Artikkeli Uni

Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia

22.9.2023

Syvällä unella on merkittävä rooli yön aikaisessa palautumisessa ja aivojen toiminnan ylläpitämisessä. Kannattaako ihmisen kuitenkaan yrittää optimoida syvää unta? Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, mikä on erilaisten univaiheiden tehtävä.

”Totta. Unista 80 prosenttia näemme REM-unen aikana, jolloin aivot ovat aktiivisena ja 20 prosenttia muissa unen vaiheissa, kuten syvän unen aikana. Eli mitä enemmän nukumme syvää unta, sitä vähemmän näemme unia.

Keskimäärin ihminen tarvitsee unta seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. Tuo aika jakautuu unen eri vaiheisiin, joista jokaisella on tärkeä tehtävä. Unen vaiheita ovat N1- ja N2-uneen jakautuva kevyt uni sekä N3 eli syvä uni ja REM-uni. 

N1-uni on niin sanottua torkeunta eli koiranunta juuri ennen syvempää nukahtamista. Saatamme tuntea olevamme vielä valveilla, vaikka todellisuudessa olemme jo kevyessä unessa. Mitä vähemmän ihmisellä on N1-unta, sen parempi. Normaali määrä N1-unta on alle 5¬–10 prosenttia unen kokonaismäärästä.

N2-uni on myös kevyttä unta, mutta sillä on erilainen tehtävä kuin N1-unella. N2-uni sisältää unisukkuloita, jotka ovat aivojen toimintapurkauksia. Unisukkulat auttavat muun muassa muistijälkien muodostumisessa. Unesta noin 50–55 prosenttia on N2-unta.

N3-uni eli syvä uni on palauttavaa unta, joka auttaa aivoja puhdistautumaan päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Se on ikään kuin pesuohjelma, joka puhdistaa aivot. Unesta noin 15–20 prosenttia on yleensä syvää unta.

REM-uni on vaihe, jossa aivot ovat aktiivisena ja jonka aikana ihminen näkee eniten unia. REM tulee sanoista Rapid Eye Movement, sillä silmät ja keho voivat liikkua REM-unen aikana. Tämän univaiheen tarkoitus on auttaa ihmistä käsittelemään sekä abstrakteja ajatuksia että tunteita. Unesta noin 20–25 prosenttia on REM-unta.

Onko syvä uni hyvää unta?

Unta mittaavien älylaitteiden lisääntyessä moni saa tietoa unestaan entistä helpommin. Kun kuluttajalle suunnattu älylaite kertoo yön aikaisesta unidatasta, voi siitä syntyä tarve pyrkiä optimoimaan omaa unta ja syvän unen määrää.

Syvää unta ei kannata kuitenkaan varta vasten alkaa metsästää, sillä jokaisella unen vaiheella on oma, tärkeä tehtävänsä. Hyvä unihygienia ja terveelliset elintavat ovat hyvän unen perusta. Ei ole tavoiteltavaa lähteä biohakkeroimaan omaa untaan.

Oleellisinta on lopulta kokonaisvaltainen unen laatu. Tärkeintä olisi herätä aamulla virkeänä levollisten yöunien jälkeen. Nykyisenkaltainen ihmiskeho on kehittynyt 200 000 vuoden aikana niin, että nukumme pääsääntöisesti oikealla tavalla sopivan verran.

Jos syvää unta tulee liian vähän, voi kokeilla seuraavia asioita:

  • Rauhoita ilta – sänkyyn ei kannata mennä ylivirittyneenä
  • Mene nukkumaan riittävän aikaisin
  • Vältä alkoholin käyttöä
  • Liiku päivittäin ja muista hikiliikunta
  • Mene nukkumaan ja herää päivittäin samaan aikaan 

Syvän unen määrä vaihtelee iän mukaan

Myös ikä vaikuttaa siihen, paljonko syvää unta ihminen yön aikana nukkuu. Pikkulasten on havaittu nukkuvan selvästi enemmän syvää unta kuin aikuisten.

Ikääntyvillä ihmisillä unen laatu voi puolestaan alkaa heikentyä. Se voi vaikuttaa syvän unen määrään ja siten myös palautumiseen. Ikääntyessä unirytmi myös aikaistuu, jollon ihminen herää aiemmin ja voi siksi mennä aiemmin nukkumaan.

Toisaalta syvän unen väheneminen ikääntyessä on myös normaalia kehitystä. Ikääntyessä kaikki elintoiminnot hidastuvat, jonka myötä myös aivojen kuona-aineiden tuotanto saattaa vähentyä. Silloin ihminen ei siis välttämättä tarvitse enää niin paljoa syvää unta.”

Asiantuntija
Eevert Partinen
Eevert Partinen

Yleislääkäri

Olen yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Olen työskennellyt laaja-alaisesti niin sairaaloissa, kuin terveyskeskuksissa, sekä eri päivystyksissä. Yleislääketieteen lisäksi erikoisosaamistani ovat eri uniongelmat, uniapnea, sekä levottomat jalat oireyhtymä. Hoidan laaja-alaisesti eri sairauksia ja oireita. Voit tulla vastaanotolleni oli kyse isommasta tai pienemmästä asiasta, akuutista oireesta tai pitkäaikaisesta vaivasta. Toimenpiteille tai pidemmille/useammille asioille kannattaa varata riittävästi aikaa. Voit kysyä lisätietoa ajanvarauksen kautta. Vastaanotolleni ovat tervetulleita kaiken ikäiset!

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy

Totta. Unettomuudessa ja herkkäunisuudessa on geneettistä perimää. Monilla unettomuudesta kärsivillä löytyy siis suvusta muitakin, joilla on ollut unettomuutta. Mutta missä menee unettomuuden ja vähäunisuuden raja? Kysymykseen vastaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Artikkeli

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä

Yli puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan väsyneitä. Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, miten selvität todellisen unentarpeesi.

Artikkeli

Vaikuttaako hiilihydraattien syöminen illalla unen laatuun?

Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta väsymykseen.

Artikkeli

Totta vai tarua: Melatoniinilla voi torjua jetlagia

Melatoniini auttaa jetlagiin, kun sitä käytetään oikein. Ensimmäisen annoksen voi itään päin matkustaessa ottaa jo lentokoneessa, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Miten vähennän hampaiden narskuttelua yöllä? Artikkeli

Miten vähennän hampaiden narskuttelua?

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.

  Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin Artikkeli

Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin

Toisin kuin usein ajatellaan, yöllisten heräämisten ajankohdan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden syistä, sanoo lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta. ”Lääkärille heräämisaika saattaa antaa pieniä vihjeitä. Esimerkiksi masennus saattaa johtaa aamuöisiin heräämisiin, mutta yhtä hyvin masentuneen saattaa olla vaikea nukahtaa.” Hän kertoo nyt, mitkä asiat yleisimmin herättävät yöllä ja mitä niille voi tehdä.