Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.
Töihinpaluu tuskastuttaa, ja huoli ja levottomuus valtaa mielen jo loman lähestyessä loppuaan. Näinköhän? Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron mukaan koko töihinpaluustressin käsite on myytti.
– Suurimmalla osalla ihmisistä lomalta palaamiseen ei liity erityistä stressiä – usein lomalta tullaan tuttuun paikkaan tekemään samoja asioita kuin ennen lomaa. Moni kokee itse asiassa myönteisenä sen, että rutiinit alkavat taas rullata, tähdentää Aro.
Jos takana on oikein hyvä loma, on vain luonnollista, että sen päättymiseen voi liittyä haikeuden tunteita. Töihin palaamisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa ahdistusta.
Mikä töihinpaluussa tökkii?
Kun töihinpaluu tuntuu pahalta, on työssä todennäköisesti jokin vinossa. Silloin häiritseviä asioita pääsee lomalla pakoon, mutta samat ongelmat odottavat jälleen työpaikan ovella.
– Aloittaminen on aina hankalaa. Töihinpaluukin on muutostilanne, johon tottuminen vie aikansa. Jos jo ajatus työpaikalle lähtemisestä aiheuttaa stressiä, kannattaa kuitenkin miettiä, onko kaikki kunnossa. Tykkäänkö työstäni? Lomilta palatessa omaa arkea katsotaan usein uusin silmin, Aro kertoo.
Lomalla työmuisti nollaantuu tehokkaasti, ja töihin liittyvät akuutit asiat katoavat mielestä. Loman lähestyessä loppuaan etenkin monia tietotyötä tekeviä huolettaa, muistaako töihin palatessa enää, mihin ennen lomalle lähtöä jäi.
– Lomalta palaamista voi helpottaa tallettamalla tärkeät tiedot turvalliseen paikkaan jo ennen lomalle lähtöä. Kannattaa kirjoittaa muistiin, missä mennään ja mitä jäi kesken. Stressi poistuu, kun töihin palatessa voi vain ottaa muistiinpanot esiin ja jatkaa siitä, mihin jäi, Aro vinkkaa.
Heti kiinni haastaviin työtehtäviin
Usein sanotaan, että työnteko kannattaa aloittaa loman jälkeen vähitellen. Aro on kuitenkin eri mieltä:
– Aikuiset ihmiset eivät ole mitään ekaluokkalaisia – reipas startti on monella tapaa parempi. Työpaikalla haahuilu tuottaa lopulta vain lisää stressiä. Mitä nopeammin innostavan työn saa käyntiin, sitä helpommalta myös paluu tuntuu, hän painottaa.
Tärkeintä on jaksottaa lomat mahdollisuuksien mukaan niin, ettei yhteen lomaan lataudu liikaa odotuksia. Aron mukaan työkiireistä irtautumiseen riittää nyrkkisääntönä kolme viikkoa, mutta jo muutama lomapäivä voi palauttaa:
– Loman pituus ei vaikuta sen virkistävyyteen juurikaan. Tärkeämpää on miettiä, mitä lomalla tekee. Jos ajatukset saa tehokkaasti irti työasioista, voi pitkä viikonloppu toimia silloin tällöin hyvänä paussina.
5 vinkkiä töihinpaluuseen:
- Asennoidu positiivisesti. Niin simppeliltä kuin se kuulostaakin, töihin palaaminen muuttuu mukavammaksi, kun siihen suhtautuu myönteisesti.
- Katso unirytmi kuntoon ennen töiden alkua. Jos päivärytmisi on lomalla kovin erilainen kuin arkena, saattavat nukkumaanmenoajat vaatia justeeraamista. Rytmiä kannattaa alkaa hivuttaa kohdilleen muutamaa päivää ennen loman loppua, niin olo on virkeämpi töiden alkaessa.
- Aloita tehokkaasti. Hitaasti aloittaminen ei tee töihin palaamisesta helpompaa. Kannattaa hypätä rohkeasti suoraan haastavien tehtävien kimppuun, jotta töiden kanssa pääsee heti vauhtiin. Salasanojen ja tehtävien asioiden muistiin merkitseminen helpottaa töiden pariin palaamista.
- Vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa. Rento kuulumisten vaihtaminen auttaa virittäytymään työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle. Yhteinen innostus luo ryhmähenkeä ja helpottaa tiiminä työskentelyä.
- Jaksota lomat. Koko vuoden rentoutumista ei kannata jättää yhden kortin varaan. Jaksota lomat mahdollisuuksien mukaan niin, että voit pitää pidemmän yhtäjaksoisen loman lisäksi esimerkiksi muutaman pitkän viikonlopun vapaata. Silloin loman palauttava vaikutus on suurimmillaan, eikä lomalle lähdöstä ja töihin palaamisesta tule liian isoa asiaa.
Matalan kynnyksen apua Mielen chatissa ja sparrissa
Töihinpaluu saattaa olla haastavaa ja tuottaa stressiä. Tällöin kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen pohtiminen voi olla hyödyllistä ammattilaisen kanssa. Terveystalon työterveysasiakkaiden matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri on nopea ja helppo keino olla yhteydessä ja päästä työstämään arkea kuormittavia asioita. Mielen chat on auki 24/7 ja mahdollistaa lyhyen arvion tilanteesta ja siellä varataan aika myös pidemmälle (1-5 kertaa) Mielen sparri -työskentelylle, joka voi alkaa jopa samana päivänä etävastaanotolla. Jos palvelu kuuluu työterveyssopimukseesi, löydät Mielen chatin Terveystalo-sovelluksesta ja kirjautumalla Terveystalon verkkopalveluun.
Tue henkilöstösi hyvinvointia mahdollistamalla matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse
Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.