Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”

Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”

Kun Petri Raudan, 49, polven tekonivelleikkausta alettiin suunnitella, hänelle oli selvää, milloin leikkaus ei ainakaan olisi: juuri ennen mökkikautta.

– Keväällä pitää saada vene vesille. Ei silloin voi maata sohvalla toipumassa tekonivelleikkauksesta!

Raudalla on molemmissa polvissa nivelrikko, joka alkoi oireilla alle nelikymppisenä. Aluksi polvet tulivat kipeiksi, jos oli kävellyt pitkän lenkin tai ollut paljon jaloillaan. Kun polvien nivelrikko vuosien mittaan eteni, kivut alkoivat sanella kaikkea kauppareissuista kaupunkilomiin.

– Yhteisillä kauppareissuilla vaimo kantoi kauppakassit. En voinut kantaa tai nostaa mitään, sillä polveni eivät kestäneet juuri lainkaan painoa, Rauta kertoo.

Viitisen vuotta sitten hän lähti perheineen Lontooseen kaupunkilomalle.

– Minulle se oli tietenkin täyttä tuskaa. Hyvä jos pystyin kävelemään muutaman sata metriä kerralla. 

Tekonivelleikkaus vasta, kun kaikkea on kokeiltu

Magneettikuvia, fysioterapiaa, polvia vetreyttäviä liikkeitä, Sveitsistä tilattuja nivelrikkokenkiä, ortopedien arvioita, kipulääkkeitä ja polvitukia.

Suunnilleen tältä kuulostaa tekonivelleikkaukseen tulevan hoitohistoria: kaikkea on kokeiltu. 

Niin kuuluukin olla, sillä nivelrikkoa hoidetaan ensisijaisesti säännöllisellä liikunnalla, fysioterapialla ja särkylääkkeillä. Hoidolla pyritään pitämään nivel liikkeessä niin kauan kuin mahdollista.

Jos mikään näistä hoitokeinoista ei auta ja potilaalla on jatkuvaa särkyä, joka haittaa selvästi arkea, harkitaan tekonivelleikkausta.

‒ Tekonivelleikkaus tehdään potilaille, joille on todennäköisimmin hyötyä leikkauksesta. Niin kuin Petrin tapauksessa: hänellä näkyi kuvissa vaikea nivelrikko, oireet olivat hankalat ja lisäksi Petri oli motivoitunut kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen, polvikirurgiaan erikoistunut ortopedi Jani Knifsund Turun Terveystalosta kertoo.

Nykyisin tiedetään, että lieväoireista nivelrikkoa ei vielä kannata leikata.

‒ Jos leikkaus ei paranna riittävästi ihmisen tilannetta, hän ei välttämättä ole tyytyväinen leikkauksen tuloksiin. Tekonivelet poistavat kävellessä tuntuvan kivun, mutta eivät ne koskaan samalta tunnu kuin aikanaan oma terve polvi, Knifsund sanoo.

Terveystalon Jani Knifsund muistuttaa, että osaavat leikkaustiimit hoitavat leikkaukset vahvalla rutiinilla.

Tekonivelleikkauksia tekevä polvikirurgi ja ortopedi Jani Knifsund
‒ Potilaalle tekonivelleikkaus voi olla elämän ainoa leikkaus, mutta meille nämä leikkaukset ovat rutiinia. Terveystalossa tekonivelleikkauksen tekee aina tekonivelkirurgian asiantuntija, jolla on pitkä kokemus tekonivelleikkauksista, Jani Knifsund kertoo.

Tekonivelleikkaus silloin, kun kalenteriin sopii

Petri Rauta toivoi leikkauksiltaan ennen kaikkea yhtä asiaa: että hän pystyisi taas kävelemään. Hänelle päätöksen tekonivelleikkauksesta ratkaisi Jani Knifsundin tapaaminen Terveystalolla.

‒ Jani puhui ymmärrettävästi ja otti potilaan vastaan ihmisenä. Pidin myös siitä, että hän kertoi asioista suoraan, eikä maalannut tekonivelistä liian ruusuista kuvaa, Rauta kertoo.

Knifsund leikkasi ensimmäisen Raudan polvista juuri ennen joulua 2022. Hänelle tehtiin osatekonivelleikkaus. Se sopii potilaille, joilla vain toinen puoli polven kantavasta nivelpinnasta on kulunut. Osatekonivelleikkaus on kokotekonivelleikkausta kevyempi leikkaus, ja siitä toipuu yleensä nopeammin.

Petri Raudalle tehtiin osatekonivelleikkaus. Se on kokotekonivelleikkausta kevyempi leikkaus, josta toipuu nopeammin.

Yrittäjänä Rautaa pohditutti leikkauksen ajankohta. Kuinka kauan joutuisi olemaan pois ja miten työt tulisivat sinä aikana hoidettua?

‒ Terveystalossa pystymme huomioimaan ihmisten toiveet leikkausten ajankohdasta. Jos on maanviljelijä, on selvä, että puintiaikaan ei voida leikata. Harva haluaa leikkaukseen myöskään juuri ennen kesää, Knifsund kertoo.

Myös Rauta arvosti sitä, että leikkausajankohtaan pystyi itse vaikuttamaan.

