Mitkä ruoka-aineet vähentävät tai neutraloivat närästystä?
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin närästyksestä.
Mitä vinkkejä sinulla olisi kotikonsteihin etenkin yöllisen närästyksen helpottamiseksi? Milloin on syytä mennä sen johdosta lääkärille?
Närästys tarkoittaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Tuntemus johtuu happaman mahanesteen noususta ruokatorveen. Joskus hapanta mahanestettä nousee myös nieluun asti. Yöllä lisäksi syljeneritys vähenee ja se voi lisätä happojen tunnetta suussa. Jos närästystä on säännöllisesti yli kahden viikon ajan tai itsehoito ei auta, on syytä hakeutua lääkäriin.
Närästyksen taustalla on usein kohonnut paine vatsaontelossa. Esimerkiksi ylipaino, raskaus ja ruoan suuret annoskoot lisäävät painetta. Raskauden jälkeen tilanne yleensä korjaantuu itsestään. Ylipainoisen sen sijaan kannattaa laihduttaa. Yleensä jo pienikin painonpudotus vähentää oireita. Säännöllinen ateriarytmi, pienempi ateriakoko ja kireiden vaatteiden välttäminen auttavat usein närästykseen. Myös tupakointi, stressi ja unettomuus voivat lisätä närästystä, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Jos yöllisiä närästysoireita esiintyy, kannattaa välttää syömistä kaksi tuntia ennen pitkälleen menoa. Usein rauhallisesta syömisestä ja huolellisesta pureskelusta on hyötyä. Hyvin rasvaista ruokaa kannattaa välttää, koska rasva hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja heikentää ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintaa. Joskus vuoteen pääpuolen ylemmäksi nostaminen auttaa yölliseen närästykseen.
Onko yleisesti joitakin ruokia, joita suositellaan poistettavaksi närästysoireisen ruokavaliosta? Ainakin kahvi, suklaa, paistetut ruoat ja porejuomat ovat tietääkseni tällaisia.
Tavallisia närästystä aiheuttavia ruoka-aineita ovat:
- suklaa
- kahvi (myös kofeiiniton)
- paprika
- tomaatti
- sitrushedelmät
- sipuli
- minttu
- alkoholi
- voimakkaat mausteet
- hiilihapolliset juomat
- käristetty ruoka
Näitä ruokia närästyksestä kärsivän kannattaa kokeilla välttää.
Kuinka vaarallista on syödä närästyslääkkeitä säännöllisesti?
Närästyslääkkeitä on tärkeää käyttää ohjeiden mukaisesti. Jos oireet palaavat tilapäisen itsehoitokuurin jälkeen, on syytä hakeutua lääkäriin.
Myös jotkut lääkkeet itsessään voivat aiheuttaa närästystä. Keskustele lääkärisi kanssa, voivatko käytössäsi olevat lääkkeet aiheuttaa närästystä.
Mitkä ruoka-aineet vähentävät tai neutraloivat närästystä?
Vesipitoiset ja ei-happamat vihannekset, juurekset ja hedelmät voivat auttaa närästysoireisiin. Tällaisia kasviksia ovat esimerkiksi kurkku, kesäkurpitsa, peruna ja banaani. Myös maitovalmisteista voi olla hyötyä. Kokeile esimerkiksi rasvatonta piimää tai jogurttia. Lisäksi kuitupitoinen ruokavalio voi joissain tilanteissa olla hyväksi myös närästyksen kannalta. Suosi siksi viljatuotteissa aina kuitupitoista täysjyvää. Herkkävatsaiselle yleensä hyvin sopivia viljoja ovat kaura ja riisi.
Miten erotan närästyksen rytmihäiriöistä tai muista sydänoireista? Närästyksen yhteydessä syke nousee ja minua huippaa.
Närästystä ja sydänoireita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Hoitoon on syytä hakeutua, jos ei ole varma kummasta on kysymys. Sykkeen nousu ja huimaus eivät ole tavallisia närästyksen oireita.
Ravitsemusterapeutti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.
Insuliiniresistenssi voi kehittyä huomaamatta – näin purat aineenvaihduntahäiriön
Jos kilot tahtovat kertyä keskivartaloon etkä harrasta liikuntaa, voit olla riskiryhmässä insuliiniresistenssille. Terveystalon ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo, miten aineenvaihduntahäiriön voi jopa parantaa elämäntapamuutoksilla.
"Jos vähennän lihan syöntiä, mistä saan tarvitsemani proteiinin?"
Ravitsemusterapeutti Tiia Vuorenmaa vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin kasviproteiineista ruokavaliossa.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
Totta vai tarua: Suomalaiset syövät liikaa proteiinia
Kauppojen hyllyt ovat jo vuosien ajan notkuneet proteiinituotteista, ja niitä myös ostavat kaikenikäiset. Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verho muistuttaa, että valtaosa suomalaisista saa riittävästi proteiinia ihan perusruokavaliosta.
"Mitkä ovat parhaat välipalat ja ruokalajit painonpudotukseen?"
Ravitsemusterapeutti Vilma Kantonen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ruokailuajoista ja välipaloista.