siitä, että perusasiat ja elämäntavat ovat kunnossa. Kunto on hyvä, ihminen osaa hengittää oikein ja veri hapettuu tehokkaasti. Kaikki tämä edellyttää siis sitä, että keuhkot ja sydän ovat kunnossa, kommentoi Partinen.

Alhainen happisaturaatio voi liittyä taustalla vaikuttavaan sairauteen: alle 90 prosentin happisaturaatio on merkittävä terveysriski

Normaalin happisaturaation alarajana pidetään 94 prosenttia. Jo 92 prosentin taso voi kertoa ongelmista ja alle 90 prosentin keskimääräinen happisaturaatio on merkittävä terveysriski.

- Alhaisen happisaturaation taustalla on usein joko keuhkoihin tai sydämen toimintaan liittyviä syitä. Jos ihminen kärsii keuhkosairaudesta tai esimerkiksi tupakoi runsaasti, keskimääräinen happisaturaatio voi olla noin 92 prosenttia. Tämä on jo alle normaalin tason ja tulisi ottaa vakavasti, Markku huomauttaa.

Alhainen tai jopa alle normaalin alarajan oleva happisaturaatio voi kertoa:

  • keuhkosairaudesta, kuten keuhkoahtaumasta tai kroonisesta keuhkosairaudesta tupakoinnin seurauksena
  • sydämen vajaatoiminnasta, kun elimistö ei hapetu kunnolla
  • huonosta hengitystekniikasta, pinnallisesta hengityksestä
  • huonosta peruskunnosta
  • muusta sairaudesta, esimerkiksi lihassairaudesta
  • Vaikeasta uniapneasta, jossa yöunen aikana on pitkiä hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista

Kannattaako veren happikyllästeisyyttä seurata älylaitteella ja miten ne toimivat?

Älylaitteet voivat antaa hyvää suuntaa antavaa tietoa omasta happisaturaation tasosta.

- Happisaturaatiota mitataan led-valojen avulla ihon läpi: se, miten valoa heijastuu takaisin, kertoo veren happipitoisuudesta. Mittaustapa on suhteellisen tarkka, mutta tuloksiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Esimerkiksi ihon väri voi vaikuttaa siihen, kuinka tarkasti älylaite tunnistaa happisaturaation, Markku Partinen arvioi.

Happisaturaation seuraaminen voi olla kuitenkin erityisesti koronaepidemian vuoksi viisasta. 

- Jos kärsii koronaviruksen oireista, kuten yskästä tai hengitysvaikeuksista ja unen aikainen happisaturaatio laskee keskimäärin 92 prosenttiin, on syytä olla nopeasti yhteydessä terveydenhuoltoon. Tämä voi ennakoida vaikeampaa hengitystoiminnan heikkenemistä. Vielä tästäkin alhaisempi happisaturaatio on jo perusteena päivystykseen hakeutumiseen, Markku huomauttaa.

Älylaite kertoo yöunen aikaisesta happisaturaation laskusta: milloin pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle?

Esimerkiksi stressi, huonosti nukuttu yö tai alkoholi voivat aiheuttaa normaalia vaihtelua veren happipitoisuuteen yöunen aikana.

- Jos happisaturaatio on ollut yhden yön ajan hieman normaalia alhaisempi, 94–95 prosenttia ja olonsa tuntee kuitenkin hyväksi, voi tilannetta jäädä seuraamaan. Jos tilanne jatkuu, kannattaa olla esimerkiksi työterveyslääkäriin yhteydessä. Älylaite kannattaa tällöin ottaa mukaan ja näyttää lääkärille tulosta, Markku Partinen neuvoo.

Happisaturaation muutokset voivat myös kertoa uniapneasta.

- Vastaanotolle on tullut esimerkiksi yksinasuvia ihmisiä, joiden älylaitteet ovat hälyttäneet yön aikaisista happitasojen laskuista. Kun asiaa on lähdetty tutkimaan, on taustalta löydetty uniapnea, Markku kertoo.

Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua viipyilemättä, jos:

  • Happisaturaatio on alle 92 prosenttia, eikä syytä, kuten aiemmin todettua sairautta, ole tiedossa.
  • Alhainen happitaso tuntuu olossa: on hyvin väsynyt, ei jaksa liikkua, yskittää, on ylipäänsä huono olo.
  • Päivystykseen on syytä hakeutua, jos happisaturaatio laskee alle 90 prosentin. Jo yhden yön tulos on tällöin merkittävä terveysriski.

Lue lisää aiheesta

Miten vähennän hampaiden narskuttelua yöllä? Artikkeli

Miten vähennän hampaiden narskuttelua?

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.

  Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin Artikkeli

Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin

Toisin kuin usein ajatellaan, yöllisten heräämisten ajankohdan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden syistä, sanoo lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta. ”Lääkärille heräämisaika saattaa antaa pieniä vihjeitä. Esimerkiksi masennus saattaa johtaa aamuöisiin heräämisiin, mutta yhtä hyvin masentuneen saattaa olla vaikea nukahtaa.” Hän kertoo nyt, mitkä asiat yleisimmin herättävät yöllä ja mitä niille voi tehdä.

Henkilö makaa sängyllä kasvot piilotettuina Artikkeli

Viisi myyttiä uniapneasta: ”Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa”

Uniapnea on kansantauti: diagnosoitua uniapnea-oireyhtymää sairastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo 200 000 suomalaista eli lähes viisi prosenttia suomalaisista aikuisista.

5+1 keinoa kohentaa vireystilaa Artikkeli

5+1 keinoa kohentaa vireystilaa

Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista. Artikkeli

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista

Unilääke on oiva apu kriiseissä, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta kertoo, mitä haittaa unilääkkeistä on ja milloin pitää huolestua.

4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana Artikkeli

4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana

Tiede ei ole osannut selittää täsmällistä syytä, miksi ihmiset ja eläimet nukkuvat, mutta tiedämme jo aika hyvin mitä unen aikana aivoissamme tapahtuu. Turun Fokus Unen vastaava lääkäri Miia Aro kertoo, mitä unen aikana tapahtuu.