Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia

”Totta. Unista 80 prosenttia näemme REM-unen aikana, jolloin aivot ovat aktiivisena ja 20 prosenttia muissa unen vaiheissa, kuten syvän unen aikana. Eli mitä enemmän nukumme syvää unta, sitä vähemmän näemme unia.

Keskimäärin ihminen tarvitsee unta seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. Tuo aika jakautuu unen eri vaiheisiin, joista jokaisella on tärkeä tehtävä. Unen vaiheita ovat N1- ja N2-uneen jakautuva kevyt uni sekä N3 eli syvä uni ja REM-uni. 

N1-uni on niin sanottua torkeunta eli koiranunta juuri ennen syvempää nukahtamista. Saatamme tuntea olevamme vielä valveilla, vaikka todellisuudessa olemme jo kevyessä unessa. Mitä vähemmän ihmisellä on N1-unta, sen parempi. Normaali määrä N1-unta on alle 5¬–10 prosenttia unen kokonaismäärästä.

N2-uni on myös kevyttä unta, mutta sillä on erilainen tehtävä kuin N1-unella. N2-uni sisältää unisukkuloita, jotka ovat aivojen toimintapurkauksia. Unisukkulat auttavat muun muassa muistijälkien muodostumisessa. Unesta noin 50–55 prosenttia on N2-unta.

N3-uni eli syvä uni on palauttavaa unta, joka auttaa aivoja puhdistautumaan päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Se on ikään kuin pesuohjelma, joka puhdistaa aivot. Unesta noin 15–20 prosenttia on yleensä syvää unta.

REM-uni on vaihe, jossa aivot ovat aktiivisena ja jonka aikana ihminen näkee eniten unia. REM tulee sanoista Rapid Eye Movement, sillä silmät ja keho voivat liikkua REM-unen aikana. Tämän univaiheen tarkoitus on auttaa ihmistä käsittelemään sekä abstrakteja ajatuksia että tunteita. Unesta noin 20–25 prosenttia on REM-unta.

Onko syvä uni hyvää unta?

Unta mittaavien älylaitteiden lisääntyessä moni saa tietoa unestaan entistä helpommin. Kun kuluttajalle suunnattu älylaite kertoo yön aikaisesta unidatasta, voi siitä syntyä tarve pyrkiä optimoimaan omaa unta ja syvän unen määrää.

Syvää unta ei kannata kuitenkaan varta vasten alkaa metsästää, sillä jokaisella unen vaiheella on oma, tärkeä tehtävänsä. Hyvä unihygienia ja terveelliset elintavat ovat hyvän unen perusta. Ei ole tavoiteltavaa lähteä biohakkeroimaan omaa untaan.

Oleellisinta on lopulta kokonaisvaltainen unen laatu. Tärkeintä olisi herätä aamulla virkeänä levollisten yöunien jälkeen. Nykyisenkaltainen ihmiskeho on kehittynyt 200 000 vuoden aikana niin, että nukumme pääsääntöisesti oikealla tavalla sopivan verran.

Jos syvää unta tulee liian vähän, voi kokeilla seuraavia asioita:

• Rauhoita ilta – sänkyyn ei kannata mennä ylivirittyneenä
• Mene nukkumaan riittävän aikaisin
• Vältä alkoholin käyttöä
• Liiku päivittäin ja muista hikiliikunta
• Mene nukkumaan ja herää päivittäin samaan aikaan 

Syvän unen määrä vaihtelee iän mukaan

Myös ikä vaikuttaa siihen, paljonko syvää unta ihminen yön aikana nukkuu. Pikkulasten on havaittu nukkuvan selvästi enemmän syvää unta kuin aikuisten.

Ikääntyvillä ihmisillä unen laatu voi puolestaan alkaa heikentyä. Se voi vaikuttaa syvän unen määrään ja siten myös palautumiseen. Ikääntyessä unirytmi myös aikaistuu, jollon ihminen herää aiemmin ja voi siksi mennä aiemmin nukkumaan.

Toisaalta syvän unen väheneminen ikääntyessä on myös normaalia kehitystä. Ikääntyessä kaikki elintoiminnot hidastuvat, jonka myötä myös aivojen kuona-aineiden tuotanto saattaa vähentyä. Silloin ihminen ei siis välttämättä tarvitse enää niin paljoa syvää unta.”