Luottamusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen
Luottamuksella on tärkeä rooli työyhteisöjen toimivuudelle, ihmisten hyvinvoinnille ja työn tuottavuudelle.
Luottamusta tarvitaan työyhteisöissä etenkin vaikeina aikoina.
– Nykyiseen poikkeukselliseen aikaan sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä ja ennakoimattomuutta, että luottamuksella ja siitä syntyvällä turvallisuudentunteella on entistä tärkeämpi rooli työpaikoilla, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.
Heikkilä muistuttaa, että luottamus on kaiken sosiaalisen toiminnan ja organisoitumisen lähtökohta.
– Sosiaalinen toiminta on perustunut luottamukseen ihmisyhteisöissä kautta aikojen. Samat opit pätevät kuitenkin myös nykyisessä työelämässä. Se, millainen psykologinen turvallisuus tiimissä vallitsee, ennustaa sekä tiimien toimivuutta että tiimien menestystä, hän sanoo.
Toisin sanoen, kaikki inhimillinen toiminta lähtee luottamuksesta.
– Tutkimusten mukaan luottamus vaikuttaa todella merkittävästi työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja tehokkuuteen. Siksi etenkin esihenkilöiden ja johdon on hyvä tarkastella organisaatiossa vallitsevaa luottamusta, Heikkilä jatkaa.
Oppia osallistavasta johtamisesta
Heikkilän mukaan luottamuksen saavuttamiseen vaaditaan ennen kaikkea sitä, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan samanarvoisesti ja että he tulevat ymmärretyksi.
– Voidaan kysyä myös, kokevatko he, että heitä kuullaan, hän vinkkaa.
Hän huomauttaa, että myös paljon puhutusta osallistavasta johtamisesta kannattaa hakea oppia.
– Kun johtaminen on osallistavaa ja ihmisten välillä tietynlaista läpinäkyvyyttä, se lisää automaattisesti luottamusta.
Johtamisen näkökulmasta luottamus rakentuu usein tilanteessa, jossa esimerkiksi esihenkilö avaa omalla tavallaan haavoittuvuuttaan.
– Ja kun alaiset luottavat johtajaan, heidän ei tarvitse käyttää aikaa suojautumiseen. Sen sijaan energia kohdistuu itsensä kehittämiseen, luomiseen ja positiivisen tulevaisuuden rakentamiseen, Heikkilä sanoo.
Kolme näkökulmaan luottamukseen
Annamari Heikkilän mukaan työyhteisöjen luottamusta kannattaa tarkastella kolmesta eri näkökulmasta.
– Työyhteisössä täytyy tarkastella, ymmärtävätkö työntekijät toisiaan. Aihetta voi lähesty kysymällä esimerkiksi sitä, riittääkö luottamus siihen, että jokin haastava asia pystytään toteuttamaan yhdessä, Heikkilä kertoo.
Ymmärryksen lisäksi työpaikalla on hyvä kysyä, vallitseeko työyhteisössä luottamus siihen, että ihmiset ovat päteviä ja osaavat työnsä.
– Kaikkien ei toki tarvitse osata kaikkea, mutta etenkin tiimien sisällä on hyvä tarkastella sitä, että tiimissä vallitsee keskinäinen luottamus kompentenssiin.
Kolmantena Heikkilä muistuttaa, että yksilönvälisessä vuorovaikutuksessa on täysin luonnollista pohtia, voiko toiseen ihmiseen luottaa ja onko tällä niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa.
– Luottamusta persoonaan on hyvä käsitellä myös laajemmalti organisaatiossa. Toimitaanko organisaatiossa rehellisesti ja avoimesti, ja viestitäänkö toiminnasta yhtä lailla luottamusta herättäen?
Apua ja tukea ongelmatilanteisiin
Tukea luottamuksen saavuttamiseen voi hakea myös Terveystalosta.
– Pystymme ratkomaan ongelmatilanteita, mutta toisaalta autamme esihenkilöitä, johtoa ja muita organisaation avainhenkilöitä kehittämään omaa osaamistaan ja ymmärrystään, Heikkilä kertoo.
Vaikeista ajoista huolimatta Heikkilä muistuttaa, että organisaatiossa ylläpidetään myönteistä käsitystä maailmasta.
– Luottamusta voi ajatella kuin öljynä, joka poistaa tällaisessa tilanteessa kitkaa. Kun luottamusta on riittävästi, voidaan käsitellä hyvin vaikeitakin asioita. Tulevaisuudenuskoa kannattaa pitää yllä, ja on hyvä ajatella, että tässä mennään kohti jotain parempaa.
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Kilpailuetua nikotiinittomuudesta
Nikotiinituotteiden käyttö Suomessa on murroksessa. Työikäisistä enää ainoastaan noin joka kymmenes tupakoi päivittäin ja trendi on ollut laskeva jo useamman vuosikymmenen ajan. Vaikka savuttomuus etenee, nikotiiniriippuvuus ei suinkaan ole vähenemässä samalla vauhdilla, sillä perinteisen tupakoinnin tyhjiö on täyttynyt vauhdilla savuttomilla nikotiinituotteilla.
Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.
Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”
Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.
PEth-tutkimuksen käyttö Terveystalossa
Henkilön alkoholin käyttöä mittaava PEth-tutkimus osana terveystarkastuksia ja työkyvyn arviointia on ollut esillä mediassa viime päivinä erityisesti tietosuojan näkökulmasta. Terveystalossa käytämme tutkimusta vastuullisesti ja työterveysasiakkaillamme kyseinen tutkimus on noin viiden vuoden ajan kuulunut keinovalikoimaan tietyissä pakollisissa tai vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa, sekä tilanteissa, joissa on syytä epäillä päihdehäiriötä. Kuten muutakaan terveystietoa, myöskään PEth-tulosta emme koskaan anna työnantajalle.
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.