Ukrainan sota vavisuttaa turvallisuuden tunnetta – omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta
Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan herättää ymmärrettävästi huolta, joka näkyy niin kotona kuin myös työyhteisöissä. Akuutissa vaiheessa korostuu voimakas tarpeemme puhua, jakaa ajatuksia ja sitä kautta yrittää ymmärtää tilannetta.
Kukaan ei ole immuuni järkyttäville sotauutisille, muistuttaa Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen ja kehottaa nyt itsemyötätuntoon.
- Ole lempeä itsellesi, jos huomaat, että vallitseva kriisitilanne vaikuttaa omaan oloosi ja esimerkiksi työntekoosi. Vakavan asian käsittely sitoo aina psyykkistä energiaa ja voi näkyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina. Erilaiset järkytykset muuttavat myös arvoasteikkoa ja on ymmärrettävää, että nyt oma ja läheisten turvallisuus on ykkösasiana mielessä, Tuija muistuttaa.
Uudet kriisitilanteet aktivoivat myös vanhoja.
- On tavallista, että aiemmat kuormittavat kokemukset tai esimerkiksi sukujen tarinat Suomen sodista aktivoituvat. Vanhempana voi olla myös huolta siitä, miten lapselle voi sodasta puhua tai miten sodan mahdollinen leviämien tarkoittaisi omille läheisille. Näille tunteille on tärkeä olla sekä tilaa, mutta voimia pyristellä irti niin, etteivät ne pyöri jatkuvasti mielessä.
Sota-aiheista tulee osata myös irroittautua, eikä se tarkoita, ettei toisen hätää kuulisi.
- Kun itsestä pitää huolta, on enemmän voimavaroja myös auttaa muita. Ravistele siis huolia vähän työpäivän päätteeksi pois ja pidä nyt erityisen hyvää huolta itsestäsi vapaa-ajalla, Tuija kehottaa.
Kriisitilanteissa ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita
Työpaikoilla kriisitilanteeseen tulisi Turusen mukaan suhtautua asiaankuuluvan vakavasti sekä empaattisesti, mutta ei pelkoa lietsoen. Avoimuus on paras lähtökohta.
- On hyvin ymmärrettävää, että vahvat reaktiot Ukrainan sotaan ovat työyhteisöissä ja työpaikoilla mahdollisia. Toivo normaalista arjesta kahden vuoden koronapoikkeustilanteen jälkeen vaihtuikin aivan uudenlaiseen kriisiin. Joillakin tämä voi katkaista kamelin selän.
Työpaikoilla tarvitaan nyt hyvyyttä ja empatiaa, ei kovuutta ja kylmyyttä. Etätyösuosituksen päättyminen mahdollistaa nyt onneksi myös sen, että voimme tavata toimistoilla kasvokkain - saada yhteisistä keskusteluista ja läsnäolosta tukea.
- Kriiseissä katse kääntyy aina auktoriteetteihin päin ja esihenkilö voi omalla esimerkillään osoittaa, että erilaiset tunteet ovat nyt ymmärrettäviä. Se ei tarkoita, etteikö työtä pitäisi tehdä, mutta on hyvä luoda turvallinen ympäristö, jossa esimerkiksi väsymyksen ja epävarmuuden tunteista voi puhua.
Normaalista arjen askareista apua ahdistukseen
Arjen rutiinit kuten työnteko myös auttavat ahdistuksen tunteisiin.
- Nyt olisi hyvä pyrkiä siihen, että työnteko ja arki jatkuisi mahdollisimman normaalisti. Työt antavat hyvän hengähdystauon uutisvirrasta ja keskittyminen auttaa sekä vie pois ajatuksia. Keskity siis hetkeen, liiku ja harrasta ja ennen kaikkea anna itsellesi lupa tuntea tai olla tuntematta, Tuija muistuttaa.
Sota on niin käsittämätön ja hallitsematon asia, että se synnyttää aina halun auttaa edes jotenkin. Tämä näkyy jo nyt: hyvät asiat ruokkivat hyvää silloinkin, kun ympärillä tapahtuu pahaa.
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.