Totta vai tarua: Onko painoindeksi vanhentunut terveyden mittari?

”Koko kysymys on hassu. Painoindeksi ei kerro terveydestä, vaan pelkästään siitä, onko ihmisellä liikaa painoa vai ei. Sitten tulee mutta: mitä korkeampi painoindeksi, sitä todennäköisemmin ihmisellä on ylipainoon liittyviä liitännäissairauksia.

Jos painoindeksi on välillä 18,5 ja 24,99 eli ihminen on normaalipainoinen, hänellä ei välttämättä ole lihavuuteen liittyviä sairauksia. Toki mitä tahansa muita sairauksia, kuten syöpää tai reumaa voi hyvin olla. Myöskään lievä lihavuus eli yli 25, mutta alle 30 painoindeksiluku ei ole lähes kenellekään terveydellinen ongelma. Jos samalla on kuitenkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä tai korkea kolesteroli, painonpudotuksesta saattaa olla hyötyä.

Urheilulliset lihaksikkaat miehet saavat usein painoindeksissä tulokseksi lievän lihavuuden, vaikka kyseessä on lihasmassan paino. Samoin hyvin hennot ja pienikokoiset naiset ovat joskus sen mukaan alipainoisia, vaikka eivät todellisuudessa sitä olekaan. Periaatteessa kehon koostumuksen mittaus voisi olla parempi mittari, mutta väestötasolla sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Tässä mielessä painoindeksi on edelleen hyvä, suuntaa-antava mittari, etenkin jos sen yhdistää vyötärönympäryksen mittaukseen. Jos vyötärönympärys on suuri, rasvaa on kertynyt keskivartaloon ja näin ollen yleensä sisäelinten ympärille. Tämä rasva on terveydelle haitallisempaa kuin ihonalaisrasva.

Painoindeksin toimivuutta kyseenalaistetaan nykypäivänä, koska väestö lihoo, ja harvan painoindeksiluku on enää alle 25. Sekä naisista että miehistä yli 60 prosenttia on vähintään lievästi ylipainoisia. Minusta painoindeksi on silti edelleen relevantti mittari ja väestötason kehitys huolestuttavaa.

Painoaan kannattaa seurata ainakin silloin tällöin, jotta sitä ei kerry salakavalasti yllättävän suuria määriä. Vastaanotollani käy usein ihmisiä, joille selviää vasta punnitustilanteessa, että he painavat jopa 20 kiloa enemmän kuin olivat luulleet. Jos ylipainoa on parikymmentä kiloa, veriarvot saattavat edelleen olla hyvät, mutta tuki- ja liikuntaelimien, kuten nilkkojen, polvien, lonkkien ja selän kanssa on usein isoja ongelmia. Tapaan paljon viisikymppisiä asiakkaita, joille on tullut yllätyksenä, etteivät he pääse esimerkiksi tekonivelleikkaukseen, koska heillä on liikaa painoa. He toivovat poikkeuksetta, että olisivat puuttuneet asiaan aiemmin.

Parasta painonhallintaa on, ettei päästä itseään lihomaan. Asiaan on helpompi tarttua, kun ylipainoa on 5 kiloa verrattuna siihen, että sitä on 10 - 20 kiloa. Jos ylipainoa on jo tullut, kannattaa pyrkiä pysäyttämään kierre niin, ettei sitä kerry lisää. Jo se on hyvä saavutus.”