Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.
Jotta atooppista ihottumaa voidaan hoitaa tehokkaasti, ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa, millaisesta sairaudesta on kyse.
– Keskivaikea ja vaikea atooppinen ihottuma on verrattavissa muihin vakaviin lasten kroonisiin sairauksiin, kuten vaikka vaikeaan astmaan ja ykköstyypin diabetekseen: oireet voivat olla yhtä hankalia, ja hoito vaatii vanhemmilta yhtä paljon sitoutumista. Vaikea atooppinen ihottuma on myös huomattavasti yleisempi kuin esimerkiksi vaikea astma, vertaa lastenallergologi Péter Csonka Lasten Terveystalosta.
Hankalassa muodossaan atooppinen ihottuma on koko perheen sairaus, sillä se vaikuttaa paitsi lapsen elämänlaatuun myös koko perheen arkeen.
– Ihoa hoidetaan rasvaamalla tulehtuneita kohtia usean kerran päivässä, ja se on varsinkin pienillä lapsilla hyvin työlästä. Rasvaaminen kirvelee, ja joka paikka kutisee. Kaikki tämä tietysti vaikuttaa myös lasten nukahtamiseen ja unen laatuun, Csonka kuvailee.
– Hoito on haastavaa myös siksi, että vaikka tehokas rasvaaminen auttaa ihottumaan, hoidon tauottaminen tuo ennemmin tai myöhemmin oireet takaisin.
Tehokasta hoitoa voivat viivästyttää vanhentuneet hoitokäsitykset
Atooppisen ihottuman hoidossa on tärkeää, että tehokas rasvaushoito lääke- ja perusvoiteilla aloitetaan tarpeeksi ajoissa – ennen kuin ihottuma pääsee pahenemaan. Rasvauksessa tärkeää on myös säännöllisyys, sillä iho-oireita on seurattava aktiivisesti ja hoitoa mukautettava oireiden mukaan.
Csonka on huomannut, että vanhat hoitokäsitykset saattavat toisinaan viivästyttää tehokkaan hoidon aloittamista.
– Aiemmin lääketiede oli siinä käsityksessä, että atooppinen ihottuma johtuu ruoka-aineallergiasta, ja sen takia sairautta yritettiin hoitaa pitkälti ruokavaliolla. Joskus näin toimitaan vieläkin.
Nykyisin ymmärretään kuitenkin, että kyseessä on kaksi eri tautia, jotka ovat toistensa riskitekijöitä.
– Kun iho on tulehtunut ja sen suojamuuri on tulehduksen takia heikentynyt, ärsyttävät aineet ja allergeenit pääsevät helposti ihon läpi. Tätä kautta etenkin vaikea-asteinen atooppinen ihottuma herkistää erilaisille allergioille. Lapsi ei siis herkisty tietyille ruoka-aineille niinkään äidinmaidon kautta, kuten ennen ajateltiin, vaan pikemminkin ihon kautta.
Voiko tätä jotenkin estää? Esimerkiksi siivoamalla, jotta ärsyttäviä aineita ja allergeeneja ei olisi kotona tarjolla?
– Allergeenien leviämistä ei voi tehokkaasti estää. Ruokaproteiineja on kotona kaikkialla: huonekalujen pinnoilla, vanhempien sängyssä, käsissä. Siksi paras tapa suojata atooppista ihottumaa sairastavia lapsia allergioilta on hoitaa ihottumaa tehokkaasti.
Hankalan ihottuman hoitoon luvassa uutta helpotusta
Atooppinen ihottuma alkaa lapsilla tyypillisesti 4–8 kuukauden iässä. Mitä aikaisemmin oireet alkavat, sitä useammin atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen.
Lasten keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke. “
Hankaliin tautimuotoihin on nykyään saatavilla uutta apua. Keskivaikean ja vaikean ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke, jota erikoislääkäri voi harkintansa mukaan määrätä myös lapsille.
– Lapsille ei voida käyttää yhtä vahvoja kortisonivoiteita tai yhtä pitkiä kuureja kuin aikuisille. Muun muassa siksi lapsille on mahdollista aloittaa biologinen lääke tietyin edellytyksin jo keskivaikean atooppisen ihottuman hoidossa. Aikuisille näitä lääkkeitä määrätään vasta vaikeaan ihottumaan.
Uusi lääke voi olla varsinkin hankalien oireiden kanssa eläville lapsille elämää mullistava helpotus.
– Minulla on lapsipotilaita, jotka ovat vaikean atooppisen ihottumansa takia olleet masentuneita ja sisäänpäin kääntyneitä. Kun biologinen hoito on saatu aloitettua, lapsi on muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi.
Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Péter Csonka vetää Tampereen Terveystalossa yksikköä, joka tarjoaa yliopistotason hoitoa lasten atooppisiin sairauksiin eli allergioihin, atooppiseen ihottumaan ja astmaan. Péter on myös Lasten Terveystalon vastaava lastenlääkäri.
Lue lisää aiheesta
Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen
Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.
Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?
Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.
Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?
Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.