Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Helsinkiin nousee uusi patsas: Tavis Amanda. Patsas pystytetään ikonisen Havis Amanda -patsaan restauroinnin ajaksi Kauppatorin laidalle mielenterveysviikolla, jota vietetään 19.–26. marraskuuta.
Tavis Amanda nostaa keskusteluun nykymaailman lisääntyvät mielenterveysongelmat ja erityisesti nuorten naisten kokemat suorituspaineet. Suorituspaineiden luoma ahdistus on olotila, jossa ihminen kokee muun muassa pelon, riittämättömyyden, huolestuneisuuden ja epävarmuuden tunteita.
Suorituspaineita koetaan sukupuolesta riippumatta
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa täydellisenä näyttäytyvä arki saa erityisesti nuoret kokemaan vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Myös mediakuvasto sekä yhteiskunnan ja perheen asettamat ylimitoitetut odotukset voivat aiheuttaa suoritus- ja ulkonäköpaineita.
- Tänä päivänä tavallisuus ei ole enää normaali ja erityisesti sosiaalinen media kasvattaa paineita olla superyksilö. Muistutan aina vastaanotollani, että tärkeintä on lempeys ja myötätunto itseä kohtaan, kertoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Yhteiskuntaan juurtuneet ajatusmallit aiheuttavat suorituspaineita sukupuolesta riippumatta. Suorituspaineiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan naisiin jonkin verran vakavammin kuin miehiin.
- Naisilla voi esimerkiksi olla edelleen enemmän suorituspaineita perhearjen tai kodin pyörittämisestä oman työn lisäksi. Toisaalta naiset hakevat apua mielen ammattilaisilta miehiä enemmän, joten myös tiedämme enemmän naisiin kohdistuvista suorituspaineista, muistuttaa Turunen
Mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä on kasvanut Terveystalossa 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana
WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi. Pandemia-ajan eristystoimet vauhdittivat osaltaan mielen pahoinvointia, sillä moni koki jäävänsä tunteidensa ja ajatustensa kanssa yksin.
- Mielenterveydestä huolehtiminen on kaikkien vastuulla: niin yhteiskunnan, perheiden kuin yksilön. Kasvavat mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä ja sukupuolia. Masennukseen ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit ovat kuitenkin kasvaneet enemmän naisilla kuin miehillä, Turunen kommentoi.
Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana. Naisten osuus diagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 % ja miesten 32 %.
Suomen Mielenterveys ry puolestaan tiedotti tammikuussa, että kriisipuhelimeen oli tullut viime vuonna ennätykselliset 400 000 soittoyritystä. Yleisin soiton syy oli erityisesti ahdistuneisuus. Kriisipuhelimen tilastojen mukaan esimerkiksi itsetuhoisuus on yleisintä 18–29-vuotiailla naisilla.
Tavis Amanda muistuttaa, että vähempikin riittää
Kauppatorin laidalle pystytettävä ja jyrsimällä muotoiltu Tavis Amanda crocseineen edustaa tavallista naista vailla suorituspaineita. Se julistaa, että elämässä riittää vähempikin ponnistelu ja muistuttaa siitä, kuinka arvokasta tavallisuus mielenterveyden näkökulmasta on.
Patsaan on suunnitellut kuvittaja Sanna Mander ja toteuttaneet Maker3D sekä Fantasia Works. Terveystalon lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, MeNaiset ja ravintola Salutorget.
Tavis Amanda seisoo Helsingin Sofiankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toistaiseksi. Se tervehtii rennolla otteella ohikulkijoita – muun muassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavieraita.
Lue lisää aiheesta
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.