Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Tarkkaavuus tarkoittaa kykyä keskittyä yhteen tehtävään ja suodattaa pois ympäristön häiriötekijät.
− Tarkkaavuus on tärkeää oppimisen, työskentelyn, ihmissuhteiden ja arjen hallinnan kannalta. Ongelmat tarkkaavuudessa näyttäytyvät unohteluna, myöhästelynä ja kyvyttömyytenä keskittyä tehtäviin tai esimerkiksi keskusteluun, Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja Joakim Harju kuvailee.
Teknologia on lyhentänyt tarkkaavuuden kestoa ja muokannut aivojemme palkitsemisjärjestelmää
Puhelimien, televisioiden ja tietokoneiden käytöstä on tullut iso osa elämäämme.
− Emme oikein edes huomaa, kuinka paljon todella katsomme päivässä erilaisia ruutuja. Liiallinen ruutuaika, erityisesti ennen nukkumaanmenoa, häiritsee unirytmiä ja vaikuttaa kykyyn keskittyä, Harju kertoo.
Nykyaikaisen elämän nopea tahti sosiaalisen median videopätkineen, päivityksineen ja viesteineen on myös lyhentänyt tarkkaavuuden kestoa sekä lisännyt häiriöherkkyyttä.
− Olemme jo melko tottuneita siihen, että saamme tietoa ja viihdettä hyvin nopeina pieninä paloina. Tämä tarjoaa aivoillemme välitöntä tyydytystä, mikä ohjaa aivojemme palkitsemisjärjestelmää uudelleen. Ajan myötä kykymme ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä, jotka eivät ole heti palkitsevia, heikentyy.
Loputon sisältövirta tekee keskittymisestä haastavaa: ”Koskaan ihmishistoriassa ei ole ollut samanlaista tilannetta”
− Meillä on tänä päivänä pääsy ennennäkemättömään määrään tietoa ja häiriötekijöitä verkon ja sosiaalisen median kautta. Jatkuva altistuminen ilmoituksille ja loputon sisältövirta tekee kuitenkin keskittymisestä haastavaa.
Harju kertoo, ettei ihmiskunnan historiassa ole koskaan ollut samankaltaista tilannetta.
− Uuden sisällön määrä eri kanavissa on niin valtava, että kykymme sopeutua tilanteeseen on koetuksella. Informaatioähky kuormittaa kognitiivista kantokykyämme ja voi aiheuttaa ahdistusta, turhautuneisuutta ja kykenemättömyyttä suodattaa sisältötulvasta tarvitsemaansa tietoa, Harju kuvailee.
Suorittamiseen keskittynyt kulttuuri ei tue tapaamme ylläpitää tarkkaavuutta
Harjun mukaan jatkuvaa tuottavuutta arvostava ja suorituskeskeinen kulttuuri ei jätä tarpeeksi aikaa palautumiselle, mikä on tärkeää mielenterveydelle ja keskittymiselle.
− Ihmiset myös yrittävät suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti kuvitellen olevansa tehokkaampia. Todellisuudessa multitaskaaminen kuitenkin heikentää keskittymistä ja esimerkiksi työsuorituksia. Useat samanaikaiset tavoitteet ja tehtävät eivät myöskään tue luonnollista tapaamme ylläpitää tarkkaavuutta ja suoriutua tehtävistä.
Miten saamme tarkkaavuutemme takaisin?
Harju listaa monia tutkitusti tehokkaita keinoja tarkkaavuuden korjaamiseen.
- Tee yksi asia kerrallaan.
- Minimoi häiriötekijät, kuten puhelimen ilmoitukset.
- Huolehdi dopamiinin eli mielihyvähormonin saannista. Liikunta, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja auringonvalolle altistuminen kohottavat dopamiinitasoja, mitä tarvitaan ylläpitämään motivaatiota ja sitä kautta tarkkaavuutta.
- Kokeile tietoisen läsnäolon ja kehotietoisuuden harjoituksia. Meditaatio- ja rentoutumisharjoitukset voivat kohentaa aivojen toimintaa ja keskittymiskykyä.
- Jaa tehtävät rajattuihin ja pieniin osiin. Tehtävää on näin helpompi lähestyä, hallita ja suorittaa. Tämä myös ylläpitää motivaatiota.
- Aseta tylsille ja keskittymistä tai pitkäjänteisyyttä vaativille tehtäville deadline tai palkinto. Anna itsellesi esimerkiksi tunti aikaa tehdä jokin tietty tehtävä: näin tehtävän suorittamisesta tulee eräänlainen kilpailu aikaa vastaan. Voit myös palkita itsesi suoritettuasi tehtävän loppuun.
- Tee tärkeät asiat heti aamulla. Moni saattaa huomata, että heti herättyä vastustus tehdä ponnistelua vaativia asioita on vähäisempää, keskittyminen on helpompaa ja asioita saa paremmin aikaiseksi, ennen kuin päiväninformaatiotulva ja vaatimukset vaativat veronsa.
Elinympäristöstämme johtuvat tarkkaavuuden ongelmat ovat lisääntyneet ADHD:n rinnalla
Harjun mukaan monella on tänä päivänä myös vääristynyt käsitys siitä, mitä keskittymiskyvyn pitäisi olla.
− On ihan normaalia, ettei tuntikausia jaksa keskittyä yhteen asiaan, epämiellyttävältä tuntuvan tehtävän aloittaminen on vaikeaa tai että ajatukset välillä harhailevat.
Tänä päivänä mediassa ja somessa puhutaan paljon myös ADHD:n lisääntymisestä, mikä on saanut monet huolestumaan keskittymiskyvyn haasteista. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on syntyperäinen neurologinen häiriö, jonka diagnoosissa olennaista on se, että oireita on ollut koko elämän ajan lapsuudesta asti.
Lue lisää ADHD:sta Terveystalon tietopaketista
Lue lisää aiheesta
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.