Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.
Välttelystrategia 1: pakeneminen
Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. “
Välttelystrategia 2: jätät kertomatta
Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta. “
Välttelystrategia 3: jätät kokonaan väliin
Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla. “
Psykologi Aino Kohtalan 5 vinkkiä hammaslääkäriä pelkäävälle:
- Harjoittele rauhoittumiskeinoja. ”Jos hammaslääkärillä käynti on edessä, ja aivoissasi on jo ikään kuin palohälytysjärjestelmä käynnistynyt, se ei rauhoitu ajattelemalla. Tarvitset kehollisia keinoja. Voit harjoitella koko kehon rentouttamista ja rauhallista hengittämistä. Ajattele, että rentoutat leukaa ja hengität syvään, vatsaan asti.”
- Opettele katkaisemaan katastrofiajattelu. ”Kun huomaat, että mieli alkaa taas pyörittää kauhuleffaa, sano itsellesi, että okei nyt pelkään, mutta näiden kauhuskenaarioiden pyörittäminen ei helpota pelkoani.”
- Treenaa ymmärtäväisyyttä itseäsi kohtaan. ”Vaikka jokin asia on sinulle hankala, siinä ei tarvitse olla mitään hävettävää. Kiitä itseäsi siitä, että kaikesta huolimatta huolehdit terveydestäsi.”
- Ajattele, että tunne ei ole vaarallinen. ”Pelkoja kohti meneminen voi tuntua tosi pahalta, mutta kannattaa muistaa, että tunne ei koskaan ole itsessään vaarallinen.”
- Muistuta itseäsi, että pelko on inhimillinen osa ihmisyyttä. ”Meillä ihmisillä nyt vain on tunteita ja pelkoja, eikä niitä voi hävittää. Jos pelko alkaa lamaannuttaa arkea, sitä voi ja kannattaa hoitaa esimerkiksi psykologin avulla.”
Lue lisää aiheesta
Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.
Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”
Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä: toisinaan taustalla ovat ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt. Mari Varjonen päätyi oikomishoitoon vaikean purentavirheen takia, joka alkoi oireilla vasta aikuisena. Mari ja häntä hoitava erikoishammaslääkäri Virpi Myller kertovat, mitä aikuisiän oikomishoidosta olisi hyvä tietää ja mitä oikomismatkan varrella on odotettavissa.
Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?
Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.
Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?
Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.
Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia – paras tuki voi löytyä vertaisten joukosta
Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa. Kokosimme Pride-kuukauden kunniaksi asiantuntijan ajatuksia aiheesta.
6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.