Totta vai tarua: Onko painoindeksi vanhentunut terveyden mittari?
Pitäisikö painoindeksi heittää hyvinvoinnin mittarina romukoppaan? Ravitsemusterapeutti Sirpa Soini vastaa.
”Koko kysymys on hassu. Painoindeksi ei kerro terveydestä, vaan pelkästään siitä, onko ihmisellä liikaa painoa vai ei. Sitten tulee mutta: mitä korkeampi painoindeksi, sitä todennäköisemmin ihmisellä on ylipainoon liittyviä liitännäissairauksia.
Jos painoindeksi on välillä 18,5 ja 24,99 eli ihminen on normaalipainoinen, hänellä ei välttämättä ole lihavuuteen liittyviä sairauksia. Toki mitä tahansa muita sairauksia, kuten syöpää tai reumaa voi hyvin olla. Myöskään lievä lihavuus eli yli 25, mutta alle 30 painoindeksiluku ei ole lähes kenellekään terveydellinen ongelma. Jos samalla on kuitenkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä tai korkea kolesteroli, painonpudotuksesta saattaa olla hyötyä.
Urheilulliset lihaksikkaat miehet saavat usein painoindeksissä tulokseksi lievän lihavuuden, vaikka kyseessä on lihasmassan paino. Samoin hyvin hennot ja pienikokoiset naiset ovat joskus sen mukaan alipainoisia, vaikka eivät todellisuudessa sitä olekaan. Periaatteessa kehon koostumuksen mittaus voisi olla parempi mittari, mutta väestötasolla sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Tässä mielessä painoindeksi on edelleen hyvä, suuntaa-antava mittari, etenkin jos sen yhdistää vyötärönympäryksen mittaukseen. Jos vyötärönympärys on suuri, rasvaa on kertynyt keskivartaloon ja näin ollen yleensä sisäelinten ympärille. Tämä rasva on terveydelle haitallisempaa kuin ihonalaisrasva.
Painoindeksin toimivuutta kyseenalaistetaan nykypäivänä, koska väestö lihoo, ja harvan painoindeksiluku on enää alle 25. Sekä naisista että miehistä yli 60 prosenttia on vähintään lievästi ylipainoisia. Minusta painoindeksi on silti edelleen relevantti mittari ja väestötason kehitys huolestuttavaa.
Painoaan kannattaa seurata ainakin silloin tällöin, jotta sitä ei kerry salakavalasti yllättävän suuria määriä. Vastaanotollani käy usein ihmisiä, joille selviää vasta punnitustilanteessa, että he painavat jopa 20 kiloa enemmän kuin olivat luulleet. Jos ylipainoa on parikymmentä kiloa, veriarvot saattavat edelleen olla hyvät, mutta tuki- ja liikuntaelimien, kuten nilkkojen, polvien, lonkkien ja selän kanssa on usein isoja ongelmia. Tapaan paljon viisikymppisiä asiakkaita, joille on tullut yllätyksenä, etteivät he pääse esimerkiksi tekonivelleikkaukseen, koska heillä on liikaa painoa. He toivovat poikkeuksetta, että olisivat puuttuneet asiaan aiemmin.
Parasta painonhallintaa on, ettei päästä itseään lihomaan. Asiaan on helpompi tarttua, kun ylipainoa on 5 kiloa verrattuna siihen, että sitä on 10 - 20 kiloa. Jos ylipainoa on jo tullut, kannattaa pyrkiä pysäyttämään kierre niin, ettei sitä kerry lisää. Jo se on hyvä saavutus.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.
Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?
Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.
Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!
Jotta voi ymmärtää kokonaiskuvan, on joskus sukellettava pintaa syvemmälle. Koska emme aina voi silmin havaita hienovaraisia signaaleja, jotka ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä, tarvitsemme moderneja työkaluja selvitystyön avuksi. Terveystalon työterveysasiakkaille yksinoikeudella osan terveystarkastusta tarjottava Nightingalen verianalyysiteknologia avaa ikkunan henkilön hyvinvointiin ja mahdollisiin työkykyä uhkaaviin riskeihin. Kumppanimme Nightingale Healthin teknologiajohtaja ja perustaja Antti Kangas kertoo, miten veripisarasta saadaan puristettua polku kohti terveempää ja tuottavampaa työtä.
Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun?
Kukapa meistä ei olisi vähintään kertaalleen elämässään päättänyt aloittaa uuden tavan ja lipsunut takasin vanhaan muutaman päivän tai viikon sisään? Muutos jo rutinoituneeseen tapaan on vaikeaa ja vaatii aktiivista työtä. Terveystalon työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo muutoksen anatomiasta ja siitä kuinka nopeasti uudet elintavat muuttuvat tavanomaisen arkisiksi.
Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta
Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.