Kuulontutkimus ja audiogrammi
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotusajalta veloitetaan matkapuhelin- tai paikallisverkkomaksu.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotusajalta veloitetaan matkapuhelin- tai paikallisverkkomaksu.
Maksaminen ja hinnasto
Kuulon ongelmat
Tinnitus
Tinnitus eli korvien soiminen tarkoittaa kuulohavaintoa, jossa potilas kokee vinkuvaa tai kohisevaa ääntä, joka ei johdu ulkoisesta tekijästä. Syynä voi olla sisäkorvanvaurio. Tinnitusta voi kokea epäsäännöllisesti tai se voi olla jatkuvaa. Tinnituksen voimakkuus on yksilöllistä, jotkut eivät huomaa korvien soimista lainkaan, joillekin jatkuva soiminen saattaa aiheuttaa muita oireita kuten keskittymisen häiriintymistä tai uniongelmia.
Kuulonparannusleikkaus
Kuulonparannusleikkauksia käytetään välikorvaperäisten kuulonalenemien hoitoon. Leikkaustekniikoita on useita ja käytettävä tekniikka valitaan tapauskohtaisesti. Leikkaus voidaan tehdä joko puudutuksessa tai nukutuksessa. Kuulon alenemaan käytetään ensisijaisena hoitona kuulokojetta. Mikäli kuulokoje ei enää auta kuulon alenemassa, voidaan joskus harkita leikkaushoitoa.
Kuuloseula eli kuulotesti
Kuulotesti eli kuulon tarkastus on yksinkertainen ja lyhyt testi (noin 15 minuuttia), joka tarkoittaa yleensä äänen audiometriamittausta ilmajohteisesti. Kuulotestissä piirretään kuva kuulokäyrästä. Käyrä piirtyy hiljaisimman äänen mukaan, minkä eri äänen korkeuksilla kuulee. Kuulotesti antaa vastauksen siihen, onko kuulo heikentynyt ja suuntaa siitä kuinka paljon se on heikentynyt. Kuulotestiä käytetään alustavaan kuuloon liittyvien sairauksien diagnostiikkaan. Tarkempaa diagnostiikkaa ja esimerkiksi kuulokojesovitusta varten tarvitaan perusteellinen kuulontutkimus.
Kuulon kuntoutus
Kuulon kuntoutus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa keskeistä on edistää ja tukea huonokuuloisen potilaan kuulemista, kommunikointivalmiuksia ja itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kuntoutus aloitetaan audionomin tekemällä kokonaisvaltaisella kartoituksella. Potilaan kuulon arvioinnin lisäksi kuulon kuntoutus edellyttää myös potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kartoitukseen jälkeen kuntoutus aloitetaan apuvälineen eli kuulokojeen valitsemisella. Joissakin tapauksissa esimerkiksi jos potilaalla on voimakas kuulonalenema on vaihtoehtoja kuntoutukseen vähemmän. Kun potilaalle on löytynyt oikea kuulokoje, seurataan säännöllisin väliajoin sen hyötyä. Potilaan palaute ja kokemukset ovat kuntoutuksessa avainasemassa.
Epämiellyttävyyskynnysmittaus
Epämiellyttävyyskynnysmittauksessa tutkitaan äänenpainetaso, jolla kuuloaistimus koetaan epämiellyttävänä. Tietoa käytetään esimerkiksi kuulokojeen ohjelmoinnissa ja säätämisessä. Kuulotutkimuksessa voidaan vahvistaa millainen kuulokoje asiakkaalle sopii. Tutkimuksen kesto on noin 15 minuuttia. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.
Tärykalvon liikkuvuustutkimus
Tärykalvon liikkuvuuden tutkimuksella eli tympanometrialla mitataan korvan impedanssimuutoksia, kun korvakäytävän ilmanpainetta muutetaan. Tavallinen mittausäänen taajuus on 220 Hz. Tutkimustuloksena on käyrä, joka kertoo tärykalvon liikkuvuuden, jäykkyyden ääriasennoissa ja koon tärykalvon ja korvakäytävän ilmanpaine-eron tasaantuessa. Tutkimuksen kesto on n. 15 min.