Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen

Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

Hammaslääkäripelon voittaminen, kuva hammaslääkärin vastaanotolta
Tutkimusten mukaan joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon.
 
‒ Hammaslääkäriin liittyvät pelot ovat usein ylisukupolvisia. Ne periytyvät ajalta, jolloin kerrottiin hurjia tarinoita puuduttamatta irti kiskotuista hampaista. Niistä ajoista hoitomenetelmät ja esimerkiksi kivun hoito ovat kehittyneet valovuosia eteenpäin. Pelkoja myös ymmärretään ja osataan käsitellä ihan eri tavalla kuin 50 vuotta sitten, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo.
 
Kohtala nostaa esiin kolme yleisintä pelon välttelyn strategiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Välttelystrategia 1: pakeneminen

Harva on päihittänyt pelkojaan juoksemalla niitä karkuun.
 
‒ Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. Mitä enemmän välttelemme pelkoja, sitä vähemmän meillä on kokemusta pelkoa aiheuttavasta tilanteesta. Silloin meillä on mielessä vain kuviteltu katastrofikokemus, Aino Kohtala kuvailee.
 
Oman pelkonsa taustasyitä kannattaa tutkailla uteliaasti.
 
‒ On voinut olla aiempia kipukokemuksia. Tai sitten on jännittäjätyyppi. Tai pelon voi herättää avuton tilanne, jossa ei pysty puhumaan. Kun pelosta saa kiinni ja sitä saa kerittyä auki, siitä voi tulla helpommin lähestyttävä, Kohtala neuvoo.

Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti.

Pelkoa vahvistavien ennakkoajatusten tilalle on tärkeää saada kokemuksia oikeista tilanteista. Joten kun vastaanotolle asti pääsee, on hyvä pysähtyä sen ääreen, mitä hammaslääkärin tuolissa oikeasti tapahtui.
 
Käynnin voi pohtia jälkeenpäin mielessään läpi esimerkiksi tähän tapaan: Okei, no aluksi pelotti, mutta sain kuitenkin mainittua siitä hammaslääkärille. Ja vaikka poraaminen ensin vähän sattui, kipu meni heti ohi, kun lisättiin puudutusainetta.
 
‒ Näin voi saada katastrofikuvitelmien tilalle ei-niin-vaarallisia kokemuksia, jotka ovat totta ja joihin voi pikkuhiljaa alkaa luottaa. Psykologiassa puhumme ennakko-odotusten vallan rikkomisesta, Kohtala kertoo.

Välttelystrategia 2: jätät kertomatta 

Pelko ei aina näy ulospäin. Siinä on yksi syy, miksi hammaslääkäripelosta kannattaa mainita etukäteen. Toinen syy on, että hammaslääkäreillä on nykyään hyvät valmiudet pelkopotilaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen.
 
Terveystalossa Aino Kohtala on kouluttanut hammaslääkäreitä pelon ymmärtämisestä, mahdollisista traumakokemuksista pelkojen taustalla ja keinoista, joilla pelkäävää potilasta voi rauhoittaa.
 
‒ Kun hammaslääkäri tietää potilaan pelosta etukäteen, hän osaa huomioida sen esimerkiksi selittämällä tarkemmin, mitä vastaanotolla tapahtuu. Voidaan sopia vaikka turvaa tuovia merkkejä, että käden nostamisesta poraaminen keskeytetään.
 
Myös pelon normalisointi on tärkeää. Normalisoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sen korostamista, miten yleinen tunne hammaslääkäripelko on.

Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta.

‒ Ihmisen itsensä kannalta kaikkein kurjinta on tsempata vain läpi harmaan kiven ilman, että pelosta kertoo kenellekään koko aikana, Aino Kohtala sanoo.

Välttelystrategia 3: jätät kokonaan väliin

Kaikkein epäonnisin välttelykeino on, että hammaslääkärillä jättää kokonaan käymättä, jolloin suun ongelmat voivat kasautua. Se voi tarkoittaa hammassärkyjä ja märkiviä tulehduksia, jotka päädytään lopulta hoitamaan päivystyksessä.
 
