Näin lievität lapsen lääkäripelkoa

Lääkärikäynti on lapselle usein jännittävä kokemus. Tuttu lääkäri tekee käynnistä koko perheelle rennon ja hoidosta pitkäjänteistä. Vanhempien kannattaa tukea lasta juttelemalla lääkäriin menosta jo etukäteen ja varmistamalla käynnin kiireettömyys.

Lääkärissä käynti on yleensä lapselle outoa: vieras ihminen katsoo korviin ja kurkkuun, vaatteitakin joutuu riisumaan. Kipeänä lapsi olisi mieluummin kotona potemassa kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkärissä käyminen onkin lapsesta usein jännittävää, jopa pelottavaa. Vanhempi lapsi saattaa pohtia vakaviakin kysymyksiä: onko minussa jokin vialla?

Vanhempien kannattaa pyrkiä valmistelemaan lasta lääkärikäyntiin jo etukäteen.

– Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle kerrotaan tai näytetään mitä seuraavaksi tapahtuu. Vanhemmat voivat konkreettisesti kertoa, mitä lääkäri tutkii. Lääkärin vastaanotto siis tavallaan alkaa jo ennen kuin edes saavutaan paikalle, sanoo lastentautien erikoislääkärimme, neonatologi Tiina Asikainen.

Lääkärikäyntiin kannattaa varata aikaa ja tulla paikalle hyvissä ajoin. Näin lapsi ehtii halutessaan leikkiä hetken leikkitilassa, rauhoittua ja totutella uuteen paikkaan. Vanhemman oma käytös vaikuttaa tunnelmaan: rauhallinen aikuinen tyynnyttää lasta, kun taas kiireinen ja ärtynyt tartuttaa rauhattomuuden myös lapseen.

– Lapsi tekee tulkintoja vanhempiensa ja lääkärin käytöksestä. On aikuisten tehtävä varmistaa, että käynnistä jäisi mahdollisimman hyvä mieli. Pelokkaalta ja jännittyneeltä lapselta kysyn suoraan pelottaako häntä, ja mikä pelottaa. Monesti taustalla on aiempia ikäviä kokemuksia tai kivuliaita toimenpiteitä, ja jo asian läpikäyminen voi auttaa rentoutumaan. Kun tiedän mitä lapsi pelkää, pystyn paremmin huomioimaan asian ja lapsen tunteet tutkimustilanteessa. Parhaimmillaan lääkäri saattaa pystyä lievittämään lapsen pelkoa, Tiina Asikainen kertoo.

Moni lapsi pelkää sydämen ja keuhkojen kuuntelua, sillä siinä lääkäri tulee lähelle ja laittaa stetoskoopin iholle.

– Jos lapsi itkee, ei tutkimus onnistu kunnolla. Kotiin voi hankkia lasten lääkärivälineet, joilla leikkien lapsi voi totutella tyypillisimpiin välineisiin ja itse tutkia vaikkapa vanhempia, Asikainen vinkkaa.

Tutulle lääkärille on helppo tulla

Tuttu lääkäri lievittää jännitystä, ja moni perhe asioikin mielellään samalla lääkärillä, joka tuntee perheen taustan, lapsen sairaushistorian ja persoonan. Etenkin säännöllistä seurantaa vaativissa sairauksissa, kuten astmassa tai laajoissa allergioissa hoitosuhteen pysyvyys on eduksi myös hoidon onnistumisen kannalta.

– Tutulle lääkärille on yksinkertaisesti helppo tulla. Oma ohjenuorani on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Lääkärinä minusta on mielekästä seurata lapsen kasvua ja kehitystä.

– Kohtaan lapsen aina yksilönä hänen ikätasonsa mukaan. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa halutessaan itse kertoa vaivastaan ja olla aktiivinen osallistuja vastaanotolla. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että vaivasta ja hoidosta puhutaan hänen kanssaan. Usein pyydän vanhempia odottamaan hetken käytävässä, kun nuori tutkitaan. Tuolloin nuori saa mahdollisuuden myös luottamukselliseen keskusteluun lääkärin kanssa, Tiina Asikainen kuvailee.

 

Lapsen huoltaja, näin valmistelet lasta lääkärikäyntiin:

  • Kerro etukäteen, mihin olette menossa, mitä siellä tehdään ja miksi.
  • Anna konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa että lääkäri katsoo kurkkuun ja korviin ja paita otetaan pois kuuntelua varten.
  • Hanki kotiin lasten lääkärivälineet, joilla lapsi voi leikkiä ja siten tutustua vastaanotolla käytettäviin välineisiin.
  • Saavu vastaanotolle ajoissa, jotta lapsi ehtii odotushuoneessa totutella uuteen paikkaan ja rentoutua leikkitilassa puuhaillen.
  • Pysy itse rauhallisena ja tue lasta. Auta lääkäriä tekemään tutkimukset pitelemällä lasta tarvittaessa lempeän määrätietoisesti.

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Uusimmat artikkelit

Valikoiva on syöminen on tuttu ilmiö monessa lapsiperheessä. Artikkeli

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?

Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Artikkeli

Mistä voi johtua, että lapseni kuorsaa?

Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten uniongelmista.

Artikkeli

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn

Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Tavis Amanda -patsas nostaa tavallisuuden jalustalle Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista

Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.

Artikkeli

Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen

Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.

Artikkeli

TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"

Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.