Mammografia, ultraääni vai magneetti? Kahdeksan kysymystä rintojen tutkimuksista

Mitä rintojen tutkimuksista pitäisi tietää? Mitkä tekijät altistavat rintasyövälle? Kysymyksiin vastasi radiologimme Marina Rosliakova.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu joka kahdeksas tai yhdeksäs nainen elämänsä aikana. Joka vuosi Suomessa todetaan noin 5000 uutta rintasyöpätapausta.

Vaikka rintasyöpään voi sairastua missä iässä tahansa, on se yleisin yli 60-vuotiailla.

Diagnostiikan ja hoidon kehittymisen ansiosta suurin osa rintasyöpätapauksista löydetään kuitenkin alkuvaiheessa ja ennuste on nykyään erittäin hyvä.

1. Millä eri menetelmillä rintoja voidaan tutkia?

Rintojen säännöllinen tutkiminen itse on tärkeää ja edesauttaa rintasyövän varhaista toteamista sekä sitä kautta ennustetta. Omien rintojen ja rintakudoksen tunteminen auttaa huomaamaan pienetkin muutokset ja hakeutumaan tarvittaessa tutkimuksiin.

Rintoja ja rintasyöpäepäilyjä voidaan tutkia useilla menetelmillä: mammografialla, tomosynteesillä, ultraäänellä, magneetilla ja neulanäytteellä. Käytetyin menetelmistä on mammografia.

2. Mitä eroa menetelmillä on?

Mammografia perustuu röntgensäteisiin. Se on ainoa maailmalla hyväksytty tutkimusmenetelmä rintasyövän ikäkausiseulonnoissa. 70–80 prosenttia rintasyövistä pystytään löytämään jo tällä menetelmällä. Mammografiassa rinnat kuvataan yleensä kahdesta tai kolmesta suunnasta. Tutkimuksen aikana rintaa puristetaan kuvauslaitteessa olevan levyn avulla. Puristuksen täytyy olla napakka, jotta kuvasta tulee tarkka. Tutkimus kestää 15–30 minuuttia.

Tomosynteesikuvauksessa rinnasta saadaan leiketyyppisiä kuvia, ja esimerkiksi tiiviimmässä kudoksessa kasvain voi erottua paremmin. Sen avulla voidaan myös sulkea pois mammografian epävarmuuksia.

Ultraäänitutkimus on ensisijainen tutkimustapa alle 30-vuotiailla naisilla, siinä ei käytetä säteilyä. Nuorella naisella rinnat ovat yleensä rakenteeltaan tiiviimmät ja ultraäänitutkimus on tiiviille kudokselle mammografiaa herkempi tutkimus. Tutkimuksessa radiologi kuljettaa ultraäänianturia rinnan iholla, jolle on levitetty geeliä sopivan kontaktin saamiseksi. Tutkimus on kivuton ja kestää 15–20 minuuttia.

Magneettitutkimus on herkin rintojen tutkimusmenetelmä. Magneettitutkimus tapahtuu valaistussa ja ilmastoidussa tunnelissa, joka on avoin molemmista päistä. Asento tutkimuspöydällä on vatsallaan ja asento pyritään saamaan mahdollisimman mukavaksi, koska kuvasarjojen onnistumisen edellytyksenä on paikallaan olo. Tutkimus kestää noin 30 minuuttia.

Neulanäytteen ottaa radiologi ja se otetaan mammografian ja ultaäänitutkimuksen yhteydessä yleensä heti, mikäli epäilyttävä kohde tulee esiin. Kyseessä on karkeaneulanäyte, joka otetaan puudutuksessa ja on liki kivuton.

3. Mikä menetelmistä on paras?

Mikään tutkimus ei ole kaikkivoipa, vaan eri menetelmät täydentävät toisiaan. Mammografian tukena hyödynnetään usein ultraäänitutkimusta ja neulanäytettä. Vastaavasti magneettikuvia tulkittaessa sitä edeltäneet mammografia- ja ultraäänitutkimukset ovat erittäin hyödyllisiä ja antavat radiologille arvokasta lisätietoa.

4. Kenelle suositellaan rintojen magneettitutkimusta?

Magneettitutkimus on kannattavaa tehdä erityisesti, jos potilaalla on todettu syövälle altistava geenivirhe, tai jos hänen lähisuvussaan on rintasyöpää poikkeavan paljon. Lisäksi tietyt rintasyöpätyypit erottuvat helpommin magneettikuvissa kuin mammografia- ja ultraäänikuvissa.

