Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!

Mitä kaikkea voi selvittää verestä?

Verinäytteestä voidaan tarkastella aineenvaihduntaa, sillä monet eri aineenvaihduntaprosesseihin liittyvät rakennusaineet, lopputuotteet ja ravinteet liikkuvat verenkierrossa. Veriarvoja analysoimalla taas voidaan päätellä mihin suuntaan terveys on kehittymässä. Laajaan verikokeeseen sekä mitattujen arvojen analysointiin perustuen on mahdollista tunnistaa riski sairastua moniin terveyttä ja työkykyä uhkaaviin elintapasairauksiin.

Aineenvaihdunta ja elintavat ovat voimakkaasti kytköksissä toisiinsa ja elintapojen muutokset, kuten terveellisempään ruokavalioon siirtyminen näkyvät positiivisesti myös veriarvoissa ja pienentyneenä sairastumisriskinä. Elintavat ovat kytköksissä myös mielen hyvinvointiin. Terveelliset elintavat auttavat jaksamaan henkisesti ja toisaalta haasteet jaksamisessa vaikeuttavat terveellisten elintapojen ylläpitämistä. Elintavoilla ja elintapasairauksilla on myös voimakas yhteys tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Tärkeintä on pystyä havaitsemaan riskit ajoissa ja saada aikaan hyvän kierre, jossa terveelliset elintavat ja kokonaishyvinvointi ruokkivat toisiaan.  

Kuinka Nightingalen verianalyysi poikkeaa tavallisesta verikokeesta?

Perinteiset laboratoriomenetelmät analysoivat yhdestä verinäytteestä yleensä vain yhtä tai korkeintaan muutamaa arvoa kerrallaan. Nightingalen kehittämää teknologiaa voikin verrata magneettikuvantamiseen, jossa verinäyte skannataan ja näytteestä mitataan monen aineenvaihdunnan merkkiaineen pitoisuudet yhdellä kertaa. Menetelmää on käytetty kansainvälisesti yli 10 vuotta lääketieteellisessä tutkimuksessa ja sen luotettavuus on varmennettu kliiniseen käyttöön soveltuvaksi.

Nightingalen verianalyysiin avulla terveydenhuollon ammattilainen voi tunnistaa elintapoihin liittyviä sairastumisriskejä kattavammin ja tehokkaammin kuin aiemmin. Verianalyysin tuloksena ammattilainen ja asiakas saavat nähtäväkseen raportin, jossa arvioidaan yksilöllistä riskiä sairastua kahdeksaan yleiseen elintapasairauteen: sydäninfarktiin, sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, maksan fibroosiin ja kirroosiin, alkoholimaksasairauteen, krooniseen munuaistautiin sekä tupakoitsijoilla lisäksi keuhkoahtaumatautiin ja keuhkosyöpään.

Verianalyysin tulos ei kuitenkaan ole tuomio vaan pikemmin huomio, sillä elintapasairaudet ovat ennaltaehkäistävissä elintapamuutoksilla.

Kuinka nopeasti arvot muuttuvat?

Elintapoja muuttamalla voi merkittävästi vaikuttaa sairastumisriskeihin. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä kertaluontoisella rykäisyllä. Muutoksen tulisi olla ylläpidettävissä arjessa, jotta siitä voi tulla osa uutta tervettä elämää. Tämän vuoksi suositeltava väli seurannalle on noin 2–3 kk. Tässä ajassa veriarvotkin ehtivät kohentua. Muutoksen tekemisessä myös työympäristöllä ja työyhteisön tuella ja erilaisilla kannustimilla voi olla merkittävä rooli; viettäväthän ihmiset työpaikallaan ison osan valveillaoloajastaan.  

Mihin verianalyysiä tarvitaan, eikö Terveyskysely riitä?

Vanha sanonta kuuluu, ettei näe metsää puilta. Jos päätöksen teko perustuu vain yhteen asiaan, tulee helposti tehtyä turhan yksioikoinen tulkinta. Terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät tämän ja pyrkivät siksi kokoamaan mahdollisimman kattavan tiedon parhaan mahdollisen hoitopäätöksen tekemiseksi. Terveystarkastuksessa terveyttä ja työkykyä tarkastellaan laaja-alaisesti, jolloin voidaan hyödyntää useampia tietolähteitä. Nightingalen verianalyysi tuo terveystarkastukseen uuden viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan työkalun, jonka avulla elintapoihin liittyvät sairastumisriskit tunnistetaan kattavammin ja tehokkaammin kuin aiemmin. Lahjomattoman luonteensa puolesta verianalyysi on neutraali tapa selvittää terveydentilaa, ja se tarjoaa sekä ammattilaiselle että asiakkaalle tietoa, mitä ei näe päältä päin.

Esimerkiksi terveydentilaan liittyvänä riskitekijänä paljon käytetty BMI on tilastolliselta ennustearvoltaan erinomainen, mutta se ei yksinään riitä luotettavan arvion tekemiseen. Korkea painoindeksi voi esimerkiksi olla seurausta myös paljon urheilevien kehon koostumuksesta, ja toisaalta matalan painoindeksin henkilöllä voi olla korkea riski sairastua johonkin elintapasairauteen.  

Kaikilla terveystarkastusten riskiraportille valituilla elintapasairauksilla on voimakas aineenvaihdunnallinen komponentti, minkä myötä verianalyysi on erinomainen tapa arvioida niiden riskiä. Ammattilainen ottaa arviossaan huomioon myös muita riskitekijöitä, jotka voivat selvitä vastaanotolla tehtävien lisätutkimusten (esim. verenpaineen mittaus) tai Terveyskyselyn ja keskustelun kautta.

Miten verianalyysi auttaa ennakoimaan terveysongelmia?

Toisin kuin geenitesteistä, jotka kertovat synnynnäisistä perintötekijöiden aiheuttamasta sairastumisalttiudesta, verianalyysin avulla selviää asioita, joihin jokainen voi elintavoillaan vaikuttaa. Vaikka riski olisi koholla, oireita ei välttämättä vielä ole. Elintapasairauksissa nimittäin harvoin on yhtä hetkeä, jolloin sairaus alkaa oireilla, koska elintapasairaudet kehittyvät pikkuhiljaa. Riskiraportti kertoo kaunistelematta mihin suuntaan terveys on menossa, jos jatkaa samaan malliin. Riskiraportin avulla voidaan luontevasti käynnistää keskustelu sairastumisriskien juurisyiden löytämiseksi ja miettiä yhdessä mahdollisia muutostarpeita. Tavoitteenahan on, että havaitut riskit eivät toteutuisi.