Luottamusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen
Luottamuksella on tärkeä rooli työyhteisöjen toimivuudelle, ihmisten hyvinvoinnille ja työn tuottavuudelle.

Luottamusta tarvitaan työyhteisöissä etenkin vaikeina aikoina.
– Nykyiseen poikkeukselliseen aikaan sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä ja ennakoimattomuutta, että luottamuksella ja siitä syntyvällä turvallisuudentunteella on entistä tärkeämpi rooli työpaikoilla, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.
Heikkilä muistuttaa, että luottamus on kaiken sosiaalisen toiminnan ja organisoitumisen lähtökohta.
– Sosiaalinen toiminta on perustunut luottamukseen ihmisyhteisöissä kautta aikojen. Samat opit pätevät kuitenkin myös nykyisessä työelämässä. Se, millainen psykologinen turvallisuus tiimissä vallitsee, ennustaa sekä tiimien toimivuutta että tiimien menestystä, hän sanoo.
Toisin sanoen, kaikki inhimillinen toiminta lähtee luottamuksesta.
– Tutkimusten mukaan luottamus vaikuttaa todella merkittävästi työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja tehokkuuteen. Siksi etenkin esihenkilöiden ja johdon on hyvä tarkastella organisaatiossa vallitsevaa luottamusta, Heikkilä jatkaa.
Oppia osallistavasta johtamisesta
Heikkilän mukaan luottamuksen saavuttamiseen vaaditaan ennen kaikkea sitä, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan samanarvoisesti ja että he tulevat ymmärretyksi.
– Voidaan kysyä myös, kokevatko he, että heitä kuullaan, hän vinkkaa.
Hän huomauttaa, että myös paljon puhutusta osallistavasta johtamisesta kannattaa hakea oppia.
– Kun johtaminen on osallistavaa ja ihmisten välillä tietynlaista läpinäkyvyyttä, se lisää automaattisesti luottamusta.
Johtamisen näkökulmasta luottamus rakentuu usein tilanteessa, jossa esimerkiksi esihenkilö avaa omalla tavallaan haavoittuvuuttaan.
– Ja kun alaiset luottavat johtajaan, heidän ei tarvitse käyttää aikaa suojautumiseen. Sen sijaan energia kohdistuu itsensä kehittämiseen, luomiseen ja positiivisen tulevaisuuden rakentamiseen, Heikkilä sanoo.
Kolme näkökulmaan luottamukseen
Annamari Heikkilän mukaan työyhteisöjen luottamusta kannattaa tarkastella kolmesta eri näkökulmasta.
– Työyhteisössä täytyy tarkastella, ymmärtävätkö työntekijät toisiaan. Aihetta voi lähesty kysymällä esimerkiksi sitä, riittääkö luottamus siihen, että jokin haastava asia pystytään toteuttamaan yhdessä, Heikkilä kertoo.
Ymmärryksen lisäksi työpaikalla on hyvä kysyä, vallitseeko työyhteisössä luottamus siihen, että ihmiset ovat päteviä ja osaavat työnsä.
– Kaikkien ei toki tarvitse osata kaikkea, mutta etenkin tiimien sisällä on hyvä tarkastella sitä, että tiimissä vallitsee keskinäinen luottamus kompentenssiin.
Kolmantena Heikkilä muistuttaa, että yksilönvälisessä vuorovaikutuksessa on täysin luonnollista pohtia, voiko toiseen ihmiseen luottaa ja onko tällä niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa.
– Luottamusta persoonaan on hyvä käsitellä myös laajemmalti organisaatiossa. Toimitaanko organisaatiossa rehellisesti ja avoimesti, ja viestitäänkö toiminnasta yhtä lailla luottamusta herättäen?
Apua ja tukea ongelmatilanteisiin
Tukea luottamuksen saavuttamiseen voi hakea myös Terveystalosta.
– Pystymme ratkomaan ongelmatilanteita, mutta toisaalta autamme esihenkilöitä, johtoa ja muita organisaation avainhenkilöitä kehittämään omaa osaamistaan ja ymmärrystään, Heikkilä kertoo.
Vaikeista ajoista huolimatta Heikkilä muistuttaa, että organisaatiossa ylläpidetään myönteistä käsitystä maailmasta.
– Luottamusta voi ajatella kuin öljynä, joka poistaa tällaisessa tilanteessa kitkaa. Kun luottamusta on riittävästi, voidaan käsitellä hyvin vaikeitakin asioita. Tulevaisuudenuskoa kannattaa pitää yllä, ja on hyvä ajatella, että tässä mennään kohti jotain parempaa.
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.

Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.