Artikkeli Uni

Aiheuttaako jatkuva unilääkkeiden käyttö univajetta?

Yleislääkäri Ulla Paakkunainen vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Aiheuttaako jatkuva unilääkkeiden käyttö univajetta? Vaikuttavatko unilääkkeet unen laatuun, vaikka olo tuntuisikin päivällä normaalilta?

Unilääkkeitä on erilaisia. Toiset, kuten bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeet, rikkovat unen rakennetta ja siten huonontavat nukutun unen laatua. Toiset taas saattavat jopa parantaa unta vähentämällä heräilyä ja lisäämällä syvän unen määrää. Osa unilääkkeistä rentouttaa lihaksia ja sitä kautta saattaa pahentaa uniapneaoireilua. Tietyt taas voivat vaikeuttaa levottomat jalat -oireilua tai altistaa unissakävelylle. Osaan unilääkkeistä liittyy niiden pitkäaikaisemman käytön lopettamisen jälkeen ns. rebound-ilmiö, jossa unettomuus on jopa pahempaa kuin mitä se alun perin oli. Rebound-unettomuus voi mennä ohi muutamassa yössä tai pahimmillaan jatkua jopa 2–3 viikkoa. Kaiken kaikkiaan unilääkkeiden teho pitkäaikaisessa käytössä on huono, mutta lumevaikutus merkittävä.

Teen matkatöitä eli autolla ajoa on joka päivä. Stressiä töissä ja välillä huonoja yöunia, noin  5–6 h. Seuraavana yönä nukun vajaata yötä takaisin. Miten tämä vaikuttaa muun muassa kehoon ja ajatuksiin? 

Stressaantuneena työasiat jäävät helposti pyörimään mieleen, ja olo voi muutenkin olla ylivireä. Yksittäinen huonosti nukuttu yö ei ole vaaraksi, mutta jatkuvampi unen puute alkaa viedä voimia. Kehon ja mielen ollessa ylikierroksilla on vaikeampaa saada unen päästä kiinni, ja nukahdettua uni on levotonta, katkonaista “koiranunta”. Mieleen saattaa nousta huolta siitä, miten selviää seuraavan päivän työpäivästä ja ajomatkasta. Nämä huoliajatukset omalta osaltaan estävät nukahtamista ja pitävät yöllä hereillä. Stressi ja huono nukkuminen siis aiheuttavat noidankehän, joka ylläpitää unettomuutta. Kehon ja mielen ylivireyttä on hyvä pyrkiä purkamaan rauhoittamalla iltaa. Työasiat pois ajoissa, älylaitteet kiinni, lämmin suihku tai sauna, rauhallista puuhastelua kuten lukemista. Rentoutumisharjoituksista ja syvähengityksestä voi olla apua. Jos omat keinot eivät riitä, kannattaa hakeutua univalmentajalle, jonka ohjauksella harjoitellaan erilaisia keinoja ylivireyden purkamiseksi sekä unta häiritsevien ajatusmallien käsittelemiseksi.

Kuinka matkustustyö vaikuttaa unen tarpeeseen? Jos matkustaa säännöllisesti pitkiä yölentoja ja on aikaeroja, miten palautuminen tapahtuu? Ovatko yölennot ja aikaero verrattavissa vuorotyöhön?

Yölentoja ei ehkä suoraan voi verrata yötyöhön. Lennon aikana voi torkkua, tai ainakin levätä, eikä matkustamisen aikana tarvitse samalla tavalla keskittyä kuin töitä tehdessä. Matkustettaessa 1–2 aikavyöhykkeen yli aikaerorasituksesta palautuminen sujuu yleensä päivässä tai parissa. Useamman vyöhykkeen yli kulkiessa palautuminen normaalirytmiin on hitaampaa, n. tunnin verran päivää kohti. Länteen päin matkustettaessa sopeutuminen on helpompaa kuin itään päin. Ihmisten välillä on myös yksilöllisiä eroja siinä, kuinka hyvin aikaerorasitusta sietää. Jos kyseessä on lyhytkestoinen matka, voi myös pyrkiä pitämään omasta kotimaan uni-valverytmistä kiinni edes osittain, mikäli se on matkaohjelmaa ajatellen mahdollista.

Mitä voi tehdä, kun kaikki keinot ovat käytetty levottomiin jalkoihin?

