Näin lievität lapsen lääkäripelkoa
Lääkärikäynti on lapselle usein jännittävä kokemus. Tuttu lääkäri tekee käynnistä koko perheelle rennon ja hoidosta pitkäjänteistä. Vanhempien kannattaa tukea lasta juttelemalla lääkäriin menosta jo etukäteen ja varmistamalla käynnin kiireettömyys.
Lääkärissä käynti on yleensä lapselle outoa: vieras ihminen katsoo korviin ja kurkkuun, vaatteitakin joutuu riisumaan. Kipeänä lapsi olisi mieluummin kotona potemassa kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkärissä käyminen onkin lapsesta usein jännittävää, jopa pelottavaa. Vanhempi lapsi saattaa pohtia vakaviakin kysymyksiä: onko minussa jokin vialla?
Vanhempien kannattaa pyrkiä valmistelemaan lasta lääkärikäyntiin jo etukäteen.
– Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle kerrotaan tai näytetään mitä seuraavaksi tapahtuu. Vanhemmat voivat konkreettisesti kertoa, mitä lääkäri tutkii. Lääkärin vastaanotto siis tavallaan alkaa jo ennen kuin edes saavutaan paikalle, sanoo lastentautien erikoislääkärimme, neonatologi Tiina Asikainen.
Lääkärikäyntiin kannattaa varata aikaa ja tulla paikalle hyvissä ajoin. Näin lapsi ehtii halutessaan leikkiä hetken leikkitilassa, rauhoittua ja totutella uuteen paikkaan. Vanhemman oma käytös vaikuttaa tunnelmaan: rauhallinen aikuinen tyynnyttää lasta, kun taas kiireinen ja ärtynyt tartuttaa rauhattomuuden myös lapseen.
– Lapsi tekee tulkintoja vanhempiensa ja lääkärin käytöksestä. On aikuisten tehtävä varmistaa, että käynnistä jäisi mahdollisimman hyvä mieli. Pelokkaalta ja jännittyneeltä lapselta kysyn suoraan pelottaako häntä, ja mikä pelottaa. Monesti taustalla on aiempia ikäviä kokemuksia tai kivuliaita toimenpiteitä, ja jo asian läpikäyminen voi auttaa rentoutumaan. Kun tiedän mitä lapsi pelkää, pystyn paremmin huomioimaan asian ja lapsen tunteet tutkimustilanteessa. Parhaimmillaan lääkäri saattaa pystyä lievittämään lapsen pelkoa, Tiina Asikainen kertoo.
Moni lapsi pelkää sydämen ja keuhkojen kuuntelua, sillä siinä lääkäri tulee lähelle ja laittaa stetoskoopin iholle.
– Jos lapsi itkee, ei tutkimus onnistu kunnolla. Kotiin voi hankkia lasten lääkärivälineet, joilla leikkien lapsi voi totutella tyypillisimpiin välineisiin ja itse tutkia vaikkapa vanhempia, Asikainen vinkkaa.
Tutulle lääkärille on helppo tulla
Tuttu lääkäri lievittää jännitystä, ja moni perhe asioikin mielellään samalla lääkärillä, joka tuntee perheen taustan, lapsen sairaushistorian ja persoonan. Etenkin säännöllistä seurantaa vaativissa sairauksissa, kuten astmassa tai laajoissa allergioissa hoitosuhteen pysyvyys on eduksi myös hoidon onnistumisen kannalta.
– Tutulle lääkärille on yksinkertaisesti helppo tulla. Oma ohjenuorani on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Lääkärinä minusta on mielekästä seurata lapsen kasvua ja kehitystä.
– Kohtaan lapsen aina yksilönä hänen ikätasonsa mukaan. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa halutessaan itse kertoa vaivastaan ja olla aktiivinen osallistuja vastaanotolla. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että vaivasta ja hoidosta puhutaan hänen kanssaan. Usein pyydän vanhempia odottamaan hetken käytävässä, kun nuori tutkitaan. Tuolloin nuori saa mahdollisuuden myös luottamukselliseen keskusteluun lääkärin kanssa, Tiina Asikainen kuvailee.
Lapsen huoltaja, näin valmistelet lasta lääkärikäyntiin:
- Kerro etukäteen, mihin olette menossa, mitä siellä tehdään ja miksi.
- Anna konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa että lääkäri katsoo kurkkuun ja korviin ja paita otetaan pois kuuntelua varten.
- Hanki kotiin lasten lääkärivälineet, joilla lapsi voi leikkiä ja siten tutustua vastaanotolla käytettäviin välineisiin.
- Saavu vastaanotolle ajoissa, jotta lapsi ehtii odotushuoneessa totutella uuteen paikkaan ja rentoutua leikkitilassa puuhaillen.
- Pysy itse rauhallisena ja tue lasta. Auta lääkäriä tekemään tutkimukset pitelemällä lasta tarvittaessa lempeän määrätietoisesti.
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Riittääkö kävely lihaskunnon ylläpitämiseen vai tarvitsenko myös voimaharjoittelua?"
Fysioterapeutti Suvi Konster vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lihaskunnon ylläpitämisestä.
Saatko sukat jalkaan sujuvasti? Fysioterapeutin 3 helppoa arkivinkkiä liikkuvuuden parantamiseksi
Moni huomaa vuosien verottavan vetreyttä, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kehon liikkuvuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Liikkuvuutta voi ja kannattaa kehittää kaiken ikäisenä – fysioterapeutti Suvi Konster kertoo, miten otat liikkuvuusharjoitukset helposti osaksi jokaista päivää.
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.