Totta vai tarua: Univaje triplaa riskin sairastua flunssaan

”Väite on totta. Univaje voi jopa triplata riskin sairastua flunssaan. Se, kuinka paljon univaje sairastumisriskiä lopulta nostaa, riippuu univajeen tasosta – mitä vähemmän nukkuu, sitä suuremmaksi riski sairastua flunssaan kohoaa. Olennaista on jokaisen henkilökohtainen unentarve. Mitä enemmän univajetta syntyy suhteessa omaan unentarpeeseen, sitä heikommaksi vastustuskyky laskee.

Sama ilmiö havaittiin myös koronapandemian aikana: tutkimusten perusteella unettomuudesta kärsivät tai normaalia lyhytunisemmat ihmiset sairastuivat koronaan muita herkemmin. Esimerkiksi alle viisi tuntia yössä nukkuvien sairastumisriski koronaan oli peräti 45 % muita korkeampi.

Unen yhteyttä infektioihin sairastumiseen on tutkittu eniten nimenomaan ylähengitystieinfektioiden kohdalla. Tutkimuksissa painoarvoa on annettu ennen kaikkea unen määrälle. Henkilökohtaisella tasolla unenlaatu on kuitenkin aivan yhtä tärkeä: hyvin nukkuva lyhytuninen ihminen voi pysyä terveempänä kuin määrällisesti enemmän nukkuva, mikäli enemmän nukkuvan unenlaatu on heikko.

Kuinka nopeasti univaje voi poikia flunssan?

Unen vaikutus sairastumiseen toteutuu pidemmällä aikavälillä. Yksi huono yö ei vielä takaa varmaa flunssaa, mutta jos unet jäävät lyhyiksi vaikkapa viikon ajan ennen virukselle altistumista, sairastumisriski voi jo nousta.

Kierre voi voimistua helposti esimerkiksi lapsiperheissä, joissa yöunien kanssa kamppaillaan pidempiä aikoja kerrallaan. Sama periaate pätee lomia edeltäviin työrupeamiin. Vaikka moni uskoo loman alussa puhkeavan flunssan johtuvan stressin laukeamisesta, kyse voikin olla unesta. Ennen lomia tehdään usein pidempiä työpäiviä, mistä kertyy univajetta. Univajeen kuormittama vastustuskyky on heikommassa asemassa taistelemaan viruksia vastaan esimerkiksi lentokoneessa.

Miten stressi vaikuttaa vastustuskykyyn?
Stressaantuneena vastustuskyky voi alussa hetkellisesti parantua, mutta pitkään jatkuessaan keho kuormittuu, jolloin infektioriski kääntyykin nousuun. Resilienssilläkin on osansa yhtälössä: stressistä hyvin palautuvilla ihmisillä voi olla parempi vastustuskyky. Herkemmin stressaantuvilla kuormitus taas kääntyy helpommin negatiiviseksi, jolloin se alkaa nakertaa myös vastustuskykyä.

Onko olemassa tiettyä unimäärää, jonka alittaminen selvästi lisää flunssariskiä?

Sairastumisriskin on huomattu nousevan jo alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien kohdalla – ihmisen luonnollinen unentarve on keskimäärin 7–9 tuntia yössä. Ihmisistä vain noin kymmenen prosenttia on luonnostaan niin vähäunisia, että he pärjäävät kuuden tunnin yöunilla.

Toisaalta jos ihminen on luonnostaan pitkäuninen – vaikkapa yhdeksän tuntia unta yössä tarvitseva – haittavaikutukset alkavat ilmetä jo aiemmin, yöuninen lyhetessä kahdeksaan tuntiin. Ongelmia alkaa siis tulla heti, jos nukkuu alle oman henkilökohtaisen unentarpeensa.

Oman luonnollisen unentarpeensa voi selvittää esimerkiksi näin: ollessasi lomalla yli kaksi viikkoa, älä käytä herätyskelloa, vaan seuraa, kuinka pitkäksi yöunesi muodostuu. Jos nukkuu yöt hyvin ja herää aamulla virkeänä, on nukkunut tarpeeksi.

Ketkä yleisimmin kärsivät univajeesta – onko eri ikäryhmien tai sukupuolten välillä eroja?

Sukupuolten välillä ei ole todettu eroja. Nuorten keskuudessa univaje lisääntyy, mutta nuorilla on iäkkäämpiä paremmat kompensaatiomekanismit selvitä univajeesta. 

Univaje vaikuttaa terveydellisesti negatiivisimmin hauraimpaan osaan, eli iäkkäisiin. Onneksi työelämän ulkopuolella olevat saattavat pystyä paremmin jaksottamaan omaa päiväaikaista tekemistään, ja tarvittaessa ottamaan päiväunia kompensoidakseen yöaikaista univajetta.

Univajeesta kärsivät usein myös työikäiset, etenkin ruuhkavuosia elävät naiset. 

Miten omaan uneen kannattaa panostaa, jos haluaa kääntää kaikki kivet flunssan torjumiseksi?

Omiin elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Moni esimerkiksi vähentää talviaikaan liikuntaa dramaattisesti verrattuna kesäaikaan. Loskakaudella ja lumituiskussa vältellään ulosmenoa, ja etätyön myötä hyötyliikunnankin määrä on vähentynyt. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, missä aikaa viettää – kuluvatko päivät ulkoilman sijaan sisätiloissa ja esimerkiksi tukkoisissa kauppakeskuksissa.

Myös pimeät illat vaikuttavat väsymyksen tunteeseen ja voivat nostaa kynnystä lähteä liikkumaan työpäivän jälkeen. Aamuisin ollaan vastaavasti väsyneempiä. Päivää voi yrittää tahdistaa kirkasvalolampulla ja unenlaatua parantaa terveellisillä ruokailutottumuksilla.

Ennen kaikkea omia töitä kannattaa pyrkiä jaksottamaan niin, ettei stressi painottuisi vuoden aikana niin voimakkaasti yksittäisiin lomaa edeltäviin viikkoihin. Arjen kiireissäkin tulisi muistaa jättää aikaa ystävien tapaamiselle, harrastuksille ja rentoutumiselle. Unettomuutta voidaan hoitaa myös lääkkeettömästi, esimerkiksi mindfulnessin ja kehollisten rentoutusharjoitusten sekä unihygieniaan panostamisen avulla.

Tutustu Fokus Unen erikoisyksikköön