Yleislääkäri Oskar arvostaa pitkiä hoitosuhteita: ”Näkee konkreettisesti onnistumiset”
Lääkärin työ voi olla kiireen ja byrokratian keskellä yksinäistä, mutta Terveystalon yleislääkäri Oskar Virrakselle työarki näyttäytyy toisenlaisena.
”Kaikki on järjestetty niin, että voin oikeasti keskittyä ydintehtävääni”, sanoo Oskar Virras.
Hän työskentelee yleislääkärinä Terveystalon tuottamalla Hattulan terveysasemalla, jonka Suomen Sairaanhoitajat palkitsivat juuri parhaana työyhteisönä. Kollegoilta ja työnantajalta saatu tuki mahdollistaa Virrakselle sujuvan ja mielekkään työskentelyn.
Virras valmistui lääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2012 ja aloitti Terveystalolla seuraavana vuonna. Sitä ennen hän työskenteli omalääkärinä Kangasalan terveyskeskuksessa, jossa hän vastasi oman väestönsä eli tietyn potilasryhmän kokonaisvaltaisesta hoidosta.
”Omalääkäriys kasvattaa paljon. Siinä pääsee näkemään työnsä jäljen ja kokemaan hoitosuhteiden jatkuvuuden tuoman merkityksellisyyden.”
Oskarin mukaan Terveystalossa arvostetaan yhtä lailla täyttä päivää kuin osa-aikaisestikin työtä tekeviä ja ymmärretään vapaa-ajan merkitys ammattilaisille.
Tuttu hoitosuhde rakentuu luottamukselle ja tekee työstä palkitsevaa
Sekä potilaat että lääkärit arvostavat tuttua hoitosuhdetta, ja juuri siihen omalääkärimalli tähtää. Kun potilas tapaa saman lääkärin yhä uudelleen, hoito ei jää yksittäisten oireiden varaan, vaan syvenee kokonaisvaltaiseksi.
”Tutulle lääkärille on helpompi tuoda esiin myös arkoja asioita. Siitä tulee lämpimämpi suhde, ja asiat on helpompi ottaa puheeksi”, Virras kertoo.
Tuttuus ei hyödytä vain potilasta, vaan tekee myös lääkärin työstä mielekkäämpää ja sujuvampaa. Kun potilas palaa vastaanotolle, lääkäri ei aloita nollasta.
”Lääkärille kertyy potilaasta sellaista tietoa, mitä potilasasiakirjoista ei näe, kuten persoonallisuus, luonne ja miten potilas sitoutuu hoitoon. Tämä kokonaiskuva helpottaa ja nopeuttaa hoitoa.”
Pitkäaikainen potilassuhde mahdollistaa myös oman työn jäljen näkemisen, mikä tuo merkityksellisyyden tunnetta.
”Kun potilas palaa vastaanotolle, siinä näkee konkreettisesti hoidon onnistumiset. Samalla oppii myös niistä hetkistä, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.”
Virraksen mukaan luottamukseen perustuva hoitosuhde näkyy myös laajemmin, sillä se parantaa hoidon vaikuttavuutta ja keventää järjestelmää.
”Tutkimusten mukaan omalääkärimalli vähentää hoidon tarvetta, kun potilas kokee, että asiat ovat hallinnassa.”
Omalääkäriys kasvattaa paljon. Siinä pääsee näkemään työnsä jäljen ja kokemaan hoitosuhteiden jatkuvuuden tuoman merkityksellisyyden. ”
Oskar Virras, yleislääkäri
Joustavuus mahdollistaa inhimillinen työarjen
Virraksen mukaan Terveystalo tukee monissa arjen asioissa, mikä mahdollistaa työhön keskittymisen. Hallinnolliset asiat, kuten lomien ja työvuorojen suunnittelu, eivät jää lääkärin harteille, vaan niitä hoitavat erilliset yhteyshenkilöt.
”Täällä pyritään minimoimaan kaikki ylimääräinen, jotta lääkäri voi keskittyä itse työhön. Toki vastuulääkärinä minulla on myös hallinnollisia tehtäviä, mutta niihinkin saan tukea organisaatiolta.”
Työhön tuo mielenrauhaa myös toimiva varalääkärijärjestelmä.
”Jos esimerkiksi sairastun, työtäni hoitaa sijainen. Työt eivät jää odottamaan paluutani, vaan ne hoidetaan poissaoloni aikana. Se on mielestäni todella tärkeää, sillä tiedän, että monessa paikassa näin ei ole.”
Virraksen mielestä Terveystalolla ymmärretään, että työn ja vapaa-ajan on mahduttava samaan kalenteriin. Joustavuuteen on satsattu.
”Täällä arvostetaan sitä, mitä kukin pystyy antamaan. Ei ajatella, että se on kaikki tai ei mitään.”
Virrakselle se tarkoittaa aikaa perheelle.
”Olen tällä hetkellä osittaisella vanhempainvapaalla, eli maanantaisin ja perjantaisin olen vauvan kanssa kotona.”
”Meillä saa aina tulla kysymään apua, eikä ketään jätetä pulaan. Sovin itse asiassa juuri äsken kahvitauolla kollegani kanssa, että autan häntä tänään erään haastavamman asian kanssa.”
