Miten vaihdevuodet vaikuttavat unen laatuun?

Miten vaihdevuodet vaikuttavat uneen laatuun ja kestoon? 

Vaihdevuosien on havaittu heikentävän unta ja unen laatua. Unettomuus voikin olla yksi vaihdevuosien alkuoireista. Syyn on arveltu olevan monitekijäinen. Vaihdevuosioireisiin liittyvä yöhikoilu on yksi merkittävin unta häiritsevä syy. Muita unen laatuun vaikuttavia syitä ovat iän tuomat muutokset unen laatuun, estrogeenitason lasku ja hormonitasojen vaihtelu, mahdolliset muut sairaudet ja psykososiaaliset tekijät. Joidenkin arvioiden mukaan noin 50–60 % vaihdevuosioireista kärsivistä naisista kärsii myös unettomuusoireista. Uniapnean todennäköisyys lisääntyy myös merkittävästi vaihdevuosi-iässä, ja sen jälkeen riski nousee samalle tasolle miesten kanssa.  

Aiheuttaako testosteronin puute unihäiriöitä? Mistä/kuinka pitkästä testosteronivajeesta voi päätellä, että on syntynyt pysyvä testosteronivaje? 

Testosteronin puute usein heikentää unen laatua. Mitään selkeää yhtä yksittäistä muutosta ei esim. laajassa unitutkimuksessa nähdä. Uni on usein vain herkempää, heikkolaatuisempaa, heräilyjä on enemmän ja potilaat kokevat, ettei uni virkistä. Myös yöhikoilua voi esiintyä. 

Tuollaista päättelyä ei voi tehdä mitenkään yksinkertaisesti tai pelkästään vajeen kestosta riippuen vaan jokainen tapaus on arvioitava yksilöllisesti. 

Voiko 72-vuotiaalla olla vielä vaihdevuodet, koska on kuumia aaltoja ja nukkuu huonosti?

Keskimääräinen vaihdevuosien alkamisikä on noin 51 vuotta, mutta alkamisajassa on yksilöllistä vaihtelua. Vaihdevuodet kestävät noin 10 vuotta ja hikoiluoire keskimäärin seitsemän vuotta. Joka kymmenennellä naisella oireet jatkuvat yli 70-vuotiaaksi, mutta niiden alkaminen yli 10 vuotta vaihdevuosien jälkeen on epätavallista ja johtuu muusta syystä. Vastaavan tyyppisiä oireita voi tulla lääkityksistä, uniapneasta, kilpirauhasen toimintahäiriöstä ja muista perussairauksista. Mikäli sinulla on edelleen kuumia aaltoja, suosittelisin arviota gynekologilla. Varaa aika gynekologille tästä.

Miten kilpirauhasen T4v ja T3 -arvot (alakantissa, mahdollinen vajaatoiminta) vaikuttavat uneen ja sen laatuun? 

Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa tehdä unen laadusta heikompaa ja se usein aiheuttaa väsymystä. Tällöin henkilö saattaa viettää sängyssä enemmän aikaa ja olla siitä huolimatta seuraavana päivänä väsynyt. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa esiintyvä palelu ja mahdolliset säryt voivat entisestään heikentää unenlaatua. Liikatoiminnassa puolestaan voi syntyä muiden oireiden lisäksi unettomuutta, kun keho käy ylikierroksilla. 

Minkä oireiden tulisi herättää epäilys, että unettomuuden / univaikeuksien taustalla onkin kyse hormonaalisista muutoksista eikä esim. masennuksesta tai muista sairauksista?

Tärkein vinkki on varmastikin yöhikoilu ja/tai kuumat aallot niin naisella kuin miehellä. Lisäksi seksuaalioireet, kuten miehellä yöllisten erektioiden puute, alentunut seksuaalinen halukkuus ja erektiovaikeudet ovat vahva vinkki siihen suuntaan, että hormoniasioita on hyvä tutkia.

Onko mieshormonien määrällä vaikutusta unen laatuun/pituuteen erityisesti eläkeikäisillä? Jos on, niin miten ja mikä hormoni tätä aiheuttaa ja mikä määrä on merkitsevä? 

Eläkeikä ei tee tässä mitenkään poikkeusta. Toisilla ikämiehillä voi olla erinomaiset mieshormonitasot ja kun taas jo joillain neljäkymppisillä voi olla ongelmia. Merkitsevään mieshormonivajeeseen kuuluu aina myös seksuaalioireet. Tarkkaa rajaa laboratorioarvoille ei voi antaa, vaan aina on kyse yksilöllisestä tilanteesta. Jos kuitenkin kokonaistestosteronitaso ylittää 12mmol/l pidetään tätä hyvin laajasti riittävänä tasona.   

Mies, 65 v. on alkanut kuorsata ja valittaa fyysistä "vetämättömyyttä”. Hän on myös vähitellen menettänyt kiinnostuksensa seksiin, sekä on alkanut heräillä öisin. Mikä voi olla syynä? 

Näillä tiedoin selvittäisin ensisijaisesti uniapnean mahdollisuutta. Riskipisteitä kysymyksen henkilö saa miessukupuolesta, kuorsaamisesta ja väsymyksestä. Joskus hoitamaton uniapnea ja heikkolaatuinen uni laskevat mieshormonitasoja, mutta toisaalta seksuaalista haluttomuutta voi myös väsymyksen vuoksi esiintyä, vaikka sinänsä hormonitasot olivat sille riittävät ja suotuisat. Mikäli uniapneaa ei löydy tai uniapnean hoito ei korjaa potilaan vointia, olisi varmasti aiheellista tarkistaa myös hormonitasot.

Jos ei voi tai halua käyttää hormonikorvaushoitoa vaihdevuosiin, niin miten voi helpottaa univaikeuksia?

Tällöin kiinnittäisin huomiota, miten mahdollista yöhikoilua ja vaihdevuosioireita saisi muilla tavoin helpotettua. Terveelliset ja säännölliset elintavat ovat tärkeä osa arkea. Elämäntavat voivat myös vaikuttaa paitsi uneen myös hikoiluun (liikunta, alkoholi, kahvi, mausteiset ruoat jne). Nukkumaan mentäessä viileä makuuhuone ja rauhoittava ympäristö voivat auttaa. Erilaisista rentoutusharjoituksista ja unettomuuden lääkkeettömistä hoidoista eli kognitiivisbehavioraalisesti hoidosta on myös apua unettomuuteen ja yöllisiin valvomisiin. Univaikeuksiin voi myös kokeilla melatoniinia ja lääkärin arvion perusteella muita unta tukevia valmisteita. Osalla mielialalääkkeistä kuten SSRI ja uudemmilla SNRI lääkkeillä on havaittu olevan kuumien aaltojen vähentävää vaikutusta ja sen kautta ne voivat vaikuttaa uneen positiivisesti. Tammikuussa markkinoille tuli ensimmäinen vaihdevuosioireita helpottava ei-hormonaalinen lääke fetsolinetantti. Se vähentää kuumaa yöhikoilua ja kuumia aaltoja ja voi sitä kautta vaikuttaa unta parantavasti, vaikkei sillä ole suoria vaikutuksia uneen. 

Miten raskausaika vaikuttaa unen laatuun? Itse huomasin heti, kun raskaus alkoi, että unen laatu heikkeni. Onko tämän aiheuttaja myös hormonit? Kuinka parantaa unta raskausaikana?  

Monet kokevat raskausaikana unen laadun heikentyvän. Taustalla voi olla useita yksilöllisiä syitä, mitkä vaikuttavat uneen. Esimerkiksi raskauspahoinvointi, tihentynyt virtsaamistarve, mielialan muutokset, selkä ja muut kivut, närästys, kohdun supistelu, sikiön liikkuminen, muuttunut tai huono nukkumisasento, levottomat jalat, nenän tukkoisuus ja hengitysvaikeudet. Raskausaikana tapahtuu runsaasti hormonitoiminnan muutoksia, mitkä vaikuttavat myös unen laatuun. 

Mikäli tunnistat levottomia jalkoja, tällöin kannattaa arvioida ferritiinipitoisuus ja ottaa tarvittaessa rautavalmiste käyttöön. Jos havaitset katkonaista kuorsausta tai hengityskatkoksia, tällöin on syytä hakeutua nopeasti uniapneatutkimuksiin. Raskausaikana esiintyvä tai alkava uniapnea on syytä hoitaa kiireellisesti. 

Tärkeintä olisi pyrkiä saamaan kehoa ja mieltä rauhoittumaan, ja edellä mainittuja unta heikentäviä syitä hoidettua, jotta häiriötekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Raskauteen liittyvä unen hoito on pääsääntöisesti lääkkeetöntä. Unilääkkeitä ei suositella raskauden aikana käytettävän. 

Tutustu Fokus Unen erikoisyksikköön