Neljä askelta, joiden avulla valmistaudut kellojen siirtoon
Erityisesti aamuvirkuille kellojen siirto voi tuottaa haasteita. Talviaikaan siirtymiseen kannattaakin alkaa valmistautua jo hyvissä ajoin. Unihoitaja Anna-Mari Aronen kertoo, miten se tapahtuu ja kuinka oman unirytmin saa tasattua.
1. Aloita unirytmin tasoitus ajoissa
”Suurimmalla osalla ihmisistä unirytmi tasaantuu 2–5 vuorokaudessa. Mikäli tiedät, että unirytmin siirto kestää sinulla pitkään, voit aloittaa rytmin siirron siirtoviikonloppuna menemällä nukkumaan 10–15 minuuttia myöhemmin kuin normaalisti. Jos uni on hyvin herkässä, voit aloittaa rytmin myöhäistämisen jo puolitoista viikkoa ennen talviaikaan siirtymistä. Myöhäistä nukkumaanmenoa 15 minuutilla ja mene nukkumaan uuteen, varttia myöhäisempään aikaan 3–4 iltana. Tämän jälkeen myöhäistä nukkumaanmenoa taas 15 minuutilla ja noudata uutta nukkumisaikaa seuraavat 3–4 iltaa. Jatka tätä rytmiä niin pitkään, että on siirtoviikonloppu.”
2. Pyri saamaan valoa heti herätessäsi
”Vaikka kellojen siirto ei aiheuttaisi ongelmia, unirytmin tasaantumiseen saattaa mennä aikaa. Rytmin siirtoon auttaa valo, sillä se tahdistaa elimistön keskuskelloa. Valoa tulisi saada heti aamusta herätessä, ja tähän voi käyttää apuna kirkasvalolamppua.”
3. Tue siirtymää ruokarytmillä
”Ruokailut tulisi ajoittaa samaan aikaan kuin ennen kellojen siirtoa. Syö aamupala tunnin sisällä heräämisestä ja aterioi aamiaisen jälkeen 3–4 tunnin välein. Ruokailut alkavat rytmittämään elimistön keskuskelloa uuteen aikaan.”
4. Mieti, voitko suhtautua kellon siirtoon uudella tavalla
”Oma mielesi ja ajattelusi vaikuttavat kokemukseen, jota kellojen siirto voi aiheuttaa. Jos tiedät kellojen siirron aiheuttavan sinulle rytmiin muutoksia, voit yrittää kokeilla vaihtoehtoista suhtautumista. Saatat olettaa, että siirrosta tulee ongelmia, jos niin on käynyt aikaisemmin. Et kuitenkaan tiedä, kuinka tällä kertaa tulee käymään. Vaihtoehtoinen ajatus olisi, että siirto onnistuu rankemmasta alusta huolimatta ja rytmi tasaantuu ajan kanssa.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.