Näin eri alojen lääkärit pitävät omasta terveydestään huolta: kaksi terveystekoa ylitse muiden

1.Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri: ”En helpolla jousta päivittäisistä treeneistäni”

- On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että lihasvoimaa ja koordinaatiota kehittävä liikunta päivittäin voi vähentää loukkaantumisriskiä (kuten polvivammoja) ja ehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, kuten selkäkipua ja nivelrikkoa. Itse pyrin liikkumaan työmatkan kävellen, pyöräillen tai juosten. Työmatkaliikunta on mielestäni helpoin tapa toteuttaa päivittäistä liikuntaa. Lisäksi harrastan monipuolisesti kestävyysurheilua, enkä helpolla jousta päivittäisistä treeneistäni, kertoo Terveystalon ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela.

2. Silmätautien erikoislääkäri: ”Silmäsairauksien ilmenemiseen vaikuttavat ennen kaikkea elämäntavat”

-Terveen elämän teot jokaisena päivänä ovat avain myös silmien terveyteen. Silmäsairauksien ilmenemiseen vaikuttavat perintötekijät ja osin ympäristön vaikutukset, mutta ennen kaikkea elämäntavat. Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta jo nuoresta lähtien luo hyvät edellytykset myös mahdollisimman hyvälle silmien terveydelle ja vähentää myöhemmällä iällä silmiin kohdistuvaa terveysriskiä kuten ikärappeumaa. Kohonneen verenpaineen hoito ja diabeteksen hyvä hoitotasapaino ovat myös keskeisiä tekijöitä. Itse kiinnitän huomiota mahdollisimman paljon kuntourheiluun, kasvispainotteiseen ruokavalioon ja riittävään palautumiseen, kertoo silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen Terveystalosta.

3. Kardiologian erikoislääkäri: ”Pyrin liikkumaan tavalla tai toisella tunnin joka päivä”

-Tärkeintä, mitä aikuinen ihminen voi sydämensä terveyden eteen tehdä on riittävä arkiliikunta. Liikunta on sydämelle ja verisuonistolle parasta lääkettä. Aina kun voi, niin kävelee paikasta toiseen. Sen lisäksi tarvitaan aerobista liikuntaa useamman kerran viikossa esimerkiksi tunnin verran päivässä. Itse pyrin liikkumaan tavalla tai toisella ainakin keskimäärin tunnin joka päivä, jatkaa puolestaan Terveystalon kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.

4. Psykologi ja psykoterapeutti: ”Puhun itselleni myötätuntoisesti ja kannustaen”

-Tärkein päivittäinen teko on se, että pysähtyy hetkeksi ja kysyy, mitä itseltä kuuluu. Ja sitten kuunnella vastausta sallivasti, lempeästi ja arvostaen kaikessa rauhassa. Omat tarpeet on arjessa helppo ohittaa, vaikka itsestä huolenpito on ihan keskeistä myös muiden kannalta. Kun on hyvä itselleen, jaksaa olla hyvä myös muille. Itse pyrin puhumaan itselleni myötätuntoisesti ja kannustaen. Eeva Kilven sanoin: ”Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun”. Aina se ei tietenkään onnistu ja helposti unohtuu, mutta sitten muistutan itseäni, kuinka positiivinen sisäinen puhe säteilee eteenpäin, kuvailee Terveystalon johtava psykologi, psykoterapeutti Tuija Turunen.

5. Unilääkäri: ”Liikunta! En myöskään joustaisi enää hyvästä sängystä, tyynystä ja peitosta”

- Tärkein teko hyvän unen eteen on liikunta. Se lisää unipainetta ja parantaa unenlaatua. Kun päivällä olemme aktiivisia, saamme illalla paremmin unen päästä kiinni, nukahdamme nopeammin ja nukumme syvemmin. Monella se toimii myös mielen ja kehon ylivireyden purkajana. Itselleni liikunta on yksi tärkeimmistä stressin hallintakeinoista. Pyöräilen kesät talvet työpaikalleni ja tapaan ystäviä salilla tai sulkapallotreeneissä. En myöskään joustaisi enää hyvästä sängystä, tyynystä ja peitosta. On ihana nukkua hyvissä vällyissä, huomauttaa yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalon Fokus Unen erikoisyksiköstä.

