Epilepsian hoito
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia. Epilepsialääkitys valitaan kohtaustyypin ja mahdollisen oireyhtymän perusteella. Jos yksi lääke ei auta pitämään kohtauksia poissa, voidaan sen rinnalle valita toinen lääke, jolla on erilainen vaikutusmekanismi. Epilepsian lääkehoito vaatii sitoutumista, ja se kestää yleensä vuosia, joskus koko loppuelämän ajan. On myös tapauksia, joissa lääkitystä on voitu lähteä vähentämään. Lääkityksen lopettamisen edellytyksenä on se, ettei epilepsiakohtauksia ole tullut lainkaan 3−5 vuoteen.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.
Suonenveto eli lihaskramppi
Suonenveto eli lihaskramppi on lihasten toiminnan häiriö, jonka syy liittyy lihassolun aineenvaihduntaan tai sen hermotukseen. Tavallisimmin oireen takana on poikkeavan raskas lihasrasitus tai elimistön nestetasapainon häiriöt, yleensä liian vähäinen nesteen määrä. Lihaskrampin takana saattaa myös olla suolatasapainon häiriö, lääkitys tai hermoston sairaus.
Huimaus ja sen hoito
Huimaus on erittäin yleistä ja siihen voi myös liittyä muita oireita kuten heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä. Huimaus ja pyörtyily johtuvat yleensä elimellisestä häiriöstä, jonka vuoksi oireiden ilmaannuttua tulisi hakeutua lääkäriin. Yleisimpiä huimauksen syitä ovat esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöt, jännitysniska, hyvänlaatuinen asentohuimaus, elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus, paniikkihäiriö sekä lääkitys.