Levottomat jalat eli RLS (Restless Legs Syndrome) voi pahimmillaan olla hyvin vaikeahoitoinen vaiva. Se voi olla itsenäinen, tuntemattomasta syystä johtuva, mutta toisinaan taustalla on muu sairaus tai ongelma, kuten esimerkiksi anemia, raudanpuute, munuaisen vajaatoiminta, raskaus, neuropatia, reumasairaus, Parkinsonin tauti, alaraajojen laskimokierron häiriö, tukirankasairauteen liittyvä hermopinne, päihteet, kofeiini tai muuhun sairauteen käytössä oleva lääke. Jos tuntuu, että levottomiin jalkoihin käytettävästä hoidosta ei saa riittävästi apua, kannattaakin vielä uudestaan arvioida perinpohjaisesti kokonaistilannetta, jotta kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulee huomioitua. Levottomien jalkojen lääkehoito aloitetaan yleensä ns. dopaminergisillä lääkkeillä, joiden säännölliseen pitkäaikaiseen käyttöön saattaa liittyä lääkkeen tehon huononemista sekä ns. augmentaatiota, jossa oireilu pikkuhiljaa pahentuu jopa lähtötasoa vaikeammaksi. Syytä tälle ilmiölle ei tarkasti tunneta, mutta taustalla voi olla mm. geneettisiä tekijöitä. Augmentaatiotilanteessa käytössä oleva lääke tauotetaan ja vaihdetaan toisen ryhmän lääkkeeseen. Vaikeahoitoista levottomien jalkojen oireyhtymää sairastava potilas kuuluu asiaan perehtyneen erikoislääkärin hoitoon.

Olen kärsinyt univajeesta jo pitkään ja aiemmin syynä oli työasioiden pyöriminen mielessä sänkyyn mennessä. Jäin syksyllä eläkkeelle ja silti univaje jatkuu. Minua väsyttää iltaisin, mutta kun menen sänkyyn piristyn. Olen terve ja mikään ei tunnu painavan mieltä. Mistä voisi johtua ja mitä voisin tehdä asialle?

Vaikuttaa siltä, että kyse on ns. toiminnallisesta unettomuudesta. Uni on alun perin häiriintynyt työkuormitukseen liittyen, ja huono nukkuminen jatkuu, vaikka elämäntilanne on rauhoittunut. Ilalla väsyttää, mutta sänkyyn mennessä uni onkin yhtäkkiä karannut. Tilanne ärsyttää ja huolestuttaa, mikä osaltaan pitää yllä ongelmaa. Pahimmassa tapauksessa sängystä tulee mukavan ja turvallisen pesän sijasta ahdistava paikka, jossa turhautuneena ja vihaisena kieriskellään unta odottaen. Toiminnallisen unettomuuden hoitoon suositellaan univalmennusta, jossa harjoitellaan keinoja rauhoittaa keho ja mieli unta varten.

Huonosti nukkuva taaperoikäinen yhdistettynä huonoon lähiverkostoon (ei siis apua saatavissa). Molemmat vanhemmat työelämässä ns. asiantuntijatehtävissä, joka sisältää mm. tarkkuutta vaativia näyttöpäätetehtäviä ja lukemista. Missä kohtaa tulee huolestua, jos tuntuu ettei tieto jää päähän tai asioita ei ymmärrä tai että kotona hermostuu taaperolle? Millaista apua lääkäristä voi saada ja saako univajeeseen pyytää esimerkiksi lyhyttä sairaslomaa? 

Tietoisuus siitä, että univaje on pikkulasten vanhemmilla hyvin tavallinen vaiva ei tee asiasta yhtään sen helpompaa kestää. Jatkuva univaje vaikeuttaa keskittymistä ja muistamista sekä kiristää pinnaa. Mikäli mahdollista, olisi hyvä, että vastuuta öistä jaettaisiin vanhempien kesken. Jos turvaverkkoa ei omasta takaa ole, voi käyttää tarvittaessa myös ulkopuolista hoitoapua, jota järjestää esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Omasta jaksamisesta on tärkeää huolehtia! Unen huoltoa kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa, vaikka säännöllisyys onkin tässä elämänrytmissä vaikeaa. Apua ja neuvoja tilanteeseen voi saada univalmentajalta. Vaativan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla taaperovaiheessa haasteellista. Jos tuntuu, että töissä on väsymyksen vuoksi koko ajan äärirajoilla, kannattaa asiasta keskustella oman työterveyslääkärin kanssa. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työn tilapäisestä muokkaamisesta elämäntilanteeseen sopivammaksi. Toisinaan saatetaan tarvita myös lyhyttä sairauslomaa. Jos lapsi nukkuu jatkuvasti huonosti, kannattaa hakeutua lastenlääkärin vastaanotolle pohtimaan, olisiko asialle jotakin tehtävissä.