Magneettitutkimus tehdään myös tilanteissa, joissa kainalosolmukkeessa on havaittu rintasyöpää, mutta mammografiassa ja ultraäänessä rinnoista ei ole löydetty poikkeavuuksia.

Magneettitutkimus on siis hyvä lisä potilaalle, jonka rintasyöpäriski arvioidaan korkeaksi. Se on myös luotettavin tutkimus, kun halutaan arvioida rintaimplanttien eheyttä.

5. Miksi seulontatutkimuksissa käytetään menetelmänä juuri mammografiaa

Ikäkausiseulonnoissa potilaat ovat iältään 50–69-vuotiaita ja heille mammografia on sopivin tutkimusmenetelmä; Mammografian herkkyys paranee potilaan iän mukana, sillä vaihdevuosi-iän ylittäneillä rintarauhaskudos hiukan kutistuu. Tämä parantaa mammografian erotuskykyä.

Lisäksi mammografia on nopea suorittaa ja tulkita sekä kattavasti saatavilla. Mammografiakuvien ottaminen ei edellytä radiologin läsnäoloa, vaan kuvat voidaan tulkita kuvauksen jälkeen. Tarvittaessa potilas kutsutaan jatkotutkimuksiin.

6. Millaisissa tilanteissa tai oireissa tutkimuksiin pitäisi hakeutua jo ennen seulontaikää?

Seulontaikää nuorempien rintasyöpä ei ole harvinaisuus. Useassa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa aloitetaankin viimeistään 45 vuoden ikäisenä säännölliset mammografiatutkimukset, sillä tässä iässä rintasyövän riski lisääntyy jyrkästi. Mammografiatutkimuksia tulisi myös jatkaa sen jälkeen, kun ikäseulonnat loppuvat.

Rinnan kyhmy, poikkeava paikallinen ja pitkäkestoinen kipu, verinen tai kirkas vuoto nännistä tai ihon punoitus ilman tulehdusoireita edellyttävät rintojen tutkimuksia iästä riippumatta. Myös sukualttius on järkevä syy tehdä rintatutkimuksia jo ennen 50 vuoden ikää.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa rinnan kyhmyistä on hyvänlaatuisia, joten tutkimuksiin ei tarvitse tulla pelokkain mielin.

7. Mitkä riskitekijät altistavat rintasyövälle?

Rintasyövän syntyyn vaikuttavat monet tekijät ja yksittäisen rintasyöpätapauksen syytä on mahdotonta arvioida. Ikä on tärkein riskitekijä, ja rintasyövän yleistyminen liittyykin väestön ikääntymiseen.

Muita yleisimpiä riskitekijöitä ovat muun muassa perinnöllisyys, synnyttämättömyys tai korkea ensisynnytysikä, merkittävä ylipaino, alkoholi, tupakointi, varhain nuoruudessa alkaneet kuukautiset ja pitkään jatkunut hormonikorvaushoito.

8. Millainen on tyypillinen rintasyöpäpotilas ja millainen ennuste sairaudella yleensä on?

Rintasyövän ennuste on nykyään selvästi parantunut: Suomessa rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on hengissä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Ennusteeseen vaikuttaa muun muassa diagnostiikan huomattava kehittyminen, minkä ansiosta suurin osa rintasyöpätapauksista löydetään alkuvaiheessa. Myös hoidon taso on Suomessa huippuluokkaa ja suurimmalle osalle potilaista hoito on parantavaa. Vaikka kaikkia ei voida parantaa, hoidoilla voidaan merkittävästi hidastaa taudin etenemistä säilyttäen elämänlaatu melko hyvänä.

Viimeisimmät artikkelit

Tummatukkainen lääkärintakkiin pukeutunut nainen katsoo lääkärikeskuksen käytävällä kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Suurasiakaslääkäriksi Terveystaloon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, ota urallasi uusi askel ja tule tekemään työtä terveemmän elämän puolesta. Terveystalon suurasiakaslääkärinä pääset työskentelemään eri toimialojen johtavien yritysten ja organisaatioiden johdon sekä HR:n kumppanina. Tehtävässä sinulla on mahdollisuus tarjoaa valtakunnallisesti vaikuttavaa ja haasteellista työtä työterveyshuollon ja liike-elämän ytimessä. Uskomme, että tieto lisää terveyttä.

Artikkeli

Viisi tapaa, joilla saunominen vaikuttaa uneen ja palautumiseen

Terveystalo Helsingin Uniklinikan vastaava lääkäri, unilääkäri ja neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo, millaisia vaikutuksia saunomisella on uneen ja palautumiseen.

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.