6. Ravitsemusterapeutti: ”Pyrin syömään päivittäin säännöllisesti, vaikka töissä olisi kovakin kiire”

-Hyvä ateriarytmi ja riittävä syöminen aamupalasta lähtien. Näin päivän fyysinen ja psyykkinen vireystila pysyy korkealla, ruokavalinnat ovat laadukkaita, makeanhimo on helpompi taltuttaa, painonhallinta on siis helpompaa ja unikin on todennäköisemmin levollisempaa. Itse syön päivittäin aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Pyrin pitämään tästä kiinni myös muiden asioiden kustannuksella: esimerkiksi työpäivän aikana huolehdin, että lounas ja välipala tulee syötyä, vaikka töissä olisi kovakin kiire, Mikko Rinta, Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti vastaa.

7. Yleislääketieteen erikoislääkäri: ”Panostan toimivaan arkeen, jonka perustana on ruokarytmi ja turhan suorittamisen karsinta.”

-Sanoisin, että yksi tärkeimmistä terveysteoista on tosiaan ruokarytmi: syöminen tapahtuu siis päivittäin suunnilleen samaan aikaan ja ruokailuja on 4–5 päivässä. Itse panostan toimivaan arkeen: perustana ovat ruokarytmi ja turhan suorittamisen karsinta. Yritän perheeni kanssa tehdä hitaita asioita, kuten ulkotöitä, jotta aivot lepäisivät. Tarkkailen myös älypuhelimen käyttöä ja rauhoitan illan tunnit, ettei unen laatu heikkene, Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho kuvailee.

8. Suun terveyden ylilääkäri: ”Syön päivittäin neljä ateriaa ja karkit syön yhteen pötköön – eli samaan happohyökkäykseen”

- Totta kai hampaiden ja hammasvälien puhdistaminen kahdesti päivässä tulee mieleen ensimmäisenä. Mutta tärkeä terveysteko on myös reikiintymisen estäminen sillä, että pitää happohyökkäysten määrän kurissa. Hampaiden reikiintyminen ei ole osa ihmisyyttä: joku on pielessä, jos aikuisen hampaisiin tulee reikiä. Taustalla on usein jatkuvaa napostelua aterioiden välillä, sillä jokainen hiilihydraattipitoinen suupala saa aikaan happohyökkäyksen. Sylki suojelee hampaita hyökkäyksiltä vain tiettyyn rajaan saakka: riski kasvaa, kun suuhun laittamisen määrä ylittää 4–6 päivittäistä kertaa. Itse syön neljä ateriaa päivässä ja jos syön makeisia – mitä tietysti minäkin teen – liitän ne ateriakertoihin ja syön kaikki karkit yhteen pötköön – eli samaan happohyökkäykseen. Reikiä ei ole aikuisiällä juurikaan ollut, toteaa Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

9. Neurologian erikoislääkäri: ”Tärkeimmät terveysteot aivoille ovat aivojen rasittaminen ja metsälenkit – koiraystäviäkään ei sovi unohtaa”

-Aivot tarvitsevat riittävästi liikuntaa ja niiden rasittamista esimerkiksi lukemisella tai musiikilla. Liikunnan ei tarvitse olla älyttömän raskasta: parasta liikuntaa itselleni esimerkiksi on metsässä liikkuminen. Sillä on muitakin positiivisia ja mieltä rauhoittavia ominaisuuksia. Myös ystävät ovat tärkeitä eikä koiraystäviäkään sovi unohtaa: ne ovat kuitenkin aina iloisia, lohduttavat surullisia ja innostuvat, kun itsekin innostuu, Terveystalon neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen päättää.

Lue lisää terveydestä tietopaketeistamme