Näin lievität lapsen lääkäripelkoa
Lääkärikäynti on lapselle usein jännittävä kokemus. Tuttu lääkäri tekee käynnistä koko perheelle rennon ja hoidosta pitkäjänteistä. Vanhempien kannattaa tukea lasta juttelemalla lääkäriin menosta jo etukäteen ja varmistamalla käynnin kiireettömyys.

Lääkärissä käynti on yleensä lapselle outoa: vieras ihminen katsoo korviin ja kurkkuun, vaatteitakin joutuu riisumaan. Kipeänä lapsi olisi mieluummin kotona potemassa kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkärissä käyminen onkin lapsesta usein jännittävää, jopa pelottavaa. Vanhempi lapsi saattaa pohtia vakaviakin kysymyksiä: onko minussa jokin vialla?
Vanhempien kannattaa pyrkiä valmistelemaan lasta lääkärikäyntiin jo etukäteen.
– Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle kerrotaan tai näytetään mitä seuraavaksi tapahtuu. Vanhemmat voivat konkreettisesti kertoa, mitä lääkäri tutkii. Lääkärin vastaanotto siis tavallaan alkaa jo ennen kuin edes saavutaan paikalle, sanoo lastentautien erikoislääkärimme, neonatologi Tiina Asikainen.
Lääkärikäyntiin kannattaa varata aikaa ja tulla paikalle hyvissä ajoin. Näin lapsi ehtii halutessaan leikkiä hetken leikkitilassa, rauhoittua ja totutella uuteen paikkaan. Vanhemman oma käytös vaikuttaa tunnelmaan: rauhallinen aikuinen tyynnyttää lasta, kun taas kiireinen ja ärtynyt tartuttaa rauhattomuuden myös lapseen.
– Lapsi tekee tulkintoja vanhempiensa ja lääkärin käytöksestä. On aikuisten tehtävä varmistaa, että käynnistä jäisi mahdollisimman hyvä mieli. Pelokkaalta ja jännittyneeltä lapselta kysyn suoraan pelottaako häntä, ja mikä pelottaa. Monesti taustalla on aiempia ikäviä kokemuksia tai kivuliaita toimenpiteitä, ja jo asian läpikäyminen voi auttaa rentoutumaan. Kun tiedän mitä lapsi pelkää, pystyn paremmin huomioimaan asian ja lapsen tunteet tutkimustilanteessa. Parhaimmillaan lääkäri saattaa pystyä lievittämään lapsen pelkoa, Tiina Asikainen kertoo.
Moni lapsi pelkää sydämen ja keuhkojen kuuntelua, sillä siinä lääkäri tulee lähelle ja laittaa stetoskoopin iholle.
– Jos lapsi itkee, ei tutkimus onnistu kunnolla. Kotiin voi hankkia lasten lääkärivälineet, joilla leikkien lapsi voi totutella tyypillisimpiin välineisiin ja itse tutkia vaikkapa vanhempia, Asikainen vinkkaa.
Tutulle lääkärille on helppo tulla
Tuttu lääkäri lievittää jännitystä, ja moni perhe asioikin mielellään samalla lääkärillä, joka tuntee perheen taustan, lapsen sairaushistorian ja persoonan. Etenkin säännöllistä seurantaa vaativissa sairauksissa, kuten astmassa tai laajoissa allergioissa hoitosuhteen pysyvyys on eduksi myös hoidon onnistumisen kannalta.
– Tutulle lääkärille on yksinkertaisesti helppo tulla. Oma ohjenuorani on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Lääkärinä minusta on mielekästä seurata lapsen kasvua ja kehitystä.
– Kohtaan lapsen aina yksilönä hänen ikätasonsa mukaan. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa halutessaan itse kertoa vaivastaan ja olla aktiivinen osallistuja vastaanotolla. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että vaivasta ja hoidosta puhutaan hänen kanssaan. Usein pyydän vanhempia odottamaan hetken käytävässä, kun nuori tutkitaan. Tuolloin nuori saa mahdollisuuden myös luottamukselliseen keskusteluun lääkärin kanssa, Tiina Asikainen kuvailee.
Lapsen huoltaja, näin valmistelet lasta lääkärikäyntiin:
- Kerro etukäteen, mihin olette menossa, mitä siellä tehdään ja miksi.
- Anna konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa että lääkäri katsoo kurkkuun ja korviin ja paita otetaan pois kuuntelua varten.
- Hanki kotiin lasten lääkärivälineet, joilla lapsi voi leikkiä ja siten tutustua vastaanotolla käytettäviin välineisiin.
- Saavu vastaanotolle ajoissa, jotta lapsi ehtii odotushuoneessa totutella uuteen paikkaan ja rentoutua leikkitilassa puuhaillen.
- Pysy itse rauhallisena ja tue lasta. Auta lääkäriä tekemään tutkimukset pitelemällä lasta tarvittaessa lempeän määrätietoisesti.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

"Voiko turvotusta aiheuttaviin ruokiin siedättyä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin turvotuksesta ja vatsavaivoista sekä niitä aiheuttavista ruoista.

Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.