Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla.

Joulu on monen mielikuvissa tunnelmallinen yhdessäolon juhla. Kauniit mielikuvat voivat kuitenkin muuttua suorituspaineiksi, jos hoidettavia asioita on enemmän kuin aikaa ja energiaa. Stressaantuneena tilanteet myös kärjistyvät herkemmin kotona.

Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen muistuttaa itsemyötätunnosta myös joulun alla. Itsemyötätunto tarkoittaa lempeää ja armollista suhtautumista itseen, ja sen merkitys korostuu myös vanhemmuudessa.

– Ruuhkavuodet ovat kuormittavaa aikaa, mutta välillä kannattaa nostaa itsensä ykköseksi. Vanhemmuuden suorittamisen sijaan voi keskittyä nauttimaan elämästä. Lapselle riittää riittävän hyvä – täydellinen ei tarvitse olla, Turunen muistuttaa.

– Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän hän tarvitsee: vanhemman huomio ja turvalliset, toistuvat arjen rutiinit kantavat pitkälle. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja heistä kiinnostunutta aikuista, joka katsoo heitä rakastavasti. Samalla tavalla kannattaa katsoa itseäänkin.

Mitä itsemyötätunnolla tarkoitetaan?

Itsemyötätuntoa on se, että puhuu itselleen ystävällisesti ja lempeästi. Sättimisen sijaan tulisi myös kiittää ja kehua. Hyvä ohjenuora on pyrkiä puhumaan itselleen siten, kuin puhuisi ystävälleen. Mielen hyvinvointia tukee lempeä, ymmärtäväinen ja armollinen äänensävy. Sitä voi harjoitella vaikka aamuisin peilin edessä: silmäpussien kauhistelun sijaan tervehdi itseäsi lempeästi ja sano, että tästä tulee hyvä päivä. 

Jouluun saa panostaa, mutta tee se itseäsi kuunnellen

Ei ole sattumaa, jos tunnelma kodissa kiristyy juuri joulun alla. Jouluun kohdistuu suuria odotuksia ja muistoja. Siinä yhdistyvät niin omat kuin mahdollisen kumppaninkin lapsuuden hyvät ja huonot joulut sekä perinteet.

– Jouluun liittyy paljon erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamista. Toisaalta mediassa on luotu kiiltokuvamainen kuva joulusta tonttuovineen, herkuista notkuvine pöytineen ja upeine koristeineen. On hyvä havahtua pohtimaan, haluaako siihen astua.

Jouluun saa toki panostaa, jos niin haluaa. Olennaista on erottaa, mistä syistä asioita tekee.

– Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista toiveista ja tunteista siellä taustalla. Hyvän joulun luominen ei vaadi valtavia panostuksia.

Miten suojella itseään suorituspaineilta, jotka uivat silmille nykyään monessa kanavassa? Pysähdy miettimään, mitä oikeasti kaipaat. Mitkä perinteet ovat juuri sinulle tai perheellesi tärkeitä? Vaikka joulu on perinteikäs juhla, siitä voi tehdä omannäköisen. Omia jouluperinteitä voi luoda esimerkiksi jouluruoan muodossa.

Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista tunteista siellä taustalla. Hyvä joulu ei vaadi valtavia panostuksia.

Tuija Turunen

Parhaimmillaan joulu suo muutaman päivän tauon arjen rutiineista, kaivatun hengähdyshetken keskellä pimeintä talvea. Vaikka joulua viettäisi perheen tai laajemmankin suvun kesken, aikaa on lupa ottaa myös itselleen. Itseään kannattaa kuunnella.

– Jos huomaa olevansa ärtynyt ja jatkuvasti pyörittävänsä mielessään tekemättömien asioiden listaa, kannattaa pohtia keinoja keventää. Voi pyytää apua, laskea vaatimuksia tai muuttaa suunnitelmia. Kireä ilmapiiri saa lapsenkin olon hankalaksi. Lapsi kaipaa joulunakin ennen kaikkea läsnä olevan vanhemman – ei äärimmilleen stressaantunutta, päihtynyttä tai puhelimella tavoittamattomissa olevaa.

– Ennen kaikkea jouluna kannattaa olla ymmärtäväinen niin itseään kuin muita kohtaan: joulu voi nostaa ihmisissä pintaan kaikenlaisia tunteita. Niille on annettava tilaa, Turunen sanoo.

Pohdi esimerkiksi näitä:

  • Lahjat
    Lahjojen antamiseen on monta tapaa. Tärkeintä on sopia esimerkiksi sukulaisten kesken selkeät pelisäännöt, joista myös pidetään kiinni: annetaanko lahjoja aikuisten kesken, montako lahjaa on sopivaa antaa, sovitaanko jokin suuntaa antava arvo vai suositaanko aineettomia lahjoja. Myös lapsille on hyvä opettaa, että kaikki toiveet eivät toteudu. Hyvä joulu ei edellytä materiaa, eikä lahjojen antamisen kuulu aiheuttaa stressiä. Lahjoja voi hankkia myös käytettynä.
  • Joulusiivous
    Joulun alla hoidettavia asioita riittää, joten yhtään ylimääräistä lisätyötä ei kannata ottaa. Kodin jokaiseen nurkkaan ulottuvaa suursiivousta ei tarvitse ajoittaa juuri joulun alle, ellei se ei tunnu itselle tärkeältä. Jos siivous halutaan toteuttaa, on reilua huolehtia, ettei työ kasaudu yhden ihmisen harteille.
  • Joulupuuhat
    Jouluun liittyy valtavasti hauskaa puuhaa, mutta kaikkea ei tarvitse toteuttaa. Jouluvanhemmuudesta ei jaeta arvomerkkejä, joten kilpailu muiden kanssa ei kannata. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka ovat itselle luontaisia: jos joulukorttien askartelu tai piparitalon pystyttäminen saa aikaan hampaiden kiristelyä, ne voi jättää väliin.
  • Joulunpyhät
    Joulunpyhien aikataulutus on monessa perheessä jokavuotinen palapeli. Jokaisella perheellä on kuitenkin oikeus päättää omasta joulunvietostaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen, missä ja miten joulua vietetään, ja miten mahdolliset kyläilyt istuvat suunnitelmaan. Suunnitelmat kannattaa kertoa hyvissä ajoin myös esimerkiksi sukulaisille.
Asiantuntija
Tuija Turunen
Tuija Turunen

Psykologi, psykoterapeutti

Olen sekä psykologi että psykoterapeutti ja otan vastaan kaikenikäisiä asiakkaita ja perheitä. Olen työskennellyt erityisen paljon lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten parissa. Minulla on vankka kokemus yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tukemisesta silloin, kun elämässä tapahtuu jotakin kuormittavaa, yllättävää tai surullista. Työskentely kriisissä olevien asiakkaiden kanssa on opettanut minut luottamaan ihmisten kykyyn selviytyä. Niin vaikeaa asiaa ei olekaan, josta ei yhdessä päästäisi eteenpäin. Koulutan ja työnohjaan mielelläni omalta erikoisalaltani.

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

 

Liity uutiskirjetilaajaksemme

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa Artikkeli

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa

Ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund kertoo, kuinka opettaa lapselle tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen Artikkeli

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen

Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa? Artikkeli

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?

Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.