"Yksin ei tarvitse koskaan jäädä"
Hyvä työyhteisö ja mukavat kollegat ovat Virrakselle tärkeä voimavara. Terveystalon ilmapiirissä korostuvat avoimuus ja yhteisöllisyys.
”Meillä saa aina tulla kysymään apua, eikä ketään jätetä pulaan. Sovin itse asiassa juuri äsken kahvitauolla kollegani kanssa, että autan häntä tänään erään haastavamman asian kanssa.”
Hyvä työilmapiiri on erityisesti Hattulan terveysaseman ylpeydenaihe, koska Suomen Sairaanhoitajat -yhdistys valitsi sen juuri vuoden 2025 työyhteisöksi. Valitsijaraati kiitti erityisesti tiimin vahvaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Virras kertookin, että työtä tehdään moniammatillisesti ja yhteistyö ulottuu koko henkilökuntaan.
”Terveystalossa jokaisen ammattilaisen työtä arvostetaan”, Virras päättää.
***
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Duunitorin kanssa.
***
Me Terveystalossa teemme työksemme tärkeintä, terveyttä. Meillä arki rakentuu sujuvuudesta ja toisista välittämisestä, jatkuvasta halusta kehittyä ja ennen kaikkea inhimillisistä kohtaamisista. Laadusta emme tingi – emme tänään emmekä huomenna.
Työllämme on suuri merkitys, ei vain asiakkaillemme, vaan koko yhteiskunnalle. Meitä tärkeimmän tekijöitä on Terveystalossa jo yli 15 000 lähes 400 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Siellä, missä ihmiset elävät arkeaan ja missä kotimaista työtämme tarvitaan.
Tahdotko mukaan tärkeimmän tekijöiden moniammatilliseen joukkoon? Tutustu yleislääkärin työhön ja jätä yhteystieosi, niin suunnitellaan sinulle sopiva työkokonaisuus!
Lue lisää aiheesta
Terveystalo on jälleen yksi alan ihanteellisimmista työpaikoista terveydenhuoltoalan opiskelijoiden keskuudessa
Työnantajamielikuvatutkimus vahvistaa sen, minkä eteen Terveystalossa on pitkään tehty työtä: opiskelijat tunnistavat Terveystalon potentiaalisena työnantajana jo ennen valmistumistaan. Tunnustuksen taustalla on määrätietoinen juniorityö, joka vie Terveystalon tiimin kampuksille ja opiskelijatapahtumiin.
Yleislääkäri Henna Laaksoharju: "Työni Terveystalossa pitää ammattitaidon monipuolisena"
Henna Laaksoharju on työskennellyt yleislääkärinä Terveystalolla 15 vuoden ajan. Hän on päivystänyt sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa ja kerran jopa endurokisoissa. Tänä päivänä hän yhdistää Terveystalossa yksityisvastaanoton ja julkisten kumppanuuksien kautta tehtävät kiirevastaanotot – ja löytää siitä parhaan mahdollisen tavan ylläpitää ammattitaitoaan.
“Taas minä vain naputtelen konetta” – lääkärin arki innosti Iisa Lauksion takaisin teknologiakehitykseen
Diplomi-insinööri Iisa Lauksio opiskeli lääkäriksi, koska halusi tehdä ihmisläheistä työtä. Kun vastaanottotyön arki paljasti terveydenhuollon kipukohtia, heräsi oivallus: ehkä hänen paras tapansa auttaa löytyisikin vastaanottohuoneen ulkopuolella. Näin syntyi uralle jälleen uusi suunta.
Naistentautien erikoislääkäri Maria Tuomiselle potilaiden kohtaaminen on työn sydän
Maria Tuominen tiesi jo lukiossa, että haluaa lääkäriksi. Nyt hän pitää vastaanottoa Terveystalossa, tapaa potilaita teini-ikäisistä lähes 90-vuotiaisiin ja iloitsee pitkien hoitosuhteiden luomasta luottamuksesta. Vapaa-ajallaan Maria kiipeilee, juoksee ja joogaa.
Lastenpsykiatri Kirsi Kakko ja psykologi Sanna Manderbacka hoitavat lasten mieltä työparina
Kirsi Kakko ja Sanna Manderbacka auttavat työparina lapsia ja perheitä Terveystalo Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä. Joustava työ antaa Kirsille aikaa myös tutkimustyöhön ja vanhan talon kunnostukseen. Sanna löytää vapaa-ajallaan Lapin luonnosta joka kerralla uutta.
Psykiatri Sami Leppämäki on kulkenut potilaidensa rinnalla yli 20 vuotta: "Se antaa perspektiiviä"
Sami Leppämäen aloittaessa psykiatrin uransa mielenterveyden häiriöistä ei juuri puhuttu. Lähes kolmen vuosikymmenen kokemuksella hän tietää, ettei suomalainen tule vastaanotolle turhaan. Kokenut ammattilainen osaa myös tasapainottaa työn ja vapaa-ajan: vapaalla Sami ulkoilee koiransa kanssa ja seuraa flamenco-kulttuuria.