Vaihdevuodet lähestyvät: milloin ehkäisyn voi turvallisesti lopettaa?
Vaihdevuodet merkitsevät monelle naiselle uutta elämänvaihetta, jossa myös ehkäisyn tarve muuttuu. Mutta milloin on turvallista sanoa hyvästit ehkäisylle ja pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.
Vaihdevuodet ovat vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.
− Munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Vaihdevuosien aikana munasoluja voi irrota ajoittain, joten raskaus on mahdollinen, ennen kuin kuukautiset lopullisesti lakkaavat, kuvailee Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.
Milloin ehkäisylle voi sanoa hyvästit?
Vaihdevuosien aikana kuukautiset voivat olla useita kuukausia pois ja alkaa sitten uudelleen.
− Muutaman kuukauden tauko kuukautisissa ei riitä merkiksi siitä, ettei raskaus olisi enää mahdollista. Tulisikin odottaa riittävän pitkään, vähintään puoli vuotta, ennen kuin ehkäisyn voi jättää pois. Jos vuoto alkaa uudelleen puolen vuoden jälkeen, on hyvä olla yhteydessä gynekologiin, joka voi sulkea mahdolliset sairaudet pois, Heikkinen kertoo.
Hedelmällisyyttä voi myös tutkia gynekologin vastaanotolla.
− Gynekologi voi varmistaa hormonitoiminnan loppumisen ultraäänitutkimuksella tai munasarjan estrogeenituotantoa kuvaavan follikkelia stimuloivan hormonitason (FSH) mittauksella, jos nainen ei ole käyttänyt hormoniehkäisyä. Jos FSH-arvo on koholla, ei ovulaatiota tapahdu. Hormoniehkäisyn aikana mittausta ei kannata tehdä. Hormoniehkäisyn aikana tulevat ja tulematta jäävät vuodot eivät kerro sitä, onko hormonitoimintaa ja ehkäisyn tarvetta. Vaihdevuosioireet kuvaavat tällöin omaa hormonitoimintaa paremmin.
Pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua?
Ehkäisyn lopettaminen voi olla merkittävä muutos naisen elämässä. Se voi tuoda mukanaan helpotusta ja vapautta, mutta myös herättää huolta ja epävarmuutta.
− Ehkäisyn lopettamiseen ei tarvitse erityisesti valmistautua, mutta jos on käyttänyt pitkään hormoniehkäisyä, voi lopettamiseen liittyä väliaikaisia mielialamuutoksia. Lisäksi itse vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa fyysisiä ja emotionaalisia oireita, kuten kuumia aaltoja, mielialan vaihteluita ja unihäiriöitä.
Ehkäisyn lopettamista ei tarvitse Heikkisen mukaan toisaalta kiirehtiäkään.
− Parhaimmillaan hormoniehkäisystä voi olla hyötyä vaikkei raskaaksi tuleminen enää olisikaan todennäköistä.
Mitkä ovat parhaat ehkäisymuodot vaihdevuosien kynnyksellä oleville naisille?
Heikkisen mukaan ehkäisymuodon valinnassa iällä ei ole niinkään merkitystä, toisin kuin esimerkiksi perussairauksilla.
− Ehkäisymuotoja on nykyään hyvin laajasti erilaisia, jotka sopivat ihan kaikenikäisille naisille. Itse suosittelen vaihdevuosien korvilla oleville naisille hormonikierukkaa. Kuukautisten hiipumisvaiheeseen, eli esivaihdevuosiin, voi liittyä vuotohäiriöitä, joita hormonikierukka estää ja hoitaa. Hormonikierukka on myös erinomainen osa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa: se turvaa ehkäisyn, pitää vuodot kurissa ja turvaa keltarauhashormonin saannin. Hormonikierukan kanssa hoito voidaan toteuttaa pelkällä estrogeenilla.
Muustakin hormoniehkäisystä voi Heikkisen mukaan myös helposti siirtyä tarvittaessa vaihdevuosien hormonihoitoon.
− Vaihdevuodet voivat oireilla esimerkiksi mielialamuutoksina, kuumina aaltoina ja unettomuutena. Hormonihoito voi tällöin parantaa huomattavastikin elämänlaatua. Vaihdevuosien hoitoon on saatavilla paljon erilaisia hormonilääkkeitä ja nyt myös uusi hormoniton vaihtoehto. Luonnollista estrogeenia sisältävä yhdistelmäehkäisypilleri taas auttaa esivaihdevuosien aikana hormonitasojen laskusta aiheutuviin oireisiin, Heikkinen kertoo.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Palvelujohtaja
Lue lisää aiheesta
Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi
Naisista jopa 33 prosentin on arvioitu sairastavan migreeniä jossain vaiheessa elämäänsä. Vaihdevuodet koskettavat heistä jokaista. Neurologimme Markku Nissilä kertoo, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa sairauteen.
Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista
Mistä esivaihdevuodet tunnistaa ja voiko niille tehdä jotain? Gynekologimme Paula Turtiainen kertoo, mitä jokaisen 35 vuotta täyttäneen naisen kannattaa asiasta tietää.
Miten vaihdevuosi-ikäisen tulisi treenata? Fysioterapeutti korostaa yhtä asiaa
Keski-iän kieppeillä moni nainen havahtuu lihas- ja nivelkipuihin, joita harva kuitenkaan osaa yhdistää vaihdevuosiin. Vastaava fysioterapeuttimme Sonja Toivola kertoo, miksi vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi panostaa lihaskuntotreeniin.
”Luulin, että vaihdevuodet alkavat viisikymppisenä”
Riikka Mäkinen alkoi saada ensimmäisiä vaihdevuosioireita 40-vuotiaana. Hoito auttoi vaikeisiin oireisiin ja toi elämänilon takaisin.
Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan
Moni nainen yllättyy ja järkyttyy, kun univaikeudet ovatkin ensimmäinen merkki vaihdevuosista. Aivan suotta, sanoo unilääkäri Eeva Löfgren. Oireisiin on tehokas hoito, eikä se ole unilääke.