"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?

Täyttä elämää loppuun asti ja sitten lähtö suorilta jaloilta!  

Kun Ilse Rauhaniemi tapaa vastaanotolla ihmisiä, moni sanoo, että haluaa mieluummin nauttia nyt ja lähteä sitten saappaat jalassa. Rauhaniemi työskentelee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavana lääkärinä Terveystalossa. 

– Minulla on tapana sanoa tähän, että ikävä kyllä harva meistä lähtee saappaat jalassa. Suurin osa meistä lähtee ennemminkin vaipat housuissa. Se on monelle herättelevä ajatus. 

Valitettavan usein vietämme eläkepäivämme jonkin elintapasairauden heikentäminä. Näyttää siltä, että terveiden elinvuosien määrä ei olekaan kasvanut samaa tahtia elinajanodotteen kanssa. 

Suurin syypää on tylsä, hiljainen tappaja – korkea verenpaine. Yhä useammalla suomalaisella on myös tyypin 2 diabetes. Jopa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden on ennustettu voivan kääntyä jälleen nousuun. 

– Lihavuuden lisääntyminen ja liikkumaton elintapamme eivät paranna ennustetta, Rauhaniemi sanoo. 

Terveystalolle on kertynyt paljon tietoa suomalaisten riskeistä sairastua elintapasairauksiin. Terveystalon käytössä on ainoana Suomessa Nightingalen riskianalyysi, joka kertoo yhden verinäytteen perusteella ihmisen riskin sairastua kahdeksaan elintapasairauteen.  

Premium-laboratoriopakettiin kuuluva elintapasairauksien riskianalyysi on ollut Terveystalon työterveyskäytössä vuoden 2024 alusta lähtien. Tuote tuli myös kuluttajien saataville vuoden 2025 keväällä. Aineistoon on tässä ajassa kertynyt yli 200 000 ihmisen tulokset. 

Aineiston mukaan yli 55-vuotiaista suomalaisista työssäkäyvistä valtaosalla on kohonnut tai korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin ja lähes 40 prosentilla tyypin 2 diabetekseen. Tämä antaa hyvän kuvan tulevina vuosina eläkkeelle jäävien suomalaisten terveydestä. 

Hyvä uutinen on, että sairastumisen riskiin voi ja kannattaa vaikuttaa. 

– Kysyn aina potilailta, haluatko vaikuttaa itse siihen, miten elät loppuelämäsi. On surullista, jos silloin kun aikaa eläkkeellä olisi, ei olekaan enää terveyttä, Rauhaniemi sanoo. 

Ennaltaehkäisy toimii – ihmistenkin pitäisi 

Ennusteiden mukaan vuonna 2050 jo joka kolmas suomalainen on yli 65-vuotias. Nykyisellä menolla yhä harvemmalla meistä on edessä inhimillinen, hyvä vanhuus, saati aktiiviset ja omannäköiset eläkevuodet. 

– Kun näitä lukuja katsoo, on selvää, että meidän on muutettava elintapojamme ja sitä, miten elintapasairauksien riskeihin puututaan, Rauhaniemi sanoo. 

– Kaikkia sairauksia ei voi ennaltaehkäistä, mutta niitä, joita voi, pitää. 

Ennaltaehkäisyn perusta ovat terveet elintavat. Yhtä tärkeää on tietää, missä kunnossa todella on. 

Hyvä uutinen on, että ennaltaehkäisy toimii. Itä-Suomessa 1970-luvulla alkanut Pohjois-Karjala-projekti oli menestys: terveysvalistuksella onnistuttiin saamaan ihmiset vähentämään tupakointia ja syömään terveellisimmin. Tanskassa on vastikään tehty sama temppu täysjyväviljojen syömisen lisäämiseksi. 

Sydän- ja verisuonitautikuolemat kääntyivätkin Suomessa 1970-luvulla laskuun ja ovat vähentyneet merkittävästi – tähän asti. 

Lääkärilehden artikkelin mukaan myös verenpainetasojen vuosikymmeniä kestänyt laskeva trendi on pysähtynyt. Syypäitä ovat väestötasolla muun muassa kasvanut ylipaino sekä suolan, kovien rasvojen ja alkoholin runsas käyttö. 

Korkea verenpaine rasittaa muun muassa sydäntä ja verisuonia ja aiheuttaa aivohalvauksia, sydäninfarkteja, sepelvaltimotautia sekä munuaisten ja sydämen vajaatoimintaa. Korkean verenpaineen aiheuttama verisuonien rappeutuminen aivoissa on merkittävä muistisairauksien syy. 

– Korkea verenpaine on suomalaisten pääkuolinsyy, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Sotamaa Terveystalosta. 

Vaikka kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine, tietoisuus siitä on heikkoa.  

– Korkea verenpaine ei välttämättä tunnu miltään. Ihminen voi kokea olevansa elämänsä kunnossa, vaikka verenpaine olisi koholla. Siihen liittyy myös paljon väärinkäsityksiä, kuten että jos arvot ovat kerran olleet kunnossa, ne ovat sitä aina, tai että vanhemmiten verenpaineen kuuluukin nousta, Sotamaa sanoo. 

Hoidetaan helpoimmat pois alta 

Mitä siis pitäisi tehdä, jotta mahdollisimman moni saisi lisää terveitä vuosia ja inhimillisen, arvokkaan vanhuuden?  

