Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.
Joulu on monen mielikuvissa tunnelmallinen yhdessäolon juhla. Kauniit mielikuvat voivat kuitenkin muuttua suorituspaineiksi, jos hoidettavia asioita on enemmän kuin aikaa ja energiaa. Stressaantuneena tilanteet myös kärjistyvät herkemmin kotona.
Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen muistuttaa itsemyötätunnosta myös joulun alla. Itsemyötätunto tarkoittaa lempeää ja armollista suhtautumista itseen, ja sen merkitys korostuu myös vanhemmuudessa.
– Ruuhkavuodet ovat kuormittavaa aikaa, mutta välillä kannattaa nostaa itsensä ykköseksi. Vanhemmuuden suorittamisen sijaan voi keskittyä nauttimaan elämästä. Lapselle riittää riittävän hyvä – täydellinen ei tarvitse olla, Turunen muistuttaa.
– Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän hän tarvitsee: vanhemman huomio ja turvalliset, toistuvat arjen rutiinit kantavat pitkälle. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja heistä kiinnostunutta aikuista, joka katsoo heitä rakastavasti. Samalla tavalla kannattaa katsoa itseäänkin.
Mitä itsemyötätunnolla tarkoitetaan?
Itsemyötätuntoa on se, että puhuu itselleen ystävällisesti ja lempeästi. Sättimisen sijaan tulisi myös kiittää ja kehua. Hyvä ohjenuora on pyrkiä puhumaan itselleen siten, kuin puhuisi ystävälleen. Mielen hyvinvointia tukee lempeä, ymmärtäväinen ja armollinen äänensävy. Sitä voi harjoitella vaikka aamuisin peilin edessä: silmäpussien kauhistelun sijaan tervehdi itseäsi lempeästi ja sano, että tästä tulee hyvä päivä.
Jouluun saa panostaa, mutta tee se itseäsi kuunnellen
Ei ole sattumaa, jos tunnelma kodissa kiristyy juuri joulun alla. Jouluun kohdistuu suuria odotuksia ja muistoja. Siinä yhdistyvät niin omat kuin mahdollisen kumppaninkin lapsuuden hyvät ja huonot joulut sekä perinteet.
– Jouluun liittyy paljon erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamista. Toisaalta mediassa on luotu kiiltokuvamainen kuva joulusta tonttuovineen, herkuista notkuvine pöytineen ja upeine koristeineen. On hyvä havahtua pohtimaan, haluaako siihen astua.
Jouluun saa toki panostaa, jos niin haluaa. Olennaista on erottaa, mistä syistä asioita tekee.
– Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista toiveista ja tunteista siellä taustalla. Hyvän joulun luominen ei vaadi valtavia panostuksia.
Miten suojella itseään suorituspaineilta, jotka uivat silmille nykyään monessa kanavassa? Pysähdy miettimään, mitä oikeasti kaipaat. Mitkä perinteet ovat juuri sinulle tai perheellesi tärkeitä? Vaikka joulu on perinteikäs juhla, siitä voi tehdä omannäköisen. Omia jouluperinteitä voi luoda esimerkiksi jouluruoan muodossa.
Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista tunteista siellä taustalla. Hyvä joulu ei vaadi valtavia panostuksia. “
Tuija Turunen
Parhaimmillaan joulu suo muutaman päivän tauon arjen rutiineista, kaivatun hengähdyshetken keskellä pimeintä talvea. Vaikka joulua viettäisi perheen tai laajemmankin suvun kesken, aikaa on lupa ottaa myös itselleen. Itseään kannattaa kuunnella.
– Jos huomaa olevansa ärtynyt ja jatkuvasti pyörittävänsä mielessään tekemättömien asioiden listaa, kannattaa pohtia keinoja keventää. Voi pyytää apua, laskea vaatimuksia tai muuttaa suunnitelmia. Kireä ilmapiiri saa lapsenkin olon hankalaksi. Lapsi kaipaa joulunakin ennen kaikkea läsnä olevan vanhemman – ei äärimmilleen stressaantunutta, päihtynyttä tai puhelimella tavoittamattomissa olevaa.
– Ennen kaikkea jouluna kannattaa olla ymmärtäväinen niin itseään kuin muita kohtaan: joulu voi nostaa ihmisissä pintaan kaikenlaisia tunteita. Niille on annettava tilaa, Turunen sanoo.
Pohdi esimerkiksi näitä:
- Lahjat
Lahjojen antamiseen on monta tapaa. Tärkeintä on sopia esimerkiksi sukulaisten kesken selkeät pelisäännöt, joista myös pidetään kiinni: annetaanko lahjoja aikuisten kesken, montako lahjaa on sopivaa antaa, sovitaanko jokin suuntaa antava arvo vai suositaanko aineettomia lahjoja. Myös lapsille on hyvä opettaa, että kaikki toiveet eivät toteudu. Hyvä joulu ei edellytä materiaa, eikä lahjojen antamisen kuulu aiheuttaa stressiä. Lahjoja voi hankkia myös käytettynä. - Joulusiivous
Joulun alla hoidettavia asioita riittää, joten yhtään ylimääräistä lisätyötä ei kannata ottaa. Kodin jokaiseen nurkkaan ulottuvaa suursiivousta ei tarvitse ajoittaa juuri joulun alle, ellei se ei tunnu itselle tärkeältä. Jos siivous halutaan toteuttaa, on reilua huolehtia, ettei työ kasaudu yhden ihmisen harteille. - Joulupuuhat
Jouluun liittyy valtavasti hauskaa puuhaa, mutta kaikkea ei tarvitse toteuttaa. Jouluvanhemmuudesta ei jaeta arvomerkkejä, joten kilpailu muiden kanssa ei kannata. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka ovat itselle luontaisia: jos joulukorttien askartelu tai piparitalon pystyttäminen saa aikaan hampaiden kiristelyä, ne voi jättää väliin. - Joulunpyhät
Joulunpyhien aikataulutus on monessa perheessä jokavuotinen palapeli. Jokaisella perheellä on kuitenkin oikeus päättää omasta joulunvietostaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen, missä ja miten joulua vietetään, ja miten mahdolliset kyläilyt istuvat suunnitelmaan. Suunnitelmat kannattaa kertoa hyvissä ajoin myös esimerkiksi sukulaisille.
Psykologi, psykoterapeutti
Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme
Liity uutiskirjetilaajaksemme
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?