Firstbeat Lifen avulla mitattua tietoa hyvinvoinnin tueksi

10.10.2022

Firstbeat ja Terveystalo ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään ja nyt uusi Firstbeat Life -hyvinvointiratkaisu on mukana Terveystalon vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa sekä työhyvinvointipalvelussa. Firstbeatin hyvinvointiteknologian tarjoama mittausdata stressistä, palautumisesta, unesta ja liikunnasta auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormitustekijöitä ja elintapojen vaikutuksia hyvinvointiin yhä paremmin. Terveystalon työterveystiimi seuraa dataa ja näkee mahdollisten muutosten vaikutukset välittömästi. Työnantajalle tietoa kertyy yritys- ja ryhmäraporteille, jotta työyhteisön kuormitus- ja palautumistekijät voidaan tunnistaa ja löytää konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Firstbeat Life hyvinvointianalyysi mittaus naisella

Työnantajien tavoitteena on pitää huolta oman henkilöstönsä työkyvystä. Työkyky ei kuitenkaan ole yksistään työympäristöön sidottu asia, vaan siihen vaikuttavat myös kunkin henkilön arjen valinnat sekä vapaa-ajan ilot ja murheet.

Arjen jaksaminen sekä stressin ja palautumisen hallinta haastavatkin sekä työntekijöitä että työyhteisöjä.

Kuormitustilanne heijastuu usein myös elämänlaatuun, terveyteen ja suorituskykyyn, eikä kuormituksen syitä aina ole helppo tunnistaa tai ratkaista itse.

Firstbeatin uuden sykevälimittaukseen perustuvan hyvinvointipalvelun avulla saadaan objektiivista dataa työn ja vapaa-ajan kuormitus- ja palautumistekijöistä. Niiden pohjalta Terveystalon ammattilaisten tuella laaditaan jokaiselle oma henkilökohtainen muutosmatka kohti parempaa työssä jaksamista ja hyvinvointia.

– Kun halutaan kannustaa ihmisiä tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä muutoksia, tiedetään, että onnistumista edesauttaa selkeä tavoite ja sen seuranta. Tarjoamalla objektiivista mittausdataa, jokainen havaitsee suoraan pienenkin toimenpiteen vaikutuksen ja sisäinen motivaatio elämäntapojen muutokseen kasvaa, kertoo Firstbeatin strategisista kumppanuuksista vastaava Juho Tuppurainen.

Hälytykset poikkeavista tuloksista työterveystiimille

Firstbeat Life ei ole lääkinnällinen laite, vaan hyvinvointiteknologiaa, joten se ei anna diagnooseja, vaan ohjaa tarvittaessa kääntymään terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Tavanomaisesta poikkeavat tulokset aiheuttavat hälytyksen työterveystiimille, jotta mahdollisiin työkyky- ja terveysriskeihin päästään tarttumaan ennakoivasti. Esimerkiksi jos mittauksessa palautuminen on toistuvasti heikolla tasolla, sovellus hälyttää sekä käyttäjää että työterveystiimiä asiasta.

Firstbeat Life sovelluskuva

Työhyvinvointipalvelussa mittauksista saatu data muokataan informaatioksi, joka hyödyttää myös työyhteisöä. Anonyymiin dataan perustuvien yhtiö- tai tiimitason säännöllisten raporttien avulla päästään koko työyhteisön tilanteen pulssille ja voidaan kohdentaa tuki oikein.

– Työhyvinvointipalvelussa huomioidaan sekä yksilön että työyhteisön taso. Tavoitteena on ohjata henkilöitä oikeisiin valintoihin ja lisätä ymmärrystä koko työyhteisön tilanteesta, kertoo Terveystalon johtava työfysioterapeutti Janina Achren.

Objektiivista dataa oman työyhteisön hyvinvoinnin tueksi

Haluaisitko kuulla lisää työhyvinvointipalvelusta, jossa hyödynnetään Firsbeat Life-teknologiaa? Mittauspalvelun lisenssi on saatavilla joko puolen vuoden tai vuoden mittaisiin työhyvinvointipalveluihin.

Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta työterveyden yhteyshenkilöltäsi!

Lule lisää työterveyden sisältöjä

Hymyä työyhteisössä Artikkeli

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää

Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Henkilö makaa sängyllä kasvot piilotettuina Artikkeli

Viisi myyttiä uniapneasta: ”Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa”

Uniapnea on kansantauti: diagnosoitua uniapnea-oireyhtymää sairastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo 200 000 suomalaista eli lähes viisi prosenttia suomalaisista aikuisista.

Laboratoriossa tehdään näytteenottoa Artikkeli

Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä

Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Artikkeli

Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen

Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

5+1 keinoa kohentaa vireystilaa Artikkeli

5+1 keinoa kohentaa vireystilaa

Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.

Kaksi hymyilevää terveydenhuollon ammattilaista Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa

Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.