Kaisa Sotamaalla ja Ilse Rauhaniemellä on selkeä näkemys. Keskitytään niihin asioihin, joiden vaikutus on suurin - eli viiteen riskitekijään, joita ovat tupakka, alkoholi, ylipaino, korkea verenpaine ja liikkumattomuus. 

– Hoidetaan helposti hoidettavat asiat ensin. Esimerkiksi verenpaine on päivänselvä asia, josta kaikki lääkärit ovat yksimielisiä ja jonka hoito on suhteellisen suoraviivaista. Siihen ihminen pystyy myös itse aktiivisesti vaikuttamaan, Sotamaa sanoo. 

Sotamaan mukaan kyseessä on win-win-tilanne, jossa jokainen voittaa: niin potilaat kuin yhteiskuntakin. 

– Jos tehtäisiin nämä kaikkein vaikuttavimmat asiat, saataisiin hoidettua valtaosa sairauksista, Sotamaa sanoo. 

– Itse ajattelen lääkärin työssä aina yhteiskunnallista vastuuta. Työterveysasiakkaistakin tulee joskus vanhuksia, ja hoitokustannukset tulevat silloin veronmaksajien hoidettaviksi. 

Sama pätee ennaltaehkäisyyn. Ilse Rauhaniemen mukaan on lyhytnäköistä ajatella, ettei ennaltaehkäisyyn ja terveiden hoitamiseen ole varaa, jos ei kerran ole sairaidenkaan. 

– Jos nyt emme auta terveitä pitämään huolta itsestään, emme pysty hoitamaan sairaita tai vanhuksia. 

Monet ennaltaehkäisyn avaimet ovat vanhastaan tuttuja. Esimerkiksi käyvät rokotteet. Vanhempien ikäryhmien olisi tärkeää rokottaa itsensä esimerkiksi kausi-influenssaa, RS-virusta, pneumokokkia ja vyöruusua vastaan. 

Suurin muutos tehdään Rauhaniemen mukaan kuitenkin muualla kuin terveydenhuollossa. 

– Meidän pitää pystyä tarjoamaan ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat itse tehdä muutoksia arjessaan. 

Matalan kynnyksen tukea elämäntapamuutoksiin

Arjen ratkaisut voivat olla niinkin yksinkertaisia kuin se, että jokaiselta löytyisi verenpainemittari kotoa. Terveystalo kehittää jatkuvasti myös uusia digitaalisia ratkaisuja, jotta mahdollisimman moni voisi vaikuttaa aktiivisesti omiin elintapavalintoihinsa ja saisi tähän tukea arjessaan.

Yksi tällainen matalan kynnyksen palvelu on Terveystalon Premium-laboratoriopakettiin sisältyvä elintapasairauksien riskianalyysi, joka kertoo riskin sairastua kahdeksaan elintapasairauteen ja vaatii vain tavanomaisen verikokeen. Lisäksi tutkimus paljastaa henkilön metabolisen iän, eli kuinka vanha keho on aineenvaihdunnan näkökulmasta. Analyysin tuloksista saa itselleen havainnollisen raportin, jonka avulla on helppo seurata yhdellä silmäyksellä elintapamuutosten vaikutusta omaan sairastumisriskiin. 

Osa ihmisistä pelkää, että terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat tuomitsevasti heidän elintapoihinsa ja vaikkapa ylipainoon. Monella on tästä myös huonoja kokemuksia. Rauhaniemen mukaan ymmärrys esimerkiksi lihavuuteen johtavista syistä on viime vuosina onneksi parantunut.  

– Moni potilas sanoo, että kokemus on ihan erilainen nykyisin, kun vastaanotolla ei syyllistetäkään. On selvää, että syyllistämällä päästään harvoin hyvään lopputulokseen. 

Lihavuutta voidaan nykyään hoitaa kuten muitakin kroonisia sairauksia. Siksi vastaanotolla kysytään esimerkiksi, onko ihminen saanut tukea ja apua lihavuuden hoitoon aiemmin.  

– Meillä on myös valtavasti uusia keinoja. Lihavuuden hoitoon on tullut vasta viime vuosina tehokasta lääkehoitoa elintapaohjauksen rinnalle. Vaikeaa lihavuutta voidaan hoitaa myös leikkaushoidolla hyvin tuloksin.  

Uudet lääkkeet auttavat hoitamaan paitsi lihavuutta myös lihavuuteen linkittyviä sairauksia. 

Elintapamuutoksissa on se hieno puoli, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

– Juuri kannustin äitiäni lähtemään isäni mukaan kuntosalille: tee, mitä pystyt, tärkeintä on lähteä. Jo se, että lähtee ulos, tuo mielihyvää ja vaikuttaa paljon terveyteen. Niin kauan kuin voi, kannattaa pysyä aktiivisena, Rauhaniemi sanoo. 

Tavoite voi olla niinkin pieni kuin että joskus vielä jaksaisi juosta bussiin. 

Rauhaniemi kysyy usein asiakkailtaan, mitä he odottavat elämältä. Mitä he haluaisivat vielä tehdä? 

– Joillekin se on lastenlasten kanssa oleminen, toiselle viisi golfkierrosta viikossa, kolmannelle kasvimaan kuopsutus. 

Elää hyvää elämää mahdollisimman pitkään, mitä ikinä se kenellekin tarkoittaa. 

Lue myös: ”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset ja kertoo miten kehosi ikääntyy

Artikkelia on päivitetty 6.2.2026