Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?

Tarkkaavuus tarkoittaa kykyä keskittyä yhteen tehtävään ja suodattaa pois ympäristön häiriötekijät. 

− Tarkkaavuus on tärkeää oppimisen, työskentelyn, ihmissuhteiden ja arjen hallinnan kannalta. Ongelmat tarkkaavuudessa näyttäytyvät unohteluna, myöhästelynä ja kyvyttömyytenä keskittyä tehtäviin tai esimerkiksi keskusteluun, Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja Joakim Harju kuvailee.

Teknologia on lyhentänyt tarkkaavuuden kestoa ja muokannut aivojemme palkitsemisjärjestelmää

Puhelimien, televisioiden ja tietokoneiden käytöstä on tullut iso osa elämäämme. 

− Emme oikein edes huomaa, kuinka paljon todella katsomme päivässä erilaisia ruutuja.  Liiallinen ruutuaika, erityisesti ennen nukkumaanmenoa, häiritsee unirytmiä ja vaikuttaa kykyyn keskittyä, Harju kertoo.

Nykyaikaisen elämän nopea tahti sosiaalisen median videopätkineen, päivityksineen ja viesteineen on myös lyhentänyt tarkkaavuuden kestoa sekä lisännyt häiriöherkkyyttä.

− Olemme jo melko tottuneita siihen, että saamme tietoa ja viihdettä hyvin nopeina pieninä paloina. Tämä tarjoaa aivoillemme välitöntä tyydytystä, mikä ohjaa aivojemme palkitsemisjärjestelmää uudelleen. Ajan myötä kykymme ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä, jotka eivät ole heti palkitsevia, heikentyy.

Loputon sisältövirta tekee keskittymisestä haastavaa: ”Koskaan ihmishistoriassa ei ole ollut samanlaista tilannetta”

− Meillä on tänä päivänä pääsy ennennäkemättömään määrään tietoa ja häiriötekijöitä verkon ja sosiaalisen median kautta.  Jatkuva altistuminen ilmoituksille ja loputon sisältövirta tekee kuitenkin keskittymisestä haastavaa. 

Harju kertoo, ettei ihmiskunnan historiassa ole koskaan ollut samankaltaista tilannetta.

− Uuden sisällön määrä eri kanavissa on niin valtava, että kykymme sopeutua tilanteeseen on koetuksella. Informaatioähky kuormittaa kognitiivista kantokykyämme ja voi aiheuttaa ahdistusta, turhautuneisuutta ja kykenemättömyyttä suodattaa sisältötulvasta tarvitsemaansa tietoa, Harju kuvailee.

Suorittamiseen keskittynyt kulttuuri ei tue tapaamme ylläpitää tarkkaavuutta

Harjun mukaan jatkuvaa tuottavuutta arvostava ja suorituskeskeinen kulttuuri ei jätä tarpeeksi aikaa palautumiselle, mikä on tärkeää mielenterveydelle ja keskittymiselle. 

− Ihmiset myös yrittävät suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti kuvitellen olevansa tehokkaampia. Todellisuudessa multitaskaaminen kuitenkin heikentää keskittymistä ja esimerkiksi työsuorituksia.  Useat samanaikaiset tavoitteet ja tehtävät eivät myöskään tue luonnollista tapaamme ylläpitää tarkkaavuutta ja suoriutua tehtävistä.

Miten saamme tarkkaavuutemme takaisin?

Harju listaa monia tutkitusti tehokkaita keinoja tarkkaavuuden korjaamiseen.

1. Tee yksi asia kerrallaan.
2. Minimoi häiriötekijät, kuten puhelimen ilmoitukset.
3. Huolehdi dopamiinin eli mielihyvähormonin saannista. Liikunta, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja auringonvalolle altistuminen kohottavat dopamiinitasoja, mitä tarvitaan ylläpitämään motivaatiota ja sitä kautta tarkkaavuutta.
4. Kokeile tietoisen läsnäolon ja kehotietoisuuden harjoituksia. Meditaatio- ja rentoutumisharjoitukset voivat kohentaa aivojen toimintaa ja keskittymiskykyä.
5. Jaa tehtävät rajattuihin ja pieniin osiin. Tehtävää on näin helpompi lähestyä, hallita ja suorittaa. Tämä myös ylläpitää motivaatiota.
6. Aseta tylsille ja keskittymistä tai pitkäjänteisyyttä vaativille tehtäville deadline tai palkinto. Anna itsellesi esimerkiksi tunti aikaa tehdä jokin tietty tehtävä: näin tehtävän suorittamisesta tulee eräänlainen kilpailu aikaa vastaan. Voit myös palkita itsesi suoritettuasi tehtävän loppuun.
7. Tee tärkeät asiat heti aamulla. Moni saattaa huomata, että heti herättyä vastustus tehdä ponnistelua vaativia asioita on vähäisempää, keskittyminen on helpompaa ja asioita saa paremmin aikaiseksi, ennen kuin päiväninformaatiotulva ja vaatimukset vaativat veronsa.

Elinympäristöstämme johtuvat tarkkaavuuden ongelmat ovat lisääntyneet ADHD:n rinnalla 

Harjun mukaan monella on tänä päivänä myös vääristynyt käsitys siitä, mitä keskittymiskyvyn pitäisi olla. 

− On ihan normaalia, ettei tuntikausia jaksa keskittyä yhteen asiaan, epämiellyttävältä tuntuvan tehtävän aloittaminen on vaikeaa tai että ajatukset välillä harhailevat. 

Tänä päivänä mediassa ja somessa puhutaan paljon myös ADHD:n lisääntymisestä, mikä on saanut monet huolestumaan keskittymiskyvyn haasteista. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on syntyperäinen neurologinen häiriö, jonka diagnoosissa olennaista on se, että oireita on ollut koko elämän ajan lapsuudesta asti. 

Lue lisää ADHD:sta Terveystalon tietopaketista