Mutta eikö silloin voi pyytää nukutusta, jos suuhun on kertynyt paljon pakollista remontoinnin tarvetta? Tätä on kysyttävä Terveystalon suunterveyden ylilääkäriltä Tanja Ketola-Kinnulalta.
 
‒ Hampaat voidaan hoitaa myös nukutuksessa. Mutta nukutus on pikemminkin kertaluontoinen apu, sillä kenenkään suuta ei ole mahdollista pitää terveenä pelkillä nukutusremonteilla, Ketola-Kinnula toteaa.
 
Jos potilas kärsii hankalasta pelosta, on mahdollista käyttää rentouttavaa esilääkettä. Ylilääkäri kuitenkin suosittelee, että myös itse pelkoa hoidettaisiin, sillä esilääkkeet ja nukutus eivät auta vähentämään pelkoa tulevilla käynneillä.
 
‒ Voimme ohjata asiakkaan psykologin vastaanotolle, missä hammaslääkäripelkoa hoidetaan niin kuin mitä tahansa muuta pelkoa.

Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla.

Terveystalossa voi myös varata ajan nimenomaan pelkopotilaiden hoitoon perehtyneelle hammaslääkärille
 
‒ Olemme lisäkouluttaneet hammaslääkäreitämme kohtaamaan pelkoja. Yksi työskentelytapa on näytä, kerro, tee -metodi, jota hyödynnetään erityisesti lasten hammashoidossa, mutta mielestäni se toimii erinomaisesti myös aikuisille, kertoo Ketola-Kinnula, joka on suu- ja leukakirurgin työssään kohdannut pelkopotilaita päivittäin.
 
Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla.
 
‒ Meillä saa hammaslääkärin vastaanotolla pelätä ihan niin paljon kuin tykkää. Hoidamme potilaita pelkoineen kaikkineen.
 
 

Psykologi Aino Kohtalan 5 vinkkiä hammaslääkäriä pelkäävälle:

  1. Harjoittele rauhoittumiskeinoja. ”Jos hammaslääkärillä käynti on edessä, ja aivoissasi on jo ikään kuin palohälytysjärjestelmä käynnistynyt, se ei rauhoitu ajattelemalla. Tarvitset kehollisia keinoja. Voit harjoitella koko kehon rentouttamista ja rauhallista hengittämistä. Ajattele, että rentoutat leukaa ja hengität syvään, vatsaan asti.”
  2. Opettele katkaisemaan katastrofiajattelu. ”Kun huomaat, että mieli alkaa taas pyörittää kauhuleffaa, sano itsellesi, että okei nyt pelkään, mutta näiden kauhuskenaarioiden pyörittäminen ei helpota pelkoani.”
  3. Treenaa ymmärtäväisyyttä itseäsi kohtaan. ”Vaikka jokin asia on sinulle hankala, siinä ei tarvitse olla mitään hävettävää. Kiitä itseäsi siitä, että kaikesta huolimatta huolehdit terveydestäsi.”
  4. Ajattele, että tunne ei ole vaarallinen. ”Pelkoja kohti meneminen voi tuntua tosi pahalta, mutta kannattaa muistaa, että tunne ei koskaan ole itsessään vaarallinen.”
  5. Muistuta itseäsi, että pelko on inhimillinen osa ihmisyyttä. ”Meillä ihmisillä nyt vain on tunteita ja pelkoja, eikä niitä voi hävittää. Jos pelko alkaa lamaannuttaa arkea, sitä voi ja kannattaa hoitaa esimerkiksi psykologin avulla.”

Lue lisää aiheesta

Nuori nainen juo terveysjuomaa Artikkeli

Ylihammaslääkäri: Urheilu- ja hyvinvointijuomat ovat yhtä haitallisia suunterveydelle kuin limsat

Vähäkaloriset energiajuomat ja terveelliseksi mielletyt kombuchat ovat monien huulilla. Moni pitää tällaisia hyvinvointijuomia terveellisinä, mutta Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindbladin mukaan asia ei ole niin yksioikoinen.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.