5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista
Unilääke on oiva apu kriiseissä, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta kertoo, mitä haittaa unilääkkeistä on ja milloin pitää huolestua.
1. Unilääke on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön
”Suositusaika unilääkkeiden käytölle on alle kaksi viikkoa. Lyhytaikaisesti lääkärin määrääminä annoksina otettuna ne auttavat, jos nukkuminen on hankalaa esimerkiksi kriisitilanteessa tai ihmisen tilanne on psyykkisesti vaikea esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen hoidon alkuvaiheessa. Joku voi myös käyttää itselleen tuttua lääkettä satunnaisesti. Silloinkin on riski, että lääkkeen ottamisesta tulee tapa ja siihen kehittyy riippuvuus. Unilääkkeiden haitoista on tiedetty jo pitkään, joten nykyään lyhyempäänkin tarpeeseen saatetaan suositella lääkkeettömiä unettomuuden hoitomuotoja.”
2. Jo muutaman viikon käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta
”Perinteiset rauhoittavat nukahtamis- ja unilääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Jo muutaman viikon käytön jälkeen voi kehittyä riippuvuus eli annos ei tunnu riittävän, vaan lääkettä tuntee tarvitsevansa enemmän, jopa enemmän kuin on sallittua. Unta parantamaan voidaan käyttää myös monia erilaisia lääkkeitä, joista osa on turvallisempia pitkäaikaiseen käyttöön.”
3. Unilääkkeet väsyttävät ja heikentävät aivojen toimintaa
”Riippuvuuden lisäksi toinen unilääkkeiden sivuvaikutus on väsymys, joka voi ilmetä seuraavana päivänä ja häiritä esimerkiksi työelämässä tai liikenteessä suoriutumista. Vaikutus on yksilöllinen ja joillekin voi aiheutua liiallista väsymystä jo yhdestä pilleristä. Pitkäaikaisessa käytössä unilääkkeet vaikuttavat aivojen toimintaan ja välittäjäaineisiin. Tämä heikentää tiedollisia toimintoja, kuten muistia ja päätöksentekokykyä, mikä tietenkin hankaloittaa esimerkiksi työntekoa.”
4. Lääkäri auttaa pitkäaikaisen käytön lopettamisessa
”Satunnaisesti unilääkkeiden käytön voi lopettaa itsenäisesti sitten, kun tuntuu, ettei enää niitä tarvitse. Jos lääkettä on käyttänyt pitkään, sen lopettaminen vaatii lääkärin kanssa tehtyä suunnitelmaa keinoista ja aikatauluita. Tärkeää on, että ihminen itse sitoutuu suunnitelmaan.”
5. Jos uni ilman lääkettä tuntuu mahdottomalta, on syytä huolestua
”Jos huomaat, ettet voi ajatella missään tilanteessa nukkuvasi ilman unilääkettä, tai sinusta tuntuu, että tarvitset sitä koko ajan enemmän, voi puhua jo riippuvuudesta.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten unilääkkeistä voi päästä eroon?
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Viisi vinkkiä aamuyön heräilyyn
Toistuva heräily aamuyöstä on yleinen uniongelma. Taustalla voi olla esimerkiksi stressiä, haitallisia uskomuksia nukkumisesta tai luonnollista unenlaadun muuttumista ikääntyessä.
Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.