Ukrainan sota vavisuttaa turvallisuuden tunnetta – omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta
Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan herättää ymmärrettävästi huolta, joka näkyy niin kotona kuin myös työyhteisöissä. Akuutissa vaiheessa korostuu voimakas tarpeemme puhua, jakaa ajatuksia ja sitä kautta yrittää ymmärtää tilannetta.
Kukaan ei ole immuuni järkyttäville sotauutisille, muistuttaa Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen ja kehottaa nyt itsemyötätuntoon.
- Ole lempeä itsellesi, jos huomaat, että vallitseva kriisitilanne vaikuttaa omaan oloosi ja esimerkiksi työntekoosi. Vakavan asian käsittely sitoo aina psyykkistä energiaa ja voi näkyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina. Erilaiset järkytykset muuttavat myös arvoasteikkoa ja on ymmärrettävää, että nyt oma ja läheisten turvallisuus on ykkösasiana mielessä, Tuija muistuttaa.
Uudet kriisitilanteet aktivoivat myös vanhoja.
- On tavallista, että aiemmat kuormittavat kokemukset tai esimerkiksi sukujen tarinat Suomen sodista aktivoituvat. Vanhempana voi olla myös huolta siitä, miten lapselle voi sodasta puhua tai miten sodan mahdollinen leviämien tarkoittaisi omille läheisille. Näille tunteille on tärkeä olla sekä tilaa, mutta voimia pyristellä irti niin, etteivät ne pyöri jatkuvasti mielessä.
Sota-aiheista tulee osata myös irroittautua, eikä se tarkoita, ettei toisen hätää kuulisi.
- Kun itsestä pitää huolta, on enemmän voimavaroja myös auttaa muita. Ravistele siis huolia vähän työpäivän päätteeksi pois ja pidä nyt erityisen hyvää huolta itsestäsi vapaa-ajalla, Tuija kehottaa.
Kriisitilanteissa ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita
Työpaikoilla kriisitilanteeseen tulisi Turusen mukaan suhtautua asiaankuuluvan vakavasti sekä empaattisesti, mutta ei pelkoa lietsoen. Avoimuus on paras lähtökohta.
- On hyvin ymmärrettävää, että vahvat reaktiot Ukrainan sotaan ovat työyhteisöissä ja työpaikoilla mahdollisia. Toivo normaalista arjesta kahden vuoden koronapoikkeustilanteen jälkeen vaihtuikin aivan uudenlaiseen kriisiin. Joillakin tämä voi katkaista kamelin selän.
Työpaikoilla tarvitaan nyt hyvyyttä ja empatiaa, ei kovuutta ja kylmyyttä. Etätyösuosituksen päättyminen mahdollistaa nyt onneksi myös sen, että voimme tavata toimistoilla kasvokkain - saada yhteisistä keskusteluista ja läsnäolosta tukea.
- Kriiseissä katse kääntyy aina auktoriteetteihin päin ja esihenkilö voi omalla esimerkillään osoittaa, että erilaiset tunteet ovat nyt ymmärrettäviä. Se ei tarkoita, etteikö työtä pitäisi tehdä, mutta on hyvä luoda turvallinen ympäristö, jossa esimerkiksi väsymyksen ja epävarmuuden tunteista voi puhua.
Normaalista arjen askareista apua ahdistukseen
Arjen rutiinit kuten työnteko myös auttavat ahdistuksen tunteisiin.
- Nyt olisi hyvä pyrkiä siihen, että työnteko ja arki jatkuisi mahdollisimman normaalisti. Työt antavat hyvän hengähdystauon uutisvirrasta ja keskittyminen auttaa sekä vie pois ajatuksia. Keskity siis hetkeen, liiku ja harrasta ja ennen kaikkea anna itsellesi lupa tuntea tai olla tuntematta, Tuija muistuttaa.
Sota on niin käsittämätön ja hallitsematon asia, että se synnyttää aina halun auttaa edes jotenkin. Tämä näkyy jo nyt: hyvät asiat ruokkivat hyvää silloinkin, kun ympärillä tapahtuu pahaa.
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.