Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.
Jotta atooppista ihottumaa voidaan hoitaa tehokkaasti, ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa, millaisesta sairaudesta on kyse.
– Keskivaikea ja vaikea atooppinen ihottuma on verrattavissa muihin vakaviin lasten kroonisiin sairauksiin, kuten vaikka vaikeaan astmaan ja ykköstyypin diabetekseen: oireet voivat olla yhtä hankalia, ja hoito vaatii vanhemmilta yhtä paljon sitoutumista. Vaikea atooppinen ihottuma on myös huomattavasti yleisempi kuin esimerkiksi vaikea astma, vertaa lastenallergologi Péter Csonka Lasten Terveystalosta.
Hankalassa muodossaan atooppinen ihottuma on koko perheen sairaus, sillä se vaikuttaa paitsi lapsen elämänlaatuun myös koko perheen arkeen.
– Ihoa hoidetaan rasvaamalla tulehtuneita kohtia usean kerran päivässä, ja se on varsinkin pienillä lapsilla hyvin työlästä. Rasvaaminen kirvelee, ja joka paikka kutisee. Kaikki tämä tietysti vaikuttaa myös lasten nukahtamiseen ja unen laatuun, Csonka kuvailee.
– Hoito on haastavaa myös siksi, että vaikka tehokas rasvaaminen auttaa ihottumaan, hoidon tauottaminen tuo ennemmin tai myöhemmin oireet takaisin.
Tehokasta hoitoa voivat viivästyttää vanhentuneet hoitokäsitykset
Atooppisen ihottuman hoidossa on tärkeää, että tehokas rasvaushoito lääke- ja perusvoiteilla aloitetaan tarpeeksi ajoissa – ennen kuin ihottuma pääsee pahenemaan. Rasvauksessa tärkeää on myös säännöllisyys, sillä iho-oireita on seurattava aktiivisesti ja hoitoa mukautettava oireiden mukaan.
Csonka on huomannut, että vanhat hoitokäsitykset saattavat toisinaan viivästyttää tehokkaan hoidon aloittamista.
– Aiemmin lääketiede oli siinä käsityksessä, että atooppinen ihottuma johtuu ruoka-aineallergiasta, ja sen takia sairautta yritettiin hoitaa pitkälti ruokavaliolla. Joskus näin toimitaan vieläkin.
Nykyisin ymmärretään kuitenkin, että kyseessä on kaksi eri tautia, jotka ovat toistensa riskitekijöitä.
– Kun iho on tulehtunut ja sen suojamuuri on tulehduksen takia heikentynyt, ärsyttävät aineet ja allergeenit pääsevät helposti ihon läpi. Tätä kautta etenkin vaikea-asteinen atooppinen ihottuma herkistää erilaisille allergioille. Lapsi ei siis herkisty tietyille ruoka-aineille niinkään äidinmaidon kautta, kuten ennen ajateltiin, vaan pikemminkin ihon kautta.
Voiko tätä jotenkin estää? Esimerkiksi siivoamalla, jotta ärsyttäviä aineita ja allergeeneja ei olisi kotona tarjolla?
– Allergeenien leviämistä ei voi tehokkaasti estää. Ruokaproteiineja on kotona kaikkialla: huonekalujen pinnoilla, vanhempien sängyssä, käsissä. Siksi paras tapa suojata atooppista ihottumaa sairastavia lapsia allergioilta on hoitaa ihottumaa tehokkaasti.
Hankalan ihottuman hoitoon luvassa uutta helpotusta
Atooppinen ihottuma alkaa lapsilla tyypillisesti 4–8 kuukauden iässä. Mitä aikaisemmin oireet alkavat, sitä useammin atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen.
Lasten keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke. “
Hankaliin tautimuotoihin on nykyään saatavilla uutta apua. Keskivaikean ja vaikean ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke, jota erikoislääkäri voi harkintansa mukaan määrätä myös lapsille.
– Lapsille ei voida käyttää yhtä vahvoja kortisonivoiteita tai yhtä pitkiä kuureja kuin aikuisille. Muun muassa siksi lapsille on mahdollista aloittaa biologinen lääke tietyin edellytyksin jo keskivaikean atooppisen ihottuman hoidossa. Aikuisille näitä lääkkeitä määrätään vasta vaikeaan ihottumaan.
Uusi lääke voi olla varsinkin hankalien oireiden kanssa eläville lapsille elämää mullistava helpotus.
– Minulla on lapsipotilaita, jotka ovat vaikean atooppisen ihottumansa takia olleet masentuneita ja sisäänpäin kääntyneitä. Kun biologinen hoito on saatu aloitettua, lapsi on muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi.
Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Péter Csonka vetää Tampereen Terveystalossa yksikköä, joka tarjoaa yliopistotason hoitoa lasten atooppisiin sairauksiin eli allergioihin, atooppiseen ihottumaan ja astmaan. Péter on myös Lasten Terveystalon vastaava lastenlääkäri.
Lue lisää aiheesta
Siitepölykausi lähestyy: tiesithän nämä uudet suositukset allergiaoireiden hoidossa
Hankaliinkin allergiaoireisiin on olemassa apua, muistuttaa Terveystalon allergologi Péter Csonka. Suositukset allergiahoidosta ovat päivittyneet ja uusimmilla allergiatutkimuksilla oireiden aiheuttaja voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin.
Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista
Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.
Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista
Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.