Olen yli 70 v. Unensaanti vaikeutunut, laatu heikentynyt ja uni on katkonaista. Käytössä pieni annos rauhoittavaa iltaisin, mutta sen teho huonontunut, ja päivät kuluvat ” pää sumussa”. Minkälainen lääke olisi suositeltavinta tässä tilanteessa?

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää selvittää tilannetta tarkemmin. Minkälainen on terveydentila muuten? Onko säännöllisessä käytössä lääkkeitä? Minkälainen unirytmi henkilöllä on, ja minkälaiset elämäntavat? Onko jotakin fyysistä syytä vaikeuttamassa nukahtamista tai aiheuttamassa yöheräilyä, esimerkiksi levottomien jalkojen oiretta, kipuiluja, kuorsausta tai hengityskatkoja? Minkälainen on mieliala, pyöriikö mielessä huolia tai onko ahdistuneisuutta? Vasta kokonaistilanteen tarkan kartoittamisen jälkeen voidaan miettiä tilanteeseen sopivaa hoitoa. Rauhoittavaa lääkettä ei pitkäaikaiseen käyttöön suositella, koska se paitsi menettää tehoaan, myös huonontaa nukutun unen laatua ja altistaa hengityshäiriöille. 

Nukun yössä n. 6 tuntia ja näin on ollut vuosia. Voiko tämä alkaa vaikuttamaan esim. muistiin? Ikää +60 v.   

Unen tarve vaihtelee ihmisestä toiseen. Joku saattaa tarvita 9 tunnin unet voidakseen hyvin, toinen pärjää selvästi vähemmällä. Jos kysyjä nukkuu n. 6 tuntia yössä eikä koe itseään seuraavana päivänä väsyneeksi, ei ole mitään syytä huoleen.

Miten katkaista kierre, kun unilääkkeisiin kehittyy nopeasti toleranssi? Kannattaako kokeilla eri valmisteita? 

Unettomuuden taustalla olevat syyt on tärkeä selvittää, jotta tilannetta voidaan tuloksellisesti hoitaa. Olisi myös tärkeä tietää, onko kysyjän tapauksessa unettomuutta toistaiseksi yritetty hoitaa mitenkään muuten kuin lääkkeillä. Pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa parhaat tulokset saavutetaan lääkkeettömillä hoitomenetelmillä. Tällainen hoito perustuu kognitiivis-behavioralistiseen työskentelyyn (CBTi), jossa pyritään vaikuttamaan erityisesti unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja katkaisemaan noidankehä. Lääkehoitoakin tarvitaan joskus nukkumisen tueksi, mutta sen tarve ja sopiva lääke pitää arvioida yksilöllisesti. Pelkkä lääkkeestä toiseen vaihtaminen ei siis ole järkevää hoitoa. Kokonaisuutta on hyvä alkaa hoitaa heti, eikä vasta kierteen katkaisemisen jälkeen.

Asiantuntija
Ulla Paakkunainen
Ulla Paakkunainen

Yleislääkäri, Työterveyslääkäri

Lue lisää aiheesta

Miten vaihdevuodet vaikuttavat unen laatuun? Artikkeli

Miten vaihdevuodet vaikuttavat unen laatuun?

Työterveyslääkäri Vilho Ahola ja Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri Eevert Partinen vastaavat helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Onko melatoniinista apua vuorotyössä? Artikkeli

Onko melatoniinista apua vuorotyössä?

Työterveyslääkäri Joona Jokela vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin unesta ja vuorotyöstä.

Totta vai tarua: Univaje aiheuttaa enemmän liikenneonnettomuuksia kuin alkoholi Artikkeli

Totta vai tarua: Univaje aiheuttaa enemmän liikenneonnettomuuksia kuin alkoholi

Totta. Tietoisuus univajeen aiheuttamasta onnettomuusriskistä on lisäksi vähäisempää, mikä tekee väsyneenä ajamisen salakavalasti vaaralliseksi. Minkä tasoista humalatilaa yksi valvottu yö vastaa? Kysymykseen vastaa Terveystalon työterveyslääkäri Matleena Näppilä

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy Artikkeli

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy

Totta. Unettomuudessa ja herkkäunisuudessa on geneettistä perimää. Monilla unettomuudesta kärsivillä löytyy siis suvusta muitakin, joilla on ollut unettomuutta. Mutta missä menee unettomuuden ja vähäunisuuden raja? Kysymykseen vastaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä Artikkeli

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä

Yli puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan väsyneitä. Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, miten selvität todellisen unentarpeesi.