Uniapnea voi hoitamattomana lisätä eri sairauksien riskiä

Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnean takia uni voi jäädä katkonaiseksi, jonka seurauksena uniapneasta kärsivä saattaa herätä aamuisin väsyneenä ja kokea voimakasta päiväsaikaista väsymystä. Hoitamattomana uniapnea voi olla terveysriski, joka voi aiheuttaa esimerkiksi verenpainetaudin, diabetekset tai rytmihäiriöitä sekä vaarantaa ajoturvallisuuden. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, mitä oireita uniapnea aiheuttaa, syitä sen taustalla sekä, milloin on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Mies urheilemassa

Sisällysluettelo

  1. Mikä on uniapnea?
  2. Uniapnea - syyt
  3. Uniapnea - oireet
  4. Hoitamaton uniapnea
  5. Uniapnean toteaminen
  6. Uniapnea - hoito
  7. Milloin lääkäriin?

Tutustu lisää uniapnean hoitoon tästä

Mikäli olet kokenut muun muassa poikkeavaa väsymystä tai toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia ja kuorsausta nukkuessasi, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Uniapnea diagnosoidaan joko laajalla unipolygrafialla tai suppeammalla yöpolygrafialla, josta voit lukea lisää tästä.

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Obstruktiivinen uniapnea ahtauttaa ylähengitysteitä toistuvasti unen aikana ja aiheuttaa siten hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista. Tämän seurauksena veren happipitoisuus laskee ja verenpaine voi kohota. Hengityskatkoksen seurauksena, aivot herättävät nukkujan, sillä hapen määrä alenee verenkierrossa happipitoisuuden laskun takia. Katkokset voivat kestää muutamasta sekunnista yli minuuttiin. 

Uniapneaa sairastaa n. 9-24% väestöstä ja sitä esiintyy niin miehillä kuin naisilla. Uniapneaa voi sairastaa kaikenikäiset, mutta yleisintä se on 40-65- vuotiailla. Uniapneaa sairastaa myös moni tietämättään. Diagnosoimattomia uniapnea potilaita arvioidaan olevan Suomessa noin 150 000.

Uniapnea voidaan jaotella kolmeen eri ryhmään sen vaikeusasteen mukaan: lievä, keskivaikea ja vaikea.

Vaikeusasteet:

  • lievä uniapnea: 5-15 hengityskatkoa tunnissa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
  • keskivaikea uniapnea: 16-30 hengityskatkoa tunnissa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
  • vaikea uniapnea: yli 30 hengityskatkoa tunnissa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa

Uniapnea - syyt

Uniapnean merkittävä aiheuttaja on ylipaino ja yli puolet uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Myös rakenteelliset tekijät saattavat olla syynä uniapnealle: lyhyt ja paksu kaula, ahdas nenä tai nielu sekä kookkaat nielurisat. Lisäksi naisilla, jotka ovat ohittaneet vaihdevuosi-iän, on esiintynyt enemmän uniapneaa kuin sitä nuoremmilla. 

Uniapnea - oireet

Uniapnean oireet syntyvät kuorsauksen ja hengityskatkosten seurauksena, jotka johtuvat hengitysteiden ahtaudesta ja tukkeutumisesta. Uniapnea aiheuttaa oireita niin yönaikana kuin päivällä. Uniapnean oireet pahentuvat alkoholin sekä rauhoittavien ja rentouttavien lääkkeiden myötä. 

Tyypilliset yönaikaiset oireet:

  • kuorsaus
  • hengityskatkokset
  • tukehtumisen tunteet
  • unettomuus
  • yöhikoilu
  • närästys
  • kuolaaminen
  • suun kuivuminen
  • lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve

Tyypilliset oireet päivällä:

  • päänsärky
  • väsymys
  • keskittymisvaikeudet
  • toimintakyvyn aleneminen
  • muistivaikeudet
  • masennus
  • virkistämätön yöuni

Kuorsaus ei aina tarkoita, että nukkuja sairastaisi uniapneaa. Lisäksi, kun puhutaan uniapneaan liittyvästä väsymyksestä, se on usein poikkeavaa väsymystä. Unenaikaiset hengityskatkoset saattavat häiritä unta, jonka takia yöuni ei virkistä nukkujaa. Tämän seurauksena potilaalla saattaa esiintyä poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä sekä lisääntynyttä nukahtamisalttiutta.

Tutustu unihäiriöiden selvittelyyn ja hoitoon tästä

Hoitamaton uniapnea

Hoitamaton uniapnea voi aiheuttaa:

  • verenpainetautia
  • rytmihäiriöitä
  • sydäninfarktia
  • aivoinfarktia
  • diabetesta
  • metabolista oireyhtymää
  • pitkäkestoista masennusta

Uniapnean toteaminen

Uniapnea diagnosoidaan joko laajalla unipolygrafialla tai suppeammalla yöpolygrafialla. Yöpolygrafia eli uniapneatutkimus selvittää mahdollisia unenaikaisia hengityskatkoksia ja ylähengitysteiden ahtautta. Tutkimuksessa yön aikana tutkimuslaite mittaa antureilla hengitystä, hengitysliikkeitä, sydämen syketaajuutta, asentoa sekä veren happikyllästeisyyttä. Tutkimuslaitteen saa mukaan kotiinsa ja kivuton tutkimus ei häiritse nukkujaa. Tulosten perusteella potilas osataan ohjata oikeaan hoitoon.

Tutustu uniapneatutkimukseen tästä

Uniapnea - hoito

Mikäli uniapnea johtuu ylipainosta, on hoitona painonhallinta, tarvittaessa ravitsemusterapeutin ohjaamana. Asentoriippuvaisen uniapnean hoidoksi suositellaan asentohoitoa eli selin nukkumisen välttämistä esimerkiksi uniapnearepun, uniapneavyön tai tennispallokeinon avulla. Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidoksi suositellaan CPAP-hoitoa, joka on unenaikainen ylipainehengityshoito. Myös uniapneakisko on mahdollinen hoitokeino uniapnean hoitoon. Uniapneasta kärsivän suositellaan kokeilemaan lisäksi seuraavaa:

  • selinmakuun välttäminen nukkuessa
  • nenän tukkoisuuden hoito
  • ylipainon välttäminen
  • alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen
  • tupakattomuus

Uniapnean itsehoito

Milloin lääkäriin?

Mikäli kärsit uniapnean tyypillisistä oireista sekä toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia sekä kuorsausta, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Lääkärin vastaanotolla potilaan kanssa keskustellaan oireista, tutkitaan potilaan nenänielu sekä potilas ohjataan tarvittaessa laboratoriotutkimukseen. Tämän lisäksi tutkimuksiin kuuluu unen tutkiminen joko yöpolygrafialla tai unipolygrafialla. Näiden avulla saadaan lopullinen diagnoosi uniapneasta.

Tutustu unihäiriöiden selvittelyyn ja hoitoon tästä

Varaa aika lääkärille tästä