Kliinistä lääketutkimusta tekevä neurologi pystyy tarjoamaan potilaille uusia hoitomuotoja nopeasti

Neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti pitää vastaanottoa Terveystalon Ruoholahden toimipisteessä hoitaen pääasiassa migreenipotilaita ja muita päänsärkypotilaita. Lisäksi hänen vastaanotollaan käy muita neurologisia potilaita, joilla on esimerkiksi Parkinsonin tauti tai muistisairauksia. Hän myös hoitaa dystoniapotilaita botuliinitoksiinilla.

Keski-Säntti tekee myös kliinistä lääketutkimusta, johon kuluu enimmillään jopa puolet työajasta. Tutkimustyön määrä vaihtelee kausittain. Tutkimuksia hän on tehnyt pääasiassa migreenilääkkeiden ja Alzheimerin taudin lääkkeiden parissa. Lääketutkimus tuo työarkeen mieluista vaihtelua.

– Lääketutkimustyötä tehdessä on tavallaan ensilinjassa: kun lääkkeet tulevat markkinoille ja yleisesti käyttöön, on itsellä jo kokemuksia niistä, jolloin ne on helpompaa ottaa käyttöön. Se hyödyttää myös potilaita, että neurologi tuntee lääkkeet todella hyvin, Keski-Säntti kertoo.

Lääketutkimustyön myötä Terveystalossa on pystytty tarjoamaan potilaille hoitoja, jotka eivät ole vielä yleisesti tarjolla. Esimerkiksi Ruoholahden Terveystalo oli ensimmäinen, joka otti migreenin estohoidossa palveluvalikoimaansa suonensisäiset biologisten lääkkeiden infuusiot.

Tutkimustyössä parhaita puolia on tiivis työyhteisö

Keski-Säntti on aloittanut Terveystaloa edeltäneessä Diacorissa sivutoimisena jo vuonna 2001 ja siirtynyt kokopäiväisesti terveystalolaiseksi vuonna 2014. Kliinisiä lääketutkimuksia hän on tehnyt vuodesta 2010, jonka jälkeen Ruoholahden yksikön toiminta on kasvanut merkittävästi. Ruoholahti onkin Terveystalon suurin kliinisen lääketutkimuksen yksikkö.

Valtakunnallisesti toimiva Terveystalo Clinical Research hoitaa tutkimukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja paperiasiat, jolloin tutkija voi keskittyä käytännön toteutukseen. Kliinisessä tutkimuksessa on mukana aina useampi tutkija ja tutkimushoitaja. Tutkimustyöryhmästä onkin muodostunut tiivis työyhteisö, joka tapaa myös työajan ulkopuolella.

– Se on yksi ehdottomasti positiivinen puoli kliinisessä tutkimustyössä, että muodostuu tällainen työyhteisö. Se on tosi ihana ja tiivis porukka, Keski-Säntti kertoo.

Vastaanottotyössä toimiva työyhteisö koostuu hoitohenkilökunnasta ja asiakaspalvelutyöntekijöistä. Aina voi myös konsultoida kollegaa tai ohjata tietyn sairauden hoitoon perehtyneelle neurologille. Muilta aloilta yhteistyötä tehdään kliinisen neurofysiologian, röntgenlääkäreiden, neuropsykologien, fysioterapeuttien ja puheterapeuttien kanssa.

Terveystalossa pystyy hoitamaan potilaita parhaalla mahdollisella tavalla

Työarjen sujuvuuteen keskeisesti vaikuttava rooli on Terveystalon lääkäri- ja asiantuntijavastaavilla, jotka selvittävät monet käytännön asiat. Sujuva työ tarkoittaa Keski-Säntille myös sitä, että työpäivän aikataulu joustaa, ja käytettävissä on oma työhuone.

– Kun potilaalle pystyy järjestämään tarvittaessa ylimääräisen ajan ja jatkotutkimukset järjestyvät sujuvasti, hoitopolku etenee suoraviivaisesti. Tämä hyödyttää sekä lääkäriä että potilasta.

Terveystalossa työskentelyssä yksi parhaita puolia onkin Keski-Säntin mielestä vapaus vaikuttaa laajasti omaan työaikaansa. Hän on myös kokenut myös, että yksityispuolella pystyy tarjoamaan vaikuttavaa hoitoa ja hoitamaan potilaita omasta mielestä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Terveystalossa on hyvät mahdollisuudet perehtyä perusteellisesti myös suppeampaan alueeseen, kuten päänsärkyihin. Käytettävissä on paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja, mikä antaa paljon mahdollisuuksia ammatillisesti.

Terveystalon isoimmissa yksiköissä on muun muassa kattava magneettitutkimuslaitteisto. Terveystalossa on mahdollisuus suorittaa myös esimerkiksi unilääketieteen erityispätevyyskoulutus.

Työterveyshuolto tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehokkaaseen hoitoon

Lääkärin työtä sujuvoittaa sekin, että hoitosuhteet ovat pitkiä. Tähän liittyy esimerkiksi työterveysasiakkaiden suuri määrä. Terveystalo on Suomen johtava työterveystoimija, ja työterveyden puolelta tulee paljon potilaita konsultaatioon. Keski-Säntin potilaista noin puolet on työterveysasiakkaita.

Työterveyshuolto antaa monelle hyvät mahdollisuudet tehokkaaseen hoitoon. Päänsärkyasiantuntijana Keski-Säntti kokee migreenin hoidon työterveyshuollossa hyvin tärkeäksi. Hän kuvaa migreenipotilaita väliinputoajiksi, sillä julkisella puolella hoitoa on vaikeampi saada.

– Erikoissairaanhoitoon pääsevät vain todella vaikeat tapaukset, ja hoito on ajallisesti rajallista. Perusterveydenhuollossa taas ei välttämättä ole osaamista migreenin hoidossa. Siksi on hyvä, että työterveyshuollossa suhtaudutaan migreeniin vakavasti, koska se vaikuttaa todella paljon työkykyyn ja elämänlaatuun.

Me teemme työksemme tärkeintä, terveyttä. Tavoitteenamme on olla inhimillinen työntekopaikka, jossa ammattilainen voi keskittyä olennaiseen. Meillä arki on sujuvaa, välitämme toinen toisistamme ja teemme vaikuttavaa työtä. Taistelussa terveemmän elämän puolesta meistä jokainen on tärkeimmän tekijä.

Tahdotko mukaan tärkeimmän tekijöiden moniammatilliseen joukkoon? Tutustu erikoislääkärin työhön Terveystalossa!