Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.
Välttelystrategia 1: pakeneminen
Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. “
Välttelystrategia 2: jätät kertomatta
Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta. “
Välttelystrategia 3: jätät kokonaan väliin
Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla. “
Psykologi Aino Kohtalan 5 vinkkiä hammaslääkäriä pelkäävälle:
- Harjoittele rauhoittumiskeinoja. ”Jos hammaslääkärillä käynti on edessä, ja aivoissasi on jo ikään kuin palohälytysjärjestelmä käynnistynyt, se ei rauhoitu ajattelemalla. Tarvitset kehollisia keinoja. Voit harjoitella koko kehon rentouttamista ja rauhallista hengittämistä. Ajattele, että rentoutat leukaa ja hengität syvään, vatsaan asti.”
- Opettele katkaisemaan katastrofiajattelu. ”Kun huomaat, että mieli alkaa taas pyörittää kauhuleffaa, sano itsellesi, että okei nyt pelkään, mutta näiden kauhuskenaarioiden pyörittäminen ei helpota pelkoani.”
- Treenaa ymmärtäväisyyttä itseäsi kohtaan. ”Vaikka jokin asia on sinulle hankala, siinä ei tarvitse olla mitään hävettävää. Kiitä itseäsi siitä, että kaikesta huolimatta huolehdit terveydestäsi.”
- Ajattele, että tunne ei ole vaarallinen. ”Pelkoja kohti meneminen voi tuntua tosi pahalta, mutta kannattaa muistaa, että tunne ei koskaan ole itsessään vaarallinen.”
- Muistuta itseäsi, että pelko on inhimillinen osa ihmisyyttä. ”Meillä ihmisillä nyt vain on tunteita ja pelkoja, eikä niitä voi hävittää. Jos pelko alkaa lamaannuttaa arkea, sitä voi ja kannattaa hoitaa esimerkiksi psykologin avulla.”
Lue lisää aiheesta
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.