Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen

Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.

Jalat menevät liukkailla alta. Mistä tietää, kävikö pahasti ja onko nilkka tai ranne murtunut vai ei? 

– Röntgenkuvasta, vastaa Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen ykskantaan.

Hänen mukaansa pelkkien oireiden perusteella on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita, onko murtumaa vai ei. Varsinkin, kun ihmisen kiputuntemus on niin yksilöllinen.

– Joskus oireet voivat olla lievät, mutta silti taustalta voi paljastua murtuma. Vähän aikaa sitten vastaanotolleni tuli nainen, joka oli loukannut jalkansa perjantaina ja kävellyt jalalla ihan sujuvasti maanantaihin asti. Huomenna hän on nilkkamurtuman takia leikkauspöydällä.

Tunnistaa voi mutta vain toisin päin

On tiettyjä selkeitä, murtumaan viittaavia oireita. Esimerkiksi jos nilkka on kaatumisen jäljiltä virheasennossa tai niin kipeä, ettei sillä pysty astumaan, kyseessä on hyvin todennäköisesti murtuma.

Toisin päin tuntomerkkeihin ei kuitenkaan voi luottaa. 

– Nilkka voi olla murtunut, vaikka sillä pystyisi astumaan. Siksi sanon aina, että jos on loukannut itsensä kaatumalla, lääkärillä kannattaa käydä. Röntgenkuva on ainoa keino sanoa varmuudella, onko jokin paikka murtunut.

Tiesitkö? Värttinäluun murtuma tarkoittaa rannemurtumaa ja kehräsluun murtuma nilkkamurtumaa.

Voiko itselleen aiheuttaa jotakin haittaa, jos murtuman jättää aluksi hoitamatta? Voi, vastaa Jarkko Pajarinen.

– Murtuma, joka olisi aluksi ollut hoidettavissa pelkällä lastahoidolla, voi pitkittyä ja pahentua niin, että lopulta joudutaan leikkaukseen.

Ortopedin ohjeet talvikeleille

Pajarisen ykkösohje talvikeleille on tämä:

– Jalankulkijoille pätevät liukkailla samat säännöt kuin autoilijoille: tilannenopeus ja talvirenkaiden käyttö. Suosittelen jalkaan tukevia kenkiä, joissa on hyvät pohjat. Myös nastat ovat hyvät. Tilannenopeudella tarkoitan, että turha kiire kannattaa jättää pois.

Jos sitten kuitenkin sattuu ja on mahdollista valita, mihin hakeutuu hoitoon, kannattaa suunnata ortopedille.

– Ortopedi on erikoistunut nimenomaan tapaturmaisesti syntyneiden vammojen hoitoon. Ortopedin vastaanotolta hoito lähtee varmimmin heti oikeaan suuntaan.

Tiesitkö? Kipsit ja kipsaaminen alkavat olla termeinä vanhahtavia. Moderni ortopedia puhuu mieluummin lastoista ja lastoittamisesta.

Entä sitten oikean kaatumistekniikan harjoittelu, olisiko siihen vinkkejä?

– Hyvä fyysinen kunto ja kehonhallinta auttavat siihen, ettei joka horjahduksesta lähde jalat alta. Sen sijaan oikean kaatumistekniikan opettelu on minusta myytti, tai ainakin sellaisen opettelu vaatii tuhansia harjoitustoistoja. Kaatuminen käy nimittäin niin yllättäen, että ei siinä ehdi miettiä mitään.

Terveystalon tapaturmapäivystyksessä pääset nopeasti osaavaan hoitoon. Lääkärimme ovat murtumien ja muiden vammojen hoitoon perehtyneitä alansa huippuosaajia.

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein Artikkeli

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein

Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.

TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin" Artikkeli

TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"

Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.

Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni” Artikkeli

Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”

Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”

Polven tekonivelleikkauksia tekevä ortopedi Jani Knifsund Artikkeli

Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”

Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.