Kuuloseula
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Kuulontutkimus ja -palvelutEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Kuulontutkimus ja -palvelut
Kuulokojeen sovitus ja käyttöönotto
Korvakappale on korvantauskojeeseen väliletkulla kiinnitettävä, korvan yksilöllisen mallin mukaan tehty osa. Kuulokojeesta ääni johdetaan väliletkun ja korvakappaleen kautta korvaan. Kuulokojeen käyttöönotto alkaa sovituksella, johon kuuluu kuulokojeiden valinta, ohjelmointi, koekäyttö ja kojeen hienosäätö koekäytön mukaan. Sovitus- ja käyttöönottoprosessi tehdään yhdessä kuulontutkijan eli audionomin kanssa. Kuulokojeen käytön opetuksessa kuulontutkija eli audionomi opastaa kuulokojeen laitekohtaiseen käyttöön. Opetus sisältää mm. kojeen toimintoihin tutustumisen, pariston vaihdon, kojeen puhdistuksen ja kojeen käytön.
Kuulon kuntoutus
Kuulon kuntoutus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa keskeistä on edistää ja tukea huonokuuloisen potilaan kuulemista, kommunikointivalmiuksia ja itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kuntoutus aloitetaan audionomin tekemällä kokonaisvaltaisella kartoituksella. Potilaan kuulon arvioinnin lisäksi kuulon kuntoutus edellyttää myös potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kartoitukseen jälkeen kuntoutus aloitetaan apuvälineen eli kuulokojeen valitsemisella. Joissakin tapauksissa esimerkiksi jos potilaalla on voimakas kuulonalenema on vaihtoehtoja kuntoutukseen vähemmän. Kun potilaalle on löytynyt oikea kuulokoje, seurataan säännöllisin väliajoin sen hyötyä. Potilaan palaute ja kokemukset ovat kuntoutuksessa avainasemassa.
Epämiellyttävyyskynnysmittaus
Epämiellyttävyyskynnysmittauksessa tutkitaan äänenpainetaso, jolla kuuloaistimus koetaan epämiellyttävänä. Tietoa käytetään esimerkiksi kuulokojeen ohjelmoinnissa ja säätämisessä. Kuulotutkimuksessa voidaan vahvistaa millainen kuulokoje asiakkaalle sopii. Tutkimuksen kesto on noin 15 minuuttia. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.
Kuulon tutkimus ja audiogrammi
Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee kuulokkeilla voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Eri taajuisten äänien lisäksi voidaan tutkia sanojen erotuskykyä. Tulokset merkitään lomakkeelle, johon saaduista kynnyksistä piirtyy kuulokäyrä eli audiogrammi. Se osoittaa hiljaisimman äänen, jonka eri äänen korkeuksilla kuulee. Siten audiogrammia voidaan käyttää varmistamaan mahdolliset poikkeamat kuuloaistissa. Jos tutkimus on tehty erilaisten äänien sijaan sanoilla, on muodostuvaa käyrää kutsutaan puhekuulokäyräksi eli audiogrammiksi puheaudiogrammista.
Tinnitusmittaus
Tinnitus eli korvien soimisella tarkoitetaan kuulohavaintoa jossa potilas kokee vinkuvaa tai kohisevaa ääntä, joka ei johdu ulkoisesta tekijästä. Syynä voi olla sisäkorvanvaurio. Tinnitusta voi kokea epäsäännöllisesti tai se voi olla jatkuvaa. Tininituksen voimakkuus on yksilöllistä, jotkut eivät huomaa korvien soimista lainkaan, joillekin jatkuva soiminen saattaa aiheuttaa muita oireita kuten keskittymisen häiriintymistä tai uniongelmia. Mahdollista tinnitusta voidaan tutkia tinnitusmittauksella.
Tärykalvon liikkuvuustutkimus
Tärykalvon liikkuvuuden tutkimuksella eli tympanometrialla mitataan korvan impedanssimuutoksia, kun korvakäytävän ilmanpainetta muutetaan. Tavallinen mittausäänen taajuus on 220 Hz. Tutkimustuloksena on käyrä, joka kertoo tärykalvon liikkuvuuden, jäykkyyden ääriasennoissa ja koon tärykalvon ja korvakäytävän ilmanpaine-eron tasaantuessa. Tutkimuksen kesto on n. 15 min.