Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta

18.8.2022 | Päivitetty 11.8.2023

Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta.

Töihinpaluu tuskastuttaa, ja huoli ja levottomuus valtaa mielen jo loman lähestyessä loppuaan. Näinköhän? Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron mukaan koko töihinpaluustressin käsite on myytti. 

– Suurimmalla osalla ihmisistä lomalta palaamiseen ei liity erityistä stressiä – usein lomalta tullaan tuttuun paikkaan tekemään samoja asioita kuin ennen lomaa. Moni kokee itse asiassa myönteisenä sen, että rutiinit alkavat taas rullata, tähdentää Aro. 

Jos takana on oikein hyvä loma, on vain luonnollista, että sen päättymiseen voi liittyä haikeuden tunteita. Töihin palaamisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa ahdistusta. 

Mikä töihinpaluussa tökkii? 

Kun töihinpaluu tuntuu pahalta, on työssä todennäköisesti jokin vinossa. Silloin häiritseviä asioita pääsee lomalla pakoon, mutta samat ongelmat odottavat jälleen työpaikan ovella. 

– Aloittaminen on aina hankalaa. Töihinpaluukin on muutostilanne, johon tottuminen vie aikansa. Jos jo ajatus työpaikalle lähtemisestä aiheuttaa stressiä, kannattaa kuitenkin miettiä, onko kaikki kunnossa. Tykkäänkö työstäni? Lomilta palatessa omaa arkea katsotaan usein uusin silmin, Aro kertoo. 

Lomalla työmuisti nollaantuu tehokkaasti, ja töihin liittyvät akuutit asiat katoavat mielestä. Loman lähestyessä loppuaan etenkin monia tietotyötä tekeviä huolettaa, muistaako töihin palatessa enää, mihin ennen lomalle lähtöä jäi. 

– Lomalta palaamista voi helpottaa tallettamalla tärkeät tiedot turvalliseen paikkaan jo ennen lomalle lähtöä. Kannattaa kirjoittaa muistiin, missä mennään ja mitä jäi kesken. Stressi poistuu, kun töihin palatessa voi vain ottaa muistiinpanot esiin ja jatkaa siitä, mihin jäi, Aro vinkkaa. 

Heti kiinni haastaviin työtehtäviin 

Usein sanotaan, että työnteko kannattaa aloittaa loman jälkeen vähitellen. Aro on kuitenkin eri mieltä: 

– Aikuiset ihmiset eivät ole mitään ekaluokkalaisia – reipas startti on monella tapaa parempi. Työpaikalla haahuilu tuottaa lopulta vain lisää stressiä. Mitä nopeammin innostavan työn saa käyntiin, sitä helpommalta myös paluu tuntuu, hän painottaa. 

Tärkeintä on jaksottaa lomat mahdollisuuksien mukaan niin, ettei yhteen lomaan lataudu liikaa odotuksia. Aron mukaan työkiireistä irtautumiseen riittää nyrkkisääntönä kolme viikkoa, mutta jo muutama lomapäivä voi palauttaa: 

– Loman pituus ei vaikuta sen virkistävyyteen juurikaan. Tärkeämpää on miettiä, mitä lomalla tekee. Jos ajatukset saa tehokkaasti irti työasioista, voi pitkä viikonloppu toimia silloin tällöin hyvänä paussina. 

5 vinkkiä töihinpaluuseen:

  1. Asennoidu positiivisesti. Niin simppeliltä kuin se kuulostaakin, töihin palaaminen muuttuu mukavammaksi, kun siihen suhtautuu myönteisesti.   
  2. Katso unirytmi kuntoon ennen töiden alkua. Jos päivärytmisi on lomalla kovin erilainen kuin arkena, saattavat nukkumaanmenoajat vaatia justeeraamista. Rytmiä