Jos kentällä sattuu, toimi näin: 6 ohjetta nuoren futarin loukkaantumiseen

Kolhut, törmäykset ja tärähdykset kuuluvat jalkapalloon, ja joskus ne johtavat loukkaantumiseen. Terveystalon fysioterapeutti Karin Sallmén kertoo, miten loukkaantumistilanteessa ja sen jälkeen on toimittava – ja mikä on lasten ja nuorten futisvammojen ennaltaehkäisyssä erityisen tärkeää.

Nuoret jalkapalloilijat tekevät alkuverryttelyä.

1. Ota tilanne haltuun ja pysy rauhallisena

Jos lapsi kaatuu, saa kovan tällin tai satuttaa itsensä kentällä jollain muulla tavalla, ensimmäinen tuntemus on kivun lisäksi usein säikähdys.

”Vanhemman tai muun tilanteessa apuun tulevan aikuisen on tärkeää reagoida nopeasti ja auttaa lapsi kentältä pois, mutta pysyä itse koko ajan rauhallisena”, Terveystalon fysioterapeutti Karin Sallmén sanoo. 

2. Huolehdi ensihoidosta: kohoasento ja kompressio

Lasten ja nuorten yleisimpiä jalkapallovammoja ovat nilkan nyrjähdykset. Jalkapallossa loukkaantumiset osuvat useimmiten juuri alaraajojen alueelle. 

”Vammoja tulee eniten suunnanmuutostilanteissa, hyppyjen alastuloissa ja erilaisissa kontaktitilanteissa. Tekonurmella kaatuessa tulee herkästi myös haavoja, mutta isommat verenvuodot ovat onneksi harvinaisia. Lapsilla myös polven nivelsidevammat ja alaraajojen lihasrevähdykset ovat selvästi harvinaisempia kuin aikuisilla”, Sallmén kertoo.

Lapselta kannattaa ensimmäiseksi kysyä, missä hänellä on kipua tai epämukavuutta. Jos kipu on jalan alueella, tärkeintä on saada jalka nopeasti kohoasentoon turvotuksen ja siten myös kivun vähentämiseksi.

Tärkeintä on saada jalka nopeasti kohoasentoon turvotuksen ja kivun vähentämiseksi.

”Lapsi voi vaikka mennä selinmakuulle ja nostaa jalan vaihtopenkille. Sen jälkeen vamma-alueen ympärille kannattaa sitoa tukisidos eli kompressio estämään turvotusta. Tähän voi käyttää ideaalisidettä tai apteekista saatavaa joustosidosta. Jos jalka alkaa puutua, pistellä tai kylmetä vamma-alueen alapuolelta, sidos on liian tiukalla ja sitä pitää löysätä.” 

Joukkueen huoltolaukussa on aina hyvä olla joustosidosta. Myös kylmää voi käyttää.

”Aiemmin kylmää suositeltiin, mutta nykyään sen hyödyistä tai haitoistakaan ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Minusta kylmää voi käyttää turruttamaan kipua, ja usein se on lapselle henkinenkin apu. Vartti kylmähoitoa riittää, ja on hyvä katsoa, ettei kylmäpaketti ole suoraan iholla.”

3. Arvioi tilannetta: sattuuko vai harmittaako?

16–18-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkueen fysioterapeuttina toiminut Karin Sallmén tietää, ettei loukkaantumisen laatua ole aina helppoa selvittää tarkasti kenttäolosuhteissa.

”Etenkin tärkeissä peleissä pelaajaa usein harmittaa vamman lisäksi se, että hän on ulkona pelistä. Tämä voi voimistaa vamman aiheuttamaa reaktiota. Tällöin on tärkeää rauhoittaa tilanne. Maajoukkueessa saatoimme välillä kysyä, onko reaktion takana enemmän kova kipu vai harmitus.”