‒ Halusin ensimmäisen polveni leikkauksen joulun alle, sillä tiesin, että joululomalla ehdin kunnolla toipua. Toisen leikkaukseni kanssa tavoitteena oli sitten saada se vene vesille.

Tekonivelleikkauksen jälkeen ensimmäinen kuukausi on tärkein

Petri Raudan kummatkin leikkaukset tehtiin päiväkirurgisesti, eli hän pääsi kotiin jo leikkauspäivän iltana. Ohjeena oli ottaa pari, kolme viikkoa rauhallisesti. Jo tänä aikana leikattua jalkaa pitäisi kuitenkin liikutella ja venyttää suoraksi fysioterapeutin ohjeilla.

‒ Leikkauksen jälkeen oli mukava huomata, että hoito on joka tilanteessa vain yhden soiton päässä.

‒ Ensimmäisen polvileikkaukseni jälkeen haava vuoti muutaman kerran ja jouduin olemaan yhteydessä Terveystalon sairaalaan. Pääsin joka kerta suoraan sisään, ja kaikki hoitui sujuvasti. Leikkauksen jälkeen oli mukava huomata, että hoito on joka tilanteessa vain yhden soiton päässä.

Kirurgi Knifsundin mukaan on kahdenlaisia ihmisiä: hyperaktiivisia pitää leikkauksen jälkeen jarrutella, kun taas passiivisemmat kaipaavat patistamista.

‒ Petri kuului näistä siihen ensimmäiseen ryhmään. Hänelle muistuttelin, että älä tee liikaa vaan anna kudoksille kunnolla aikaa rauhoittua, Knifsund sanoo.

Petri Rauta teki niin kuin käskettiin.

‒ Minulle painotettiin, että ensimmäinen kuukausi on toipumisen kannalta tärkeä. Polvi olikin aluksi aika kipeä. Kun kivut yöllä valvottivat, ajattelin, että huomenna polvi on parempi ja viikon päästä se on jo tosi hyvä. Halusin säilyttää positiivisen asenteen.

Petri Raudan mielestä hän on toipunut yllättävän helposti.

Petri Rauta nojaa polkupyörään
‒ Varsinkin oikea polvi alkaa yhdeksän kuukauden jälkeen tuntua jo melkein omalta.

Taluttaja ja talutettava nauttivat yhtä paljon

Kivun kanssa oppii elämään ja elämäntyyliään muuttaa huomaamatta, sanoo Rauta nyt, kun ensimmäisen polven leikkauksesta on kulunut vajaa vuosi.

‒ Vasta jälkikäteen tajuaa, että jalat ovat sanelleet arjessa ihan kaikkea. Moni asia, joka on tullut sanottua ja tehtyä, onkin johtunut pitkälti kivuista, Rauta kuvailee.

Nyt hymyilyttää, kun saa kulkea koiran kanssa pitkin metsiä. 

‒ Kumpikin nauttii yhtä paljon, niin taluttaja kuin talutettava. Mietin lähes päivittäin, että menisin leikkaukseen heti uudestaan, enkä miettisi sekuntiakaan. Ihmisellä on oikeus liikkua.

 

Tiesitkö nämä faktat?

  • Leikkauksessa nivel pinnoitetaan: Polven tekonivelleikkauksessa reisi- ja sääriluun pinnat pinnoitetaan metallikomponentilla, ja pintojen väliin tulee muovinen liukupinta. Toisin kuin monesti oletetaan, koko polvea ei siis poisteta.
  • Yksi yö tai jo samana päivänä kotiin: Potilaat yöpyvät Terveystalon sairaalassa yleensä yhden yön tekonivelleikkauksen jälkeen. Noin 15 prosenttia Terveystalon tekonivelleikkauksista tehdään päiväkirurgisesti eli niin, että potilas pääsee kotiin jo samana päivänä.
  • Vähän yli kuukaudessa leikkaukseen: Terveystalossa tekonivelleikkaukseen pääsee 1‒2 kuukaudessa siitä, kun potilas on käynyt tekonivelortopedin vastaanotolla arviointikäynnillä. Ennen leikkausta otetaan tietyt laboratoriokokeet ja tehdään hammaslääkärin tarkastus. Lisäksi potilas käy fysioterapeutin ohjauksessa.

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Joonas Haataja kertoo eturistisiteen repeämän korjanneesta polvileikkaukestaan Artikkeli

”Epäilin heti, että nyt sattui pahasti” – päivän viimeinen lasku vei leikkauspöydälle

Täydellinen talvipäivä tunturissa päättyi rusahdukseen polvessa. Joonas Haataja uskoo pääsevänsä ammattilaisten avulla pian takaisin töihin ja ensi talvena taas laskettelurinteeseen.

Henrik Forssenin kertoo kokemuksistaan nivustyräleikkauksesta Artikkeli

Kivuliaasta nivustyrästä eroon – Viikossa leikkauspöydälle ja kuukaudessa kuntoon

Henrik Forssenin diagnoosista ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun nivustyrä oli jo hoidettu. Nyt hän pystyy taas liikkumaan, reissaamaan ja hakkaamaan mökillä halkoja kuten ennenkin.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein Artikkeli

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein

Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.

Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen Artikkeli

Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen

Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.