Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.

Jotta atooppista ihottumaa voidaan hoitaa tehokkaasti, ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa, millaisesta sairaudesta on kyse.
– Keskivaikea ja vaikea atooppinen ihottuma on verrattavissa muihin vakaviin lasten kroonisiin sairauksiin, kuten vaikka vaikeaan astmaan ja ykköstyypin diabetekseen: oireet voivat olla yhtä hankalia, ja hoito vaatii vanhemmilta yhtä paljon sitoutumista. Vaikea atooppinen ihottuma on myös huomattavasti yleisempi kuin esimerkiksi vaikea astma, vertaa lastenallergologi Péter Csonka Lasten Terveystalosta.
Hankalassa muodossaan atooppinen ihottuma on koko perheen sairaus, sillä se vaikuttaa paitsi lapsen elämänlaatuun myös koko perheen arkeen.
– Ihoa hoidetaan rasvaamalla tulehtuneita kohtia usean kerran päivässä, ja se on varsinkin pienillä lapsilla hyvin työlästä. Rasvaaminen kirvelee, ja joka paikka kutisee. Kaikki tämä tietysti vaikuttaa myös lasten nukahtamiseen ja unen laatuun, Csonka kuvailee.
– Hoito on haastavaa myös siksi, että vaikka tehokas rasvaaminen auttaa ihottumaan, hoidon tauottaminen tuo ennemmin tai myöhemmin oireet takaisin.
Tehokasta hoitoa voivat viivästyttää vanhentuneet hoitokäsitykset
Atooppisen ihottuman hoidossa on tärkeää, että tehokas rasvaushoito lääke- ja perusvoiteilla aloitetaan tarpeeksi ajoissa – ennen kuin ihottuma pääsee pahenemaan. Rasvauksessa tärkeää on myös säännöllisyys, sillä iho-oireita on seurattava aktiivisesti ja hoitoa mukautettava oireiden mukaan.
Csonka on huomannut, että vanhat hoitokäsitykset saattavat toisinaan viivästyttää tehokkaan hoidon aloittamista.
– Aiemmin lääketiede oli siinä käsityksessä, että atooppinen ihottuma johtuu ruoka-aineallergiasta, ja sen takia sairautta yritettiin hoitaa pitkälti ruokavaliolla. Joskus näin toimitaan vieläkin.
Nykyisin ymmärretään kuitenkin, että kyseessä on kaksi eri tautia, jotka ovat toistensa riskitekijöitä.

– Kun iho on tulehtunut ja sen suojamuuri on tulehduksen takia heikentynyt, ärsyttävät aineet ja allergeenit pääsevät helposti ihon läpi. Tätä kautta etenkin vaikea-asteinen atooppinen ihottuma herkistää erilaisille allergioille. Lapsi ei siis herkisty tietyille ruoka-aineille niinkään äidinmaidon kautta, kuten ennen ajateltiin, vaan pikemminkin ihon kautta.
Voiko tätä jotenkin estää? Esimerkiksi siivoamalla, jotta ärsyttäviä aineita ja allergeeneja ei olisi kotona tarjolla?
– Allergeenien leviämistä ei voi tehokkaasti estää. Ruokaproteiineja on kotona kaikkialla: huonekalujen pinnoilla, vanhempien sängyssä, käsissä. Siksi paras tapa suojata atooppista ihottumaa sairastavia lapsia allergioilta on hoitaa ihottumaa tehokkaasti.
Hankalan ihottuman hoitoon luvassa uutta helpotusta
Atooppinen ihottuma alkaa lapsilla tyypillisesti 4–8 kuukauden iässä. Mitä aikaisemmin oireet alkavat, sitä useammin atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen.
Lasten keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke. “
Hankaliin tautimuotoihin on nykyään saatavilla uutta apua. Keskivaikean ja vaikean ihottuman hoitoon on olemassa biologinen lääke, jota erikoislääkäri voi harkintansa mukaan määrätä myös lapsille.
– Lapsille ei voida käyttää yhtä vahvoja kortisonivoiteita tai yhtä pitkiä kuureja kuin aikuisille. Muun muassa siksi lapsille on mahdollista aloittaa biologinen lääke tietyin edellytyksin jo keskivaikean atooppisen ihottuman hoidossa. Aikuisille näitä lääkkeitä määrätään vasta vaikeaan ihottumaan.
Uusi lääke voi olla varsinkin hankalien oireiden kanssa eläville lapsille elämää mullistava helpotus.
– Minulla on lapsipotilaita, jotka ovat vaikean atooppisen ihottumansa takia olleet masentuneita ja sisäänpäin kääntyneitä. Kun biologinen hoito on saatu aloitettua, lapsi on muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi.

Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Péter Csonka vetää Tampereen Terveystalossa yksikköä, joka tarjoaa yliopistotason hoitoa lasten atooppisiin sairauksiin eli allergioihin, atooppiseen ihottumaan ja astmaan. Péter on myös Lasten Terveystalon vastaava lastenlääkäri.
Lue lisää aiheesta

Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa
Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo, että lasten liikunta on vuosikymmenten aikana vähentynyt.

Viisi vinkkiä, joilla lapsiperheissä voi ehkäistä flunssaa tautipiikkien aikaan
Lapsi voi sairastaa monen monta flunssaa vuoden aikana. Sairastumista on vaikea estää, vaikka olisi varovainen.

Miten kannustan lasta lukemaan kokeeseen?
Vastaava psykoterapeutti, perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukemisesta.

Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?
Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.

Mistä tiedän, olenko liian ankara tai lempeä vanhempi? Kasvatustyyleissä yksi on tutkitusti ylitse muiden
Onko parempi olla kasvatuksessa ankara vai lempeä, ja miten erilaiset kasvatustyylit vaikuttavat lapseen? Kysymyksiin vastaa Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?
”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.