Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
− Kun suunnitelmissa on perheen perustaminen, saatavissa pitäisi olla oikeaa ja lääketieteeseen pohjaavaa tietoa. Näin lapsia toivovat voivat tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä ja välttyvät turhalta stressiltä, kommentoi Terveystalon naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri Johanna Aaltonen.
Aaltonen työskentelee myös Ovumian hedelmöityshoitoklinikalla ja kohtaa päivittäin potilaita, jotka toivovat raskautta tai joita oma hedelmällisyys pohdituttaa. Hän haluaa korjata yleisimpiä esiin nousevia väärinkäsityksiä hedelmällisyydestä.
1. Naisen nuorekas olemus ja terveys eivät takaa munasolujen laatua
Aaltonen kertoo, että eniten vastaanotoilla pohdituttaa oma ikä.
− Minulta usein kysytään, että paljonko on vielä aikaa. Tähän on valitettavasti vaikea vastata, sillä hedelmällisyyden lasku iän myötä on väistämätöntä ja hyvin yksilöllistä. Osa naisista voi tulla raskaaksi esimerkiksi vielä yli 40-vuotiaana, kun taas osalla on vaikeuksia jo kolmekymmentävuotiaana.
Erityisesti sosiaalisessa mediassa liikkuu kuitenkin väitteitä siitä, että nuorekkaana pysyminen heijastuisi munasolujen ikääntymistahtiin ja naisia pelotellaan turhaan iän vaikutuksesta.
− On valitettava tosiasia, että vaikka nainen olisi kuinka nuorekas ja terve ikäisekseen, munasolut ikääntyvät omaa tahtiaan. Terveellisillä elintavoilla, painonhallinnalla sekä tupakoinnin ja nikotiinivalmisteiden lopettamisella voi suojella omaa hedelmällisyyttä. Iän tuomaa vaikutusta munasolujen määrään ja laadun heikkenemiseen ei kuitenkaan voi estää. Pelotella ei saa, mutta on hyvä, että iän merkityksestä ja vaikutuksesta puhutaan.
2. Hedelmöityshoidoilla ei voi kumota ikääntymisen vaikutuksia
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on uskomus siitä, että hedelmöityshoidot voivat kompensoida naisen ikääntymisen vaikutuksia hedelmällisyyteen.
− Naisen ikä on tärkeimpiä tekijöitä myös hedelmöityshoidon onnistumisessa. Esimerkiksi naisen täytettyä 40 vuotta, hoitotulokset alkavat merkittävästi heikentyä. Jos haaveilee perheen perustamisesta, ei siis kannata lykätä asiaa turvautumalla ajatukseen hoidoista sitten myöhemmin. Ainoastaan luovutetuilla munasoluilla tehtävillä lapsettomuushoidoilla voidaan kompensoida naisen oman iän mukanaan tuomaa hedelmällisyyden laskua, Aaltonen kertoo.
3. Hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei jätä pysyviä vaikutuksia hedelmällisyyteen
Sinnikäs väärinkäsitys Aaltosen mukaan on myös se, että hormonaalisen ehkäisyn käytöllä olisi haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen.
− Jo hyvin nuorenakin aloitetun hormonaalisen ehkäisyn vaikutus häviää lääkityksen loputtua. Raskaaksi voi tulla jo ensimmäisestä kierrosta, kun hormonaalisen ehkäisyn lopettaa. On hyvä tiedostaa, että mahdolliset aiemmat kuukautiskierron ongelmat voivat palata ehkäisyn loputtua ja oman kierron käynnistyessä.
4. Pelkällä AMH-arvolla ei voi ennustaa raskautta
Kun hedelmällisyyttä lähdetään selvittämään, yksi käytetyistä tutkimuksista on AMH-pitoisuus, joka mitataan verikokeella.
− AMH eli antimuller-hormoni antaa tärkeää tietoa naisen munasolureservistä. Se ei kuitenkaan kerro munasolujen laadusta. AMH-arvo voi auttaa tunnistamaan mahdollisia haasteita hedelmällisyydessä, mutta yksin sen pohjalta ei voi ennustaa raskauden mahdollisuutta varsinkaan nuorilla naisilla, Aaltonen kertoo.
5. Jos on huoli omasta hedelmällisyydestä, ei tarvitse odottaa vuotta ennen tutkimuksiin hakeutumista
− Julkisessa terveydenhuollossa lähete lapsettomuushoitoihin tehdään tyypillisesti, kun lasta on yritetty aktiivisesti vähintään vuoden ajan. Tutkimukset voidaan toki aloittaa aiemmin, jos tiedossa on raskauden alkamista selvästi vaikeuttava tilanne. Tällaisia ovat esimerkiksi kuukautiskierron häiriöt, endometrioosi tai muu hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus.
Aaltonen kannustaa hakemaan tukea ja neuvoa heti, kun huolta herää.
− Erilaisiin hedelmällisyyttä kartoittaviin tutkimuksiin voi toki hakeutua myös itse ilman lähetettä. Naisen lisääntymisterveyttä voidaan selvittää ultraäänitutkimuksilla ja laboratoriokokeilla. Tärkeintä on kuitenkin saada asiaan perehtyneen lääkärin arvio tutkimustulosten merkityksestä raskautta toivovan naisen tai parin kohdalla, Aaltonen päättää.
Lue lisää aiheesta
Tiesitkö jo tämän valinnanvapauskokeilusta? 4+1 tärkeää yksityiskohtaa
Kelan valinnanvapauskokeilu avaa 65 vuotta täyttäneille uusia mahdollisuuksia päästä yksityisen lääkärin vastaanotolle joustavasti ja edullisesti. Tiedätkö jo, mistä kokeilussa on kyse?
”Miehille on Viagraa – mitä meille on?” Näin naiset vastasivat vaihdevuosista ja seksuaalisuudesta
Yli puolet Terveystalon kyselytutkimukseen vastanneista naisista koki, että seksuaalinen halu on vähentynyt. Nainen haluaa seksiä, kun hänellä on hyvä olo, sanoo Terveystalon gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja.
”Oireet ärsyttävät enemmän, jos muutenkin ärsyttää” – psykoterapiasta apua vaihdevuosioireisiin
Mielen haasteet ovat yleisiä vaihdevuosissa. Hyvä uutinen on, että vain muutama käynti psykoterapeutti Maaret Rutasen tai tämän kollegoiden vastaanotolla voi tuoda apua – myös fyysisiin oireisiin.
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
"Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia?"
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja vaihdevuosista.
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.