Jos lapsi pystyy varaamaan jalalleen, liikuttamaan niveltä normaalisti tai juoksemaan, vamma on harvoin vakava. 

”Lapsen olon arvioinnissa helpottaa paljon, että tuntee lapsen.”

4. Onko kyseessä päävamma?

Pään alueen vammoissa ei koskaan pidä mennä takaisin kentälle, vaan peli on jätettävä heti kesken.

”Ilman lääkäriä tai asiaan perehtynyttä terveydenhuollon ammattilaista on vaikeaa arvioida päähän tulleen iskun vakavuutta. Aina iskua ei edes ehdi kentän laidalta nähdä. Aivotärähdyksen voi saada myös vartaloon tulleesta iskusta, jos päähän kohdistuva heilahdus on riittävän voimakas.”

Hoitoon kannattaa hakeutua, jos lapsi saa tapaturman jälkeen voimakkaita aivotärähdyksen oireita

Asiantuntija
Karin Sallmén
Karin Sallmén

Fysioterapeutti

Karin Sallmén toimi viisi vuotta 16–18-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkueen fysioterapeuttina. Nyykyään hän pitää vastaanottoa Kampin Terveystalossa.

5. Milloin lääkärille?

Lääkärille kannattaa lähteä mahdollisimman pian seuraavissa tilanteissa:

”Jos jalalle ei pysty varaamaan lainkaan, jos kipu on kova tai jos niveltä ei pysty liikuttamaan normaalisti eli esimerkiksi polven koukistaminen tai suoristaminen sattuu”, Sallmén listaa.

Myös voimakas verenvuoto tai murtumaan viittaava virheasento vaatii nopeaa ensiapua. Hae silloin apua kentän lähellä olevalta ensiapuryhmältä tai soittamalla hätänumeroon.

6. Entä ennaltaehkäisy: mikä on tärkeintä?

Arjessa toistuva monipuolinen treeni sekä alkuverryttelyt ovat isossa osassa vammojen ennaltaehkäisyä. Oikeanlaiset verryttelyt ja pelialustalle soveltuvat nappikset ovatkin monelle onneksi jo itsestäänselvyys.

Sallmén korostaa ennaltaehkäisyssä myös aikuisen vastuun ja joukkueen ilmapiirin merkitystä.

”Sekä lapset että aikuiset ovat peleissä usein tunteella mukana. Aikuisen vastuulla on huolehtia, että lapsen terveys tulee aina ykkösenä. Joukkueessa on myös tärkeää vaalia avointa ja turvallista ilmapiiriä, jossa vammoista ja kivuista uskalletaan sanoa ja olla rehellisiä.”

Terveystalon tapaturmapäivystys yhdeksällä paikkakunnalla ympäri maan tarjoaa nopean avun kaikkiin urheiluvammoihin. Voit varata ajan tai tulla suoraan ilman ajanvarausta.

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa Artikkeli

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa

Ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund kertoo, kuinka opettaa lapselle tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Nainen katselee aurinkoista metsämaisemaa Artikkeli

Sosiaalisessa mediassa leviää vaarallisia väitteitä aurinkorasvoista ja auringolle altistumisesta

Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on huolestunut sosiaalisessa mediassa leviävistä harhakäsityksistä, joiden mukaan esimerkiksi aurinkorasvat olisivat auringolle altistumista vaarallisempia tai runsas vedenjuonti voisi ehkäistä palamista.

Joonas Haataja kertoo eturistisiteen repeämän korjanneesta polvileikkaukestaan Artikkeli

”Epäilin heti, että nyt sattui pahasti” – päivän viimeinen lasku vei leikkauspöydälle

Täydellinen talvipäivä tunturissa päättyi rusahdukseen polvessa. Joonas Haataja uskoo pääsevänsä ammattilaisten avulla pian takaisin töihin ja ensi talvena taas laskettelurinteeseen.

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen Artikkeli

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen

Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa? Artikkeli

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?

Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.