“Taas minä vain naputtelen konetta” – lääkärin arki innosti Iisa Lauksion takaisin teknologiakehitykseen

Yleislääkäri Iisa Lauksio kävelee Terveystalo Kampin toimipisteelle joka arkiaamu kello kahdeksaksi. Toimistolla hän pukee valkoisen lääkärintakin asemesta kuitenkin Terveystalon tummansinisen hupparin ja suuntaa vastaanottotilojen sijaan kolmanteen kerrokseen, jossa digikehityksen tiimiläiset aloittelevat päiväänsä.

Lauksio on uuden potilastietojärjestelmän Terveystalo Ellan tuoteomistaja. 

− Tuoteomistajan työ tarkoittaa käytännössä sitä, että kuuntelen terveydenhuollon ammattilaistemme tarpeita, esimerkiksi mikä hidastaa kirjaamista tai vaikeuttaa tiedon löytämistä, kerään heiltä palautetta tehdyistä ratkaisuista, priorisoin, mitä parannetaan seuraavaksi ja ohjaan kehitystiimiä tekemään potilastietojärjestelmää, joka oikeasti sujuvoittavaa arkea vastaanotolla, Lauksio kuvailee.

Lääkärin arki paljasti, miten paljon järjestelmät vaikuttavat työn sujuvuuteen

Vastaanottotyö on avautunut Lauksiolle monesta suunnasta. Hän on työskennellyt terveyskeskusvastaanotoilla, vuodeosastolla, työterveyden sairausvastaanotoilla ja keskussairaalan yleislääkäripäivystyksessä. Melko pian Lauksio huomasi kuitenkin tekevänsä vastaanottotyössään paljon sellaista, minkä tunsi jo aiemmasta elämästään.

− Ajattelin, että taas minä vain naputtelen konetta. Potilastiedot ovat hajallaan, ohjeita joutuu etsimään monesta paikasta, kirjaamisen määrä on valtava ja samoja asioita joutuu kirjaamaan moneen kertaan. Samalla haluan aidosti kohdata potilaan, teen työtä potilaan lääketieteellisen ongelman ratkaisemiseksi, vastaan diagnostiikasta ja suunnittelen hoidon etenemistä. Kun järjestelmä ei tue vastaanoton kulkua, se vie väistämättä energiaa ja aikaa pois potilastyöstä.

Lauksion urassa lääketiede ja teknologia ovat kulkeneet pitkään rinnakkain

Lauksion ensimmäinen koulutus oli diplomi-insinöörin tutkinto. Hän opiskeli Aallossa automaatio- ja systeemitekniikkaa ja työskenteli tietojärjestelmäkehityksen parissa. Työssä oli mukana myös terveydenhuoltoa lähellä olevia järjestelmiä, kuten laboratorioiden tiedonhallintaa ja biopankkiin liittyvä projekti.

Lääketiede oli kuitenkin kiinnostanut lukiosta asti. Lauksio kuvaa kiinnostustaan ihmiseen ennen kaikkea uteliaisuutena.

− Ihmiselimistö on uskomattoman monimutkainen systeemi. Se noudattaa lainalaisuuksia, mutta silti siellä tapahtuu asioita, joita jää ihmettelemään. 

Lääketieteessä kiinnosti myös se, että omalla työllä on merkitystä toiselle ihmiselle juuri nyt. 

− Se, että toinen ihminen istuu vastapäätä ja voin vaikuttaa niinkin tärkeään ja käsin kosketeltavaan asiaan kuin hänen terveyteensä. Niinpä hain lääketieteelliseen ja valmistuin lääkäriksi alkuvuonna 2023. Vastaanotoilla aloin kuitenkin nähdä entistä enemmän kohtia, joissa järjestelmä voisi tukea ammattilaista paremmin. Havainnot ajoivat minut etsimään työtä, jossa pääsen yhdistämään sekä diplomi-insinöörin että lääkärin osaamistani. 

Lääkärinä Lauksio ymmärsi kohtaamisen merkityksen – diplomi-insinöörinä hän rakentaa sitä tukevia järjestelmiä

Lauksio muistaa vastaanotoilta erityisesti hetket, joissa potilas koki tulleensa otetuksi tosissaan.

− Parasta oli, kun potilas palasi myöhemmin kertomaan, että apu oli löytynyt, tai että häntä oli kuultu. Usein potilaalle on tärkeää, että joku kulkee hetken rinnalla ja vie asiaa eteenpäin.

Juuri tämä ajatus kulkee mukana myös Lauksion nykyisessä työssä. Lauksio aloitti Terveystalon Digitaalisten palveluiden yksikössä kesällä 2023 ja kehittää nyt yhtä maailman ensimmäisistä AI-natiiveista potilastietojärjestelmistä.

− Tehtäväni on varmistaa, että ratkaisumme tuovat arvoa ammattilaisille ja asiakkaille. Työ on pitkälti eri näkökulmien yhdistämistä: mukana on teknologian, palvelumuotoilun ja terveydenhuollon osaajia.

Lauksion vahvuus on liikkua näiden maailmojen välillä. Hän ymmärtää teknistä kehitystä, mutta tietää myös, miltä vastaanotto näyttää lääkärin näkökulmasta – ennen käyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

− Koska vastaanottotyön tarpeet ja erikoisalojen arki vaihtelevat, yhden lääkärin näkökulma ei kuitenkaan riitä. Siksi Terveystalo Ellan kehityksessä on ollut alusta asti mukana laajasti lääkäreitä. Nyt mukana on myös hoitajia, kun uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto laajenee yleis- ja työterveyslääkäreiden lisäksi työterveyshoitajille, Lauksio kuvailee.

”Hyvä järjestelmä ei pakota lääkäriä kiertämään sen outouksia”

Lauksiolle kiinnostavaa on se, mitä teknologia voi mahdollistaa vastaanotolla. Kun tieto löytyy nopeammin, rutiinityövaiheita voidaan vähentää ja järjestelmä tukee vastaanoton kulkua, jää enemmän tilaa sille, minkä vuoksi Iisa ja moni muu lääkäri on alalle lähtenyt: potilaan kohtaamiselle.

− Hyvä järjestelmä ei pakota lääkäriä kiertämään sen outouksia. Sen pitäisi auttaa tekemään oikein. Potilastietojärjestelmiä on perinteisesti kehitetty tiedon säilyttämisen ja siirtämisen näkökulmasta, mutta Terveystalo Ellassa lähtökohta on toinen. Siksi kehitystyössä pitää uskaltaa kysyä, miten tämä tehtäisiin, jos vanhaa järjestelmää ei olisi. Ella tukee ennen kaikkea sujuvaa vastaanoton työnkulkua ja potilaan kokonaisvaltaista kohtaamista, Lauksio kuvailee.

Työn ytimessä on edelleen sama hetki: lääkäri ja potilas vastaanotolla

Lauksio ei kuvaa itseään vain lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi, vaan yhä molemmiksi. Urapolku on opettanut hänelle myös sen, mikä omassa työssä on merkityksellisintä. 

− Vastaanotolla parhaita hetkiä olivat yhteiset onnistumiset potilaan kanssa. Nyt sama tunne syntyy moniammatillisessa tiimissä, kun monimutkainen ongelma alkaa purkautua ja lopulta löytyy ratkaisu, joka tekee työstä sujuvampaa. Yhdessä on paljon merkityksellisempää onnistua.

Iisa ei koe lähteneensä pois potilaan luota, vaan auttavansa eri tasolla.

− Lääkärinä vastaanotolla voin auttaa yhtä ihmistä kerrallaan. Kun kehitän Terveystalo Ellaa, vaikutus ulottuu moniin vastaanottoihin. Ytimessä on edelleen sama hetki: lääkäri ja potilas vastaanotolla, yhteisen asian äärellä.