Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.

Helsinkiin nousee uusi patsas: Tavis Amanda. Patsas pystytetään ikonisen Havis Amanda -patsaan restauroinnin ajaksi Kauppatorin laidalle mielenterveysviikolla, jota vietetään 19.–26. marraskuuta.
Tavis Amanda nostaa keskusteluun nykymaailman lisääntyvät mielenterveysongelmat ja erityisesti nuorten naisten kokemat suorituspaineet. Suorituspaineiden luoma ahdistus on olotila, jossa ihminen kokee muun muassa pelon, riittämättömyyden, huolestuneisuuden ja epävarmuuden tunteita.
Suorituspaineita koetaan sukupuolesta riippumatta
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa täydellisenä näyttäytyvä arki saa erityisesti nuoret kokemaan vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Myös mediakuvasto sekä yhteiskunnan ja perheen asettamat ylimitoitetut odotukset voivat aiheuttaa suoritus- ja ulkonäköpaineita.
- Tänä päivänä tavallisuus ei ole enää normaali ja erityisesti sosiaalinen media kasvattaa paineita olla superyksilö. Muistutan aina vastaanotollani, että tärkeintä on lempeys ja myötätunto itseä kohtaan, kertoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Yhteiskuntaan juurtuneet ajatusmallit aiheuttavat suorituspaineita sukupuolesta riippumatta. Suorituspaineiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan naisiin jonkin verran vakavammin kuin miehiin.
- Naisilla voi esimerkiksi olla edelleen enemmän suorituspaineita perhearjen tai kodin pyörittämisestä oman työn lisäksi. Toisaalta naiset hakevat apua mielen ammattilaisilta miehiä enemmän, joten myös tiedämme enemmän naisiin kohdistuvista suorituspaineista, muistuttaa Turunen
Mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä on kasvanut Terveystalossa 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana
WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi. Pandemia-ajan eristystoimet vauhdittivat osaltaan mielen pahoinvointia, sillä moni koki jäävänsä tunteidensa ja ajatustensa kanssa yksin.
- Mielenterveydestä huolehtiminen on kaikkien vastuulla: niin yhteiskunnan, perheiden kuin yksilön. Kasvavat mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä ja sukupuolia. Masennukseen ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit ovat kuitenkin kasvaneet enemmän naisilla kuin miehillä, Turunen kommentoi.
Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana. Naisten osuus diagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 % ja miesten 32 %.
Suomen Mielenterveys ry puolestaan tiedotti tammikuussa, että kriisipuhelimeen oli tullut viime vuonna ennätykselliset 400 000 soittoyritystä. Yleisin soiton syy oli erityisesti ahdistuneisuus. Kriisipuhelimen tilastojen mukaan esimerkiksi itsetuhoisuus on yleisintä 18–29-vuotiailla naisilla.
Tavis Amanda muistuttaa, että vähempikin riittää
Kauppatorin laidalle pystytettävä ja jyrsimällä muotoiltu Tavis Amanda crocseineen edustaa tavallista naista vailla suorituspaineita. Se julistaa, että elämässä riittää vähempikin ponnistelu ja muistuttaa siitä, kuinka arvokasta tavallisuus mielenterveyden näkökulmasta on.
Patsaan on suunnitellut kuvittaja Sanna Mander ja toteuttaneet Maker3D sekä Fantasia Works. Terveystalon lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, MeNaiset ja ravintola Salutorget.
Tavis Amanda seisoo Helsingin Sofiankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toistaiseksi. Se tervehtii rennolla otteella ohikulkijoita – muun muassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavieraita.
Lue lisää aiheesta

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.

Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.

Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.

”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.