Äänesaudiogrammi

Äänesaudiogrammitutkimuksessa haetaan kuulokkeista kuuluvien äänimerkkien perusteella ääneskynnykset 0,125 - 8 kHz:n taajuuksilla. Tutkimuksessa istutaan äänieriössä tai ns. hiljaisessa huoneessa ja kuitataan napin painalluksella kuullut äänet. Äänesaudiogrammitutkimuksessa tutkitaan myös luujohtovärähtimellä kummankin sisäkorvan kuulokynnykset. Luujohtovärähdin sijoitetaan korvan taakse, jolloin ääni johtuu suoraan sisäkorvaan. Tutkimuksen kesto on n. 30 min. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.

*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.

Kuulontutkimus ja -palvelut

Palvelut

Kuuloseula eli kuulotesti

Kuulotesti eli kuulon tarkastus on yksinkertainen ja lyhyt testi (noin 15 minuuttia), joka tarkoittaa yleensä äänen audiometriamittausta ilmajohteisesti. Kuulotestissä piirretään kuva kuulokäyrästä. Käyrä piirtyy hiljaisimman äänen mukaan, minkä eri äänen korkeuksilla kuulee. Kuulotesti antaa vastauksen siihen, onko kuulo heikentynyt ja suuntaa siitä kuinka paljon se on heikentynyt. Kuulotestiä käytetään alustavaan kuuloon liittyvien sairauksien diagnostiikkaan. Tarkempaa diagnostiikkaa ja esimerkiksi kuulokojesovitusta varten tarvitaan perusteellinen kuulontutkimus.

Palvelut

Kuulokojeen sovitus ja käyttöönotto

Korvakappale on korvantauskojeeseen väliletkulla kiinnitettävä, korvan yksilöllisen mallin mukaan tehty osa. Kuulokojeesta ääni johdetaan väliletkun ja korvakappaleen kautta korvaan. Kuulokojeen käyttöönotto alkaa sovituksella, johon kuuluu kuulokojeiden valinta, ohjelmointi, koekäyttö ja kojeen hienosäätö koekäytön mukaan. Sovitus- ja käyttöönottoprosessi tehdään yhdessä kuulontutkijan eli audionomin kanssa. Kuulokojeen käytön opetuksessa kuulontutkija eli audionomi opastaa kuulokojeen laitekohtaiseen käyttöön. Opetus sisältää mm. kojeen toimintoihin tutustumisen, pariston vaihdon, kojeen puhdistuksen ja kojeen käytön.

Palvelut

Kuulon kuntoutus

Kuulon kuntoutus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa keskeistä on edistää ja tukea huonokuuloisen potilaan kuulemista, kommunikointivalmiuksia ja itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kuntoutus aloitetaan audionomin tekemällä kokonaisvaltaisella kartoituksella. Potilaan kuulon arvioinnin lisäksi kuulon kuntoutus edellyttää myös potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kartoitukseen jälkeen kuntoutus aloitetaan apuvälineen eli kuulokojeen valitsemisella. Joissakin tapauksissa esimerkiksi jos potilaalla on voimakas kuulonalenema on vaihtoehtoja kuntoutukseen vähemmän. Kun potilaalle on löytynyt oikea kuulokoje, seurataan säännöllisin väliajoin sen hyötyä. Potilaan palaute ja kokemukset ovat kuntoutuksessa avainasemassa.

Palvelut

Epämiellyttävyyskynnysmittaus

Epämiellyttävyyskynnysmittauksessa tutkitaan äänenpainetaso, jolla kuuloaistimus koetaan epämiellyttävänä. Tietoa käytetään esimerkiksi kuulokojeen ohjelmoinnissa ja säätämisessä. Kuulotutkimuksessa voidaan vahvistaa millainen kuulokoje asiakkaalle sopii. Tutkimuksen kesto on noin 15 minuuttia. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.

Palvelut

Kuulon tutkimus ja audiogrammi

Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee kuulokkeilla voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Eri taajuisten äänien lisäksi voidaan tutkia sanojen erotuskykyä. Tulokset merkitään lomakkeelle, johon saaduista kynnyksistä piirtyy kuulokäyrä eli audiogrammi. Se osoittaa hiljaisimman äänen, jonka eri äänen korkeuksilla kuulee. Siten audiogrammia voidaan käyttää varmistamaan mahdolliset poikkeamat kuuloaistissa. Jos tutkimus on tehty erilaisten äänien sijaan sanoilla, on muodostuvaa käyrää kutsutaan puhekuulokäyräksi eli audiogrammiksi puheaudiogrammista.

Palvelut

Tinnitusmittaus

Tinnitus eli korvien soimisella tarkoitetaan kuulohavaintoa jossa potilas kokee vinkuvaa tai kohisevaa ääntä, joka ei johdu ulkoisesta tekijästä. Syynä voi olla sisäkorvanvaurio. Tinnitusta voi kokea epäsäännöllisesti tai se voi olla jatkuvaa. Tininituksen voimakkuus on yksilöllistä, jotkut eivät huomaa korvien soimista lainkaan, joillekin jatkuva soiminen saattaa aiheuttaa muita oireita kuten keskittymisen häiriintymistä tai uniongelmia. Mahdollista tinnitusta voidaan tutkia tinnitusmittauksella.