Totta vai tarua: Suomalaiset syövät liikaa proteiinia

Proteiinin tankkaaminen on nähty perinteisesti raskasta kuntosalitreeniä harrastavien intohimona, mutta nykyään proteiinirahkoista ja -patukoista on tullut kevyesti liikkuvien toimistotyöläistenkin välipaloja. Mutta voiko proteiinia syödä liikaa?

– Sanotaan näin, että monet ihmiset syövät proteiinia tarpeettoman paljon, sillä tietyn määrän jälkeen proteiinin lisäämisestä ei ole enää hyötyä, ravitsemusterapeutti Jan Verho sanoo.

Proteiinin tämänhetkinen 18–69-vuotiaiden saantisuositus on sekä miehille että naisille vähintään 0,83 grammaa painokilolta. 65-kiloiselle naiselle se tarkoittaa noin 54 grammaa päivässä, 80-kiloiselle miehelle reilut 66 grammaa päivässä. Proteiinia saa runsaasti esimerkiksi kananmunista, lihasta, kalasta, maitotuotteista ja kasviproteiineista, kuten linsseistä, pavuista ja tofusta. Myös viljatuotteista voi kertyä merkittäviä määriä proteiinia.

– Koko päivän energiasaannista proteiinin osuuden olisi hyvä olla 2–69-vuotiailla 10–20 prosenttia, ja yli 70-vuotiailla 15–20 prosenttia. Suomessa tämä täyttyy helposti, sillä olemme syöneet aina paljon maitotuotteita ja lihaa.

Lapsi ei tarvitse lisäproteiinia

Aktiivisesti urheilevien keskuudessa on suosittua tähdätä nykyään yli 2 gramman proteiininsaantiin per painokilo.

– Proteiinin lisääminen ruokavalioon voikin auttaa lihasten kasvattamisessa ja ylläpitämisessä, mutta useimmille hyöty tulee 1,6 grammasta per painokilo.

Merkitystä on myös liikunnan laadulla. Esimerkiksi kestävyysurheilija tarvitsee proteiinin lisäksi myös paljon hiilihydraatteja.

– Vastaanotolla käy usein aktiivisesti urheilevia , jotka ihmettelevät, miksi koko ajan väsyttää. Ruokavaliota tarkastaltaessa usein huomataan, että hiilihydraatteja tulee aivan liian vähän. Jos keskittyy liikaa yhteen ravintoaineeseen, muut osa-alueet helposti kärsivät.

Verho muistuttaa, että lapset saavat riittävästi proteiinia tavallisesta ruokavaliosta. Proteiinilisää ei tarvitse edes aktiivisesti urheileva lapsi. Murrosiässä urheilevat lapset saattavat kuitenkin tarvita proteiinia kuten aikuiset urheilijat. Haarukka on melko suuri, eli nykytiedon valossa 1,2–2,0 grammaa proteiinia painokiloa kohden. On hyvä muistaa, että nuoret urheiljat ovat kevyempiä kuin aikuiset urheilijat. Näin urheilevan nuoren proteiinitarve voi jäädä grammoissa hyvin maltilliseksi.

Erityisesti yhdelle ihmisryhmälle liian suurista proteiinimääristä voi olla terveydellistä haittaa.

– Jos sinulla on munuaisten vajaatoiminta, liika proteiini voi nopeuttaa taudin etenemistä.

Lisää kasviksia ja liikuntaa

Käytännössä päivittäinen proteiininsaanti täyttyy, jos syöt monipuolisen aamiaisen, lounaan, välipalan ja päivällisen. Kasvissyöjät ja vegaanit voivat tarvita proteiinilisiä, jos proteiinin tarve on suuri.

–  Moderni ravitsemustiede sai alkunsa aliravitsemuksen, nälänhädän ja erilaisten ravintoainepuutoksien torjunnasta. Nyt ongelmana on puolestaan se, että syömme liikaa ja epäterveellisesti. Sitä ei korjata lisäämällä proteiinin määrää, vaan kasvisten syöntiä.

Terveiset Verho lähettää myös yli iäkkäämmille suomalaisille.

– Yli 65-vuotiaiden ei kannata välttämättä enää laihduttaa, vaan keskittyä monipuoliseen ja riittävän proteiinipitoiseen ravintoon, lihaskunnon kehittämiseen ja luuston terveyden ylläpitoon.