Miten vähennän hampaiden narskuttelua?
Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.
1. Tarkkaile purentaasi päivällä
”Puretko hampaitasi yhteen, kun keskityt työtehtäviin tai harrastat liikuntaa? Usein hampaiden yhteen pureminen tapahtuu alitajuisesti. Jos päivän aikana puret hampaitasi yhteen, toimit todennäköisesti samoin myös yöllä. Kun puret hampaita vähemmän yhteen päiväsaikaan, se katkaisee noidankehän ja helpottaa myös yöaikaista purentaa. Voit myös tarkkailla, onko sinulla muita päivittäisiä tapoja, joilla pidät huomaamattasi yllä puremalihasten aktiivisuutta, kuten esimerkiksi pitkäaikainen purukumin syöminen.”
2. Lievitä jumeja lämmöllä ja hieronnalla
”Liiallinen hampaiden yhteen pureminen aiheuttaa lihaskipua ja jäykkyyttä. Lämpö rentouttaa ja lievittää jumiutuneita puremalihaksia. Asettelemalla lämpimän kauratyynyn leuan alta aina ohimoille saakka saat rentoutettua puremalihaksia ohimoalueella, korvan edessä, leukakulmassa ja kielen alustassa. Kun lämpö on saanut hetken vaikuttaa, ja lihakset palautuneet lepopituuteensa, voit hieroa hellävaraisella pyörivällä liikkeellä nyrkkiin puristetuilla käsillä leukapieliä, ohimoita ja puremalihaksia. Kauratyynyn lisäksi lämmin suihku tai sauna ovat hyviä vaihtoehtoja puremalihasten rentouttamiseen. ”
3. Käy tarvittaessa hierojalla tai fysioterapeutilla
”Puremalihasten kipuihin ja jumeihin voit saada apua myös hierojilta ja fysioterapeuteilta, jotka ovat perehtyneet puremalihasten hierontaan.”
4. Hanki purentakiskot hampaidesi suojaksi
”Narskuttelu on kiusallinen, mutta hyvin tavallinen vaiva. Jokainen meistä narskuttelee ajoittain. Toisilla narskuttelu ja hampaiden yhteen pureminen on pysyvämpi tapa reagoida stressiin ja kuormittaviin elämäntilanteisiin. Tällöin yöllä pidettävä purentakisko voi olla hyvä keino suojata hampaita lisävaurioilta. Purentakisko tarjoaa lisää purupintaa hampaille, jolloin paine puremalihaksilla vähenee ja samalla vähenee myös leukaniveliin kohdistuva rasitus.”
5. Selvitä yhdessä hammaslääkärisi kanssa onko purentaa tarpeen korjata oikomishoidolla
”Purentavirheet ja mahdollisesti puuttuvat hampaat altistavat bruksismille. Hampaiston kuormitus on tällöin epätasaista, ja kuluttava voima aiheuttaa hampaille suuremman vaurioriskin. Oikomishoito on yksi vaihtoehto, joka parantaa purentaa ja helpottaa hampaisiin kohdistuvaa kuormitusta.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia
Syvällä unella on merkittävä rooli yön aikaisessa palautumisessa ja aivojen toiminnan ylläpitämisessä. Kannattaako ihmisen kuitenkaan yrittää optimoida syvää unta? Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, mikä on erilaisten univaiheiden tehtävä.
Vaikuttaako hiilihydraattien syöminen illalla unen laatuun?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta väsymykseen.
Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”
Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä: toisinaan taustalla ovat ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt. Mari Varjonen päätyi oikomishoitoon vaikean purentavirheen takia, joka alkoi oireilla vasta aikuisena. Mari ja häntä hoitava erikoishammaslääkäri Virpi Myller kertovat, mitä aikuisiän oikomishoidosta olisi hyvä tietää ja mitä oikomismatkan varrella on odotettavissa.
Totta vai tarua: Melatoniinilla voi torjua jetlagia
Melatoniini auttaa jetlagiin, kun sitä käytetään oikein. Ensimmäisen annoksen voi itään päin matkustaessa ottaa jo lentokoneessa, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.
Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin
Toisin kuin usein ajatellaan, yöllisten heräämisten ajankohdan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden syistä, sanoo lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta. ”Lääkärille heräämisaika saattaa antaa pieniä vihjeitä. Esimerkiksi masennus saattaa johtaa aamuöisiin heräämisiin, mutta yhtä hyvin masentuneen saattaa olla vaikea nukahtaa.” Hän kertoo nyt, mitkä asiat yleisimmin herättävät yöllä ja mitä niille voi tehdä.
Viisi myyttiä uniapneasta: ”Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa”
Uniapnea on kansantauti: diagnosoitua uniapnea-oireyhtymää sairastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo 200 000 suomalaista eli lähes viisi prosenttia suomalaisista aikuisista.