Artikkeli Lapsen terveys Liikkujan terveys Nuoren terveys Tuki- ja liikuntaelinvaivat Urheiluvammat

Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva

Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.

Onko lapsilla ja nuorilla nykyään enemmän rasitusvammoja kuin ennen?

– Ortopedien yhteinen käsitys on, että rasitusvammat ovat lisääntyneet, vaikka tieteellistä tutkimusta tästä ei ole. Lapset harrastavat nykyään valmennettua urheilua enemmän kuin ennen. Se on mainio asia lasten henkiselle ja fyysiselle kehitykselle, mutta samalla on hyvä olla tietoinen siitä, että tavoitteellinen ohjattu urheilu lapsena voi lisätä riskiä rasitusvammoille. Lepo on tosi tärkeä juttu, lasten ja nuorten ortopedi Jaakko Sinikumpu korostaa.

Onko jokin ikä, jolloin lapsi on erityisen altis rasitusvammoille?

– Rasitusvammoja on eniten yli 10-vuotiailla lapsilla ja varsinkin murrosiän kiivaan kasvun vuosina. Silloin harjoitusmäärät usein lisääntyvät, ja samalla lapsi kasvaa ja massaa ja lihasvoimaa tulee lisää, jolloin kropan kuormitukset kasvavat.
 
Murrosiän kasvupyrähdysten aikana lapsen luusto on hauraimmillaan. Naisilla toinen vaihe, jolloin luusto on yhtä hauras, on menopaussin jälkeen. Kun luu venähtää, se ei ehdi samassa vauhdissa vahvistua. Siksi sekä murtumat että rasitusvammat ovat yleisimpiä kasvupyrähdyksen aikana. Rasitusvammoja voi tulla varsinkin lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohtiin.
 
Lapsilla tulee pituuskasvupyrähdys hyvin eri aikaan, mutta se on ilman muuta hetki, jolloin levon ja palautumisen, monipuolisen ravinnon, unen ja kehonhuollon kanssa on oltava tarkkana. Myös D-vitamiinin ja kalkin saannista kannattaa pitää huolta.

Mistä rasitusvamman tunnistaa?

– Rasitusvamma tuntuu kipuna liikkumisen aikana. Kipuihin kannattaa reagoida aika nopeasti, sillä pitkittyneitä rasitusvammoja on aina hankalampi hoitaa. Lääkäri voi neuvoa, kuinka kauan lapsen olisi hyvä lepuuttaa, mitä harjoitteita voi tehdä ja missä tilanteessa kannattaa tutkia lisää tai hakea apua fysioterapeutilta. Neuvoni on, että kivun kanssa ei kannata lähteä treenaamaan, eikä ottaa kipulääkettä kivun peittämiseksi.

Murrosiän kasvupyrähdysten aikana lapsen luusto on hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi Jaakko Sinikumpu Terveystalosta. “

Mistä tietää, kuinka paljon lepoa lapsi tai nuori tarvitsee?

– Karkea ohjenuora on, että ikävuosien määrä on treenituntien yläraja viikossa. Seitsemänvuotias lapsi voisi siis harjoitella seitsemän tuntia viikossa. Noin yleisesti sanoisin, että jos treenejä on yli 15 tuntia viikossa, rasitusvammojen riskit kasvavat.

Miten rasitusvammoja voi ennaltaehkäistä?

– Jotta lapsi saa riittävästi lepoa, joka viikko olisi hyvä pitää ainakin yksi palautumis- eli lepopäivä. Vuoden aikana olisi lisäksi hyvä pitää omasta lajista taukoa kuukauden tai mielellään parin ajan ja harrastaa silloin ihan muita juttuja, vaikka jotakin kakkoslajia. Nyrkkisääntö voisi olla, että mitä yksipuolisempaa oman lajin harjoittelu on, sitä enemmän on hyvä olla lepojaksoja ja -päiviä.
 
Ja vaikka venyttely on usein lapsista tylsää, siihen ja lihashuoltoon on tärkeää kiinnittää huomiota. Treeneissä niin hyvät alku- ja loppuverryttelyt, ja kotona vielä venyttelyä.

Minkä neuvon haluaisit lasten ortopedina antaa jokaiselle vanhemmalle?

– On muutamia tilanteita, joissa lapsen särkyä ei pidä ohittaa rasituskipuna: esimerkiksi jos lapsella on jollakin yhdellä kehon alueella särkyä levossa ilman, että kipuun on liittynyt rasitusta, tai sitten jos lapsi ontuu tai alle 10-vuotias lapsi valittaa selkäkipua. Tällaiset oireet ovat punainen lippu, jolloin pitää hakeutua asiantuntijan vastaanotolle.
Asiantuntija
Jaakko Sinikumpu
Jaakko Sinikumpu

Professori, lasten kirurgi ja ortopedi

Jaakko Sinikumpu on professori, lasten kirurgi ja ortopedi, joka hoitaa kaikenikäisiä lapsia ja nuoria Oulun Terveystalossa. Kotona hänen ajatuksensa pitää vireinä kolme liikkuvaista lasta.

Näytä tiedot

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

​

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Kun kipu vei Camillalta toimintakyvyn, selkäleikkaus oli ainoa vaihtoehto – ”Nyt voin taas nostaa lapseni syliin”

Välilevytyrä tuotti 31-vuotiaalle Camilla Järventielle sietämätöntä kipua puolentoista vuoden ajan. Ortopedi Heidi Lehtokankaan tekemä leikkaus palautti naisen arkeen toimintakyvyn lisäksi ilon.

Artikkeli

Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen

Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.

Artikkeli

”Oletko varma”, kysyi kirurgi – Katrilta leikattiin molemmat polvet kerralla

Polvien nivelrikko aiheutti Katri Kurroselle paitsi kovaa kipua myös unettomuutta ja väsymystä. Leikkauksen jälkeen hän iloitsee jälleen liikkumisesta ja ihmettelee, miten nopeasti kuntoutuminen on käynyt.

Artikkeli

Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen

Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.

Artikkeli

Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?

Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.

Artikkeli

Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?

Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit