Voiko allergioista parantua?
Ravitsemusterapeutti Katja Nissinen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ruoka-aineallergioista.
Olen allerginen raa’alle tomaatille, omenalle ja kiiville. Voiko näistä parantua ajan myötä vai pysyvätkö allergiat?
Lapsilla ruoka-allergiat yleensä helpottuvat kouluikään mennessä, mutta aikuisena todetut allergiat ovat yleensä pysyviä, eivätkä välttämättä mene ohi tai siedäty. Jos tomaatti-, omena- ja kiiviallergiat on todettu lapsuudessa, voi aikuisena kokeilla aluksi pienellä annoksella, tuleeko allergiaoireita edelleen. Jos allergia on todettu aikuisena, on mahdollista, että allergia on pysyvä.
Miten turvataan moniallergisen lapsen ravintoaineiden saanti?
Kapeallakin ruokavaliolla voidaan turvata lapsen kasvu ja kehitys, kun ruokavaliossa ovat kaikki ruokaryhmät jollakin tavalla mukana.
Energiansaantia turvataan sopivilla viljavalmisteilla, rasvoilla ja lihalla. Proteiinin saannista huolehditaan lihalla, kalalla tai kasviproteiinivalmisteilla sopivuuden mukaan. Yleensä on jokin sopiva vilja, jolla turvataan viljasta saatavien ravintoaineiden, kuten hiilihydraatin, kuidun, monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia. Kapealla kasvis-, hedelmä- ja marjavalikoimallakin pärjää.
Ravintolisillä täydennetään ravintoaineiden saantia tarvittaessa. Tyypillisiä laajasti allergisen ravintolisiä ovat kalsiumlisä, D-vitamiinilisä ja monivitamiinivalmiste. Laajasti allergisen lapsen ruokavalion toteutuksessa tarvitaan aina ravitsemusterapeutin tukea.
Olen pähkinäallergikko. Onko mikään pähkinä sellainen, mikä ei aiheuta allergiaoireita?
Pähkinöille allerginen voi saada oireita kaikista tai vain joistakin pähkinöistä. Pähkinäallerginen voi käyttää eri pähkinöitä sopivuuden mukaan ja siinä määrin kuin oireet sallivat. Jos saa vakavia oireita, kuten anafylaksian, pähkinöitä ei tulisi käyttää. Ei siis ole yhtä tiettyä pähkinää, joka ei allergiaa aiheuttaisi, vaan se on yksilöllistä.
Olen kalalle allerginen. Miten voisin korvata kalasta saadun proteiinin ja muut terveyshyödyt?
Kalalle allerginen saa korvattua kalasta saatavan proteiinin ja energian korvaamalla kalan esimerkiksi lihalla, kanalla, kasvisproteiinituotteilla, kananmunalla tai maitotuotteilla. Kalasta saatavat rasvat eivät ole välttämättömiä, vaikkakin ne ovat terveydelle hyödyllisiä. Rasvat voi korvata kasviöljyistä, margariinista, pähkinöistä ja siemenistä saatavilla tyydyttymättömillä rasvoilla.
Olen herkkävatsainen. Mitä hedelmiä tai vihanneksia minun kannattaisi kokeilla syödä?
Kotimaiset marjat mustaherukkaa lukuun ottamatta sopivat usein herkälle vatsalle. Hedelmistä kiivi, sitrushedelmät, ananas, banaani ja rypäleet sopivat monelle vatsalle. Herkkävatsaisen kannattaa syödä hedelmät pääasiassa tuoreena, koska kuivatut hedelmät aiheuttavat helpommin vatsanväänteitä. Kasviksista salaatit, tomaatti, kurkku, porkkana, kurpitsa, munakoiso, oliivi ja kesäkurpitsa ovat yleensä sopivia herkemmällekin vatsalle. Kasvisten ja juuresten kypsentäminen tai maltillinen annoskoko voi helpottaa vatsan oloa.
Mitä eroa on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla?
Maitoallergiassa maidon proteiini aiheuttaa elimistössä allergisen reaktion ja siksi maitoallergisen tulee välttää kaikkia tuotteita, joissa on maidon proteiineja. Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei pysty pilkkomaan maidon sokeria eli laktoosia. Laktoosi-intoleranssista kärsivä voi käyttää yksilöllisen sietokykynsä mukaan laktoosittomia tai vähälaktoosisia maitovalmisteita.
Olen aikoinaan saanut ihoreaktioita lateksista, enkä ole koskenut luonnonkumiin yli 20 vuoteen. Nyt avokadon syönnin jälkeen alkaa nukkumaan mennessä tuntua keuhkoputkissa ahtaalta ja vatsa reagoi. Voinko jatkaa avokadon syöntiä ja tottuuko elimistö?
Lateksiallergiaan voi liittyä ristireagointi tuoreille hedelmille ja vihanneksille, kuten banaanille, perunalle, avokadolle, kiiville ja papaijalle. Oireet ovat yleensä lieviä, kuten huulten tai suun limakalvon kutinaa ja turvotusta. Jos saa tällaisia oireita, ruokia on hyvä välttää. Kasvisten ja hedelmien käsittely esimerkiksi kuumentamalla voi vähentää oireita. Kyseisessä tilanteessa voi kokeilla, auttaako avokadon käsittely tai tuleeko oireita pienemmällä annoksella tai ainoastaan siitepölyaikaan.
Ravitsemusterapeutti
Lue lisää aiheesta
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.
Insuliiniresistenssi voi kehittyä huomaamatta – näin purat aineenvaihduntahäiriön
Jos kilot tahtovat kertyä keskivartaloon etkä harrasta liikuntaa, voit olla riskiryhmässä insuliiniresistenssille. Terveystalon ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo, miten aineenvaihduntahäiriön voi jopa parantaa elämäntapamuutoksilla.
"Jos vähennän lihan syöntiä, mistä saan tarvitsemani proteiinin?"
Ravitsemusterapeutti Tiia Vuorenmaa vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin kasviproteiineista ruokavaliossa.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
Totta vai tarua: Suomalaiset syövät liikaa proteiinia
Kauppojen hyllyt ovat jo vuosien ajan notkuneet proteiinituotteista, ja niitä myös ostavat kaikenikäiset. Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verho muistuttaa, että valtaosa suomalaisista saa riittävästi proteiinia ihan perusruokavaliosta.
"Mitkä ovat parhaat välipalat ja ruokalajit painonpudotukseen?"
Ravitsemusterapeutti Vilma Kantonen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ruokailuajoista ja välipaloista.