Epävakaa persoonallisuushäiriö
Epävakaa persoonallisuushäiriö tiivistettynä
- Epävakaa persoonallisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, jolle ovat tyypillisiä voimakkaat ja nopeasti vaihtelevat tunteet, epävarma minäkuva ja impulsiivinen käyttäytyminen.
- Epävakaa persoonallisuushäiriö voi näkyä esimerkiksi mielialan voimakkaana vaihteluna, vaikeutena hallita vihaa, hylätyksi tulemisen pelkona sekä toistuvina ihmissuhdeongelmina. Oireisiin voi liittyä myös ahdistusta, masennusta, päihteiden ongelmakäyttöä ja muuta harkitsematonta toimintaa.
- Apua kannattaa hakea, jos oireet ovat jatkuneet pitkään ja haittaavat arkea tai ihmissuhteita. Diagnoosin ja hoidon suunnittelun tekee psykiatri, ja oikeanlaisella hoidolla oireet voivat lievittyä ja toimintakyky parantua.
Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?
Epävakaa persoonallisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, joka voi vaikeuttaa arkea ja ihmissuhteita merkittävästi. Se on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöistä.
Epävakaalle persoonallisuushäiriölle ovat tyypillisiä voimakkaat ja nopeasti vaihtelevat tunteet, epävarma minäkuva ja impulsiivinen eli harkitsematon käyttäytyminen. Mieliala voi muuttua monta kertaa päivän aikana. Omien tunteiden, ajatusten ja toiminnan säätely voi olla vaikeaa.
Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön voi liittyä esimerkiksi:
- herkkä ärsyyntyminen
- vaikeus hallita vihaa ja suuttumusta
- voimakas hylätyksi tulemisen pelko
- itsetuhoisuus ja toistuvat itsemurhayritykset
Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi monista persoonallisuushäiriöistä. Kaikille persoonallisuushäiriöille on tyypillistä joustamaton tapa kokea asioita ja toimia. Tämä voi näkyä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa ja tulkita omia tai toisten tunteita, voimakkaana tunteiden ilmaisuna, impulsiivisuutena tai haasteina vuorovaikutuksessa. Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä ja haittaa niistä kärsivälle.
Persoonallisuushäiriöitä on useita, ja ne jaetaan pääryhmiin oireiden ja ominaispiirteiden perusteella. Oirekuva voi painottua esimerkiksi erikoisena pidettyyn käyttäytymiseen, tunne-elämän ja käyttäytymisen epävakauteen tai pelokkuuteen ja ahdistuneisuuteen.
Epävakaan persoonallisuushäiriön keskeisiä oireita ovat tunne-elämän epävakaus, vaikeus säädellä omaa käyttäytymistä ja haasteet ihmissuhteissa. Oireet ovat aina yksilöllisiä ja voivat vaihdella paljon eri ihmisillä.
Epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin liittyy usein:
- mielialojen vaihtelua
- lyhytjänteisyyttä
- vaikeuksia ihmissuhteissa
- masennusta
- ahdistuneisuutta
- päihteiden ongelmakäyttöä
Käsitys itsestä voi olla vaihteleva ja epäjohdonmukainen. Siihen voi liittyä heikko omanarvontunto sekä kokemus siitä, että on epäonnistunut, vajavainen tai hävettävä. Hylätyksi tulemisen pelko on usein voimakas. Siksi ihmissuhteet voivat olla intensiivisiä ja epävakaita.
Epävakaassa persoonallisuushäiriössä tunteet koetaan usein voimakkaina. Usein korostuvat vaikeat tunteet, kuten viha, pettymys ja alakulo. Myös myönteiset tunteet, kuten kiintymys, voivat olla hyvin voimakkaita. Tunteet voivat muuttua nopeasti, ja kokemus toisesta ihmisestä voi vaihdella ääripäästä toiseen.
Epävakaa persoonallisuushäiriö voi näkyä arjessa monella tavalla. Mieliala voi vaihdella voimakkaasti useita kertoja päivän aikana, joskus ilman selvää syytä. Kielteiset tunteet, kuten ärtyneisyys, viha, epätoivo, ahdistus ja masennus, voivat nousta herkästi pintaan.
Impulsiivinen käyttäytyminen voi näkyä esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttönä, peliongelmina, ahmimisena tai holtittomana rahankäyttönä.
Häiriöön liittyy usein myös vaikeuksia ihmissuhteissa. Hylätyksi tai torjutuksi tulemisen pelko voi olla voimakas. Se voi näkyä takertumisena läheisiin ihmisiin tai voimakkaina reaktioina tilanteissa, joissa tulee kokemus torjutuksi tulemisesta. Tähän voi liittyä myös voimakasta häpeää ja vihamielisyyttä muita kohtaan.
Omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Oireilu ei ole ihmisen oma vika, eikä sitä voi muuttaa helposti pelkällä tahdonvoimalla. Häiriö kuormittaa myös oireilevaa ihmistä itseään. Toipuminen vaatii yleensä ammattilaisen tukea ja pitkäjänteistä psykoterapiaa.
Voimakkaat tunteet, impulsiivisuus ja mielialan vaihtelu kuuluvat jossain määrin tavalliseenkin persoonallisuuteen. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä nämä piirteet ovat kuitenkin tavallista voimakkaampia ja pitkäkestoisempia. Ne vaikeuttavat arkea, ihmissuhteita ja toimintakykyä sekä aiheuttavat merkittävää haittaa.
Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosin tekee aina kokenut ammattilainen. Häiriöön liittyy usein myös muita mielenterveyden haasteita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja riippuvuuksia. Siksi sen erottaminen esimerkiksi mielialahäiriöistä, tarkkaavuuden häiriöistä, ahdistuneisuushäiriöistä tai riippuvuuksista voi olla vaikeaa.
Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä. Sen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti lapsuuden traumaattiset kokemukset. Pelkkä synnynnäinen alttius ei yleensä selitä häiriön puhkeamista, vaan taustalla on tavallisesti useita tekijöitä.
Epävakaa persoonallisuushäiriö voidaan diagnosoida virallisesti vasta aikuisiässä. Tämä johtuu siitä, että diagnoosia ei yleensä tehdä ennen kuin persoonallisuus on vakiintunut nuoruuden jälkeen. Lasten ja nuorten kohdalla ei siksi puhuta virallisesti epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, vaikka siihen liittyviä piirteitä ja käyttäytymismalleja voidaan havaita jo nuoruudessa.
Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito
Epävakaan persoonallisuushäiriön ensisijainen hoito on psykoterapia. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja tukea arjessa selviytymistä. Häiriöön ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta lääkkeitä voidaan käyttää lievittämään siihen liittyviä oireita, kuten masennusta ja ahdistusta.
Psykoterapiassa opetellaan tunnistamaan omia tunteita ja käyttäytymistä sekä säätelemään niitä paremmin. Samalla voidaan tarkastella, millaisia seurauksia omalla toiminnalla on ihmissuhteisiin ja arkeen.
Hoito voi toteutua yksilöterapiana, ryhmäterapiana tai niiden yhdistelmänä. Hoito on usein pitkäkestoista, mutta psykoterapiasta on todettu olevan hyötyä. Oireet voivat lievittyä ja toimintakyky parantua oikeanlaisella hoidolla.
Epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa käytetään Suomessa erityisesti kahta tutkittua hoitomuotoa: dialektista käyttäytymisterapiaa eli DKT:tä ja mentalisaatioterapiaa eli MBT:tä.
Dialektisessa käyttäytymisterapiassa harjoitellaan uusia toimintatapoja, vuorovaikutustaitoja ja tunteiden säätelyä. Hoitoon voi kuulua myös tietoisen läsnäolon harjoituksia, joilla vahvistetaan itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä.
Mentalisaatioterapiassa vahvistetaan kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita, ajatuksia ja aikomuksia. Hoidossa keskitytään erityisesti hankaliin vuorovaikutustilanteisiin.
Näiden hoitomuotojen menetelmiä voidaan hyödyntää myös yksilöpsykoterapiassa.
Lääkkeitä voidaan käyttää lievittämään epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyviä psyykkisiä oireita ja hoitamaan samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä, kuten mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Persoonallisuushäiriötä ei kuitenkaan hoideta lääkkeillä, vaan hoidon perusta on pitkäjänteinen psykoterapia.
Epävakaa persoonallisuushäiriö kuormittaa usein myös läheisiä. Ihmissuhteisiin voi liittyä voimakkaita tunteita, epäluottamusta, turvattomuuden tunnetta ja ristiriitoja. Läheiset voivat kohdata esimerkiksi vuorovaikutuksen vaikeuksia, vihamielisiä reaktioita ja huolta itsetuhoisuudesta.
Myös läheiset voivat hyötyä tuesta. Perheterapia voi auttaa lisäämään ymmärrystä perheenjäsenten välillä ja vahvistaa kykyä ottaa toisten kokemukset vakavasti. Tuki voi helpottaa myös läheisten omaa jaksamista.
Milloin hakea apua?
Älä epäröi hakea apua, jos olet kärsinyt pitkällä aikavälillä epävakaaseen persoonallisuushäiriöön viittaavista oireista, kuten tunnesäätelyn vaikeuksista ja niihin liittyvistä ihmissuhdeongelmista.
Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointia ja hoidon suunnittelua varten tulee hakeutua psykiatrin vastaanotolle. Vastaanotolla oireet kartoitetaan haastatellen ja oireiden pitkäaikaisesta ilmenemisestä kerätään tietoa.
Joskus osana epävakaan persoonallisuushäiriön arviota tehdään psykologinen tutkimus. Oirekuvan selvittäminen yhdessä ammattilaisen kanssa mahdollistaa hyvän hoitoonohjauksen.
Jos olet hoitopolullasi jo pidemmällä ja saanut suosituksen psykoterapeuttiseen hoitoon hakeutumisesta, voit varata vastaanottoajan epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon perehtyneille ammattilaisillemme.
Hoitoa tarjoavat asiantuntijat
-
Psykiatri
Psykiatrimme tarjoavat yksilöllistä ja vaikuttavaa hoitoa kaikentasoisiin mielenterveyden häiriöihin. Psykiatreiltamme saat apua esimerkiksi paniikkikohtauksiin, pakko-oireisiin ja masennukseen. Huomaathan, että psykiatrin enintään 45 minuutin vastaanotosta vähennetään 50 € ja enintään 60 minuutin vastaanotosta 60 € Kela-korvausta hinta-arviossa vähennetyn 8 € Kela-korvauksen sijaan.