Psykologi Kaisa Soininen: 4 tapaa parantaa keskittymiskykyä
Keskittymiskyvyn parantaminen vaatii jämäkkyyttä, ei välttämättä meditointia. Hyvinvointipalvelu Yogaian operatiivinen johtaja, urheilu- ja liikuntapsykologi Kaisa Soininen jakaa vinkkinsä. Löydät Yogaian treenivideoita Terveystalo + Nightingale -sovelluksesi viikko-ohjelmista.
1. Kirkasta tehtävä
”Aloittaminen on usein vaikeaa. Mielikuvaharjoitus siitä, mitä sinun pitäisi tehdä, saattaa auttaa keskittymään tekemiseen. Käy läpi kaikki tehtävän vaiheet kronologisessa järjestyksessä ja keskity lopuksi ensimmäiseen vaiheeseen. Kun pääset sitten alkuun tekemisessä, mieli pysyy helpommin siinä mukana.”
2. Muokkaa ympäristöäsi
”Häiriötekijät tekevät keskittymisestä vaikeaa. Muokkaa ympäristöäsi niin, että ne poistuvat. Tämä vaatii usein rajojen vetämistä, koska sinun pitää säädellä sitä, miten olet saatavilla. Sulje Teams, laita puhelin pois ja luurit korville. Jos sinua häiritsevät muut ihmiset, jotka kaipaavat huomiotasi, opettele sanomaan heille ei. Tämä saattaa vaatia mielikuvaharjoittelua: ota jämäkkä asento ja katso pyytäjää silmiin. Totea jämäkästi mutta ystävällisesti, ettet voi juuri nyt auttaa, koska keskityt muuhun.”
3. Käsittele huolesi
”Huolet kuuluvat elämään, mutta päässä pyörivinä ne haittaavat keskittymistä. Jos kiellät itseäsi miettimästä huolia, mietit todennäköisesti niitä vain enemmän. Kirjaa ne ylös ja varaa kalenterista aika, jona käsittelet huolesi. Huolten käsittelyyn käytetty aika maksaa itsensä nopeasti takaisin. Se saattaa myös muuttaa sinut passiivisesta murehtijasta toimijaksi.”
4. Opettele tietoista läsnäoloa
”Sinun ei tarvitse meditoida. Voit keskittyä esimerkiksi suihkussa siihen, miltä vesi tuntuu iholla ja kahvia juodessa kahvin makuun. Tämä kehittää taitoasi keskittyä käsillä olevaan työtehtävään tai edessä istuvaan ystävään.”
Lue lisää aiheesta
Antoisaa yhteistyötä – psykiatrinen sairaanhoitaja Piia ja psykiatri Joni ovat lyömätön työpari
Tärkeimmän tekijät, psykiatrian erikoislääkäri Joni Saarela ja psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Bimberg, auttavat työssään mielen haasteiden, neuropsykiatristen vaikeuksien ja riippuvuussairauksien kanssa kamppailevia suomalaisia paikallisesti Meri-Lapissa ja maanlaajuisesti koko Suomessa. Piia ja Joni tekevät paljon yhteistyötä mielen hyvinvoinnin, työterveyshuollon ja muiden erikoisalojen ammattilaisten kanssa. Työpari työskentelee tiiviisti yhdessä esimerkiksi aikuisten ADHD-diagnostiikan parissa. Työssään Jonille ja Piialle tärkeintä ovat kohtaamiset, mahdollisuus keskittyä olennaiseen sekä moniammatillinen yhteistyö.
Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi
Mitä ovat hyvät rasvat – ja mistä niitä saa? Ravitsemusterapeuttimme Katja Nissinen kokosi viisi helppoa vinkkiä, jotka on helppo uittaa osaksi arkea.
Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen
Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.
Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?
Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.
Kannattaako urheilla, jos on nukkunut huonosti?
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Totta vai tarua: pitääkö naisten nukkua miehiä enemmän?
Totta ja tarua. Unen tarpeessa on enemmän kyse yksilöllisyydestä kuin sukupuolesta. On kuitenkin syitä, miksi naiset voivat tarvita unta miehiä enemmän, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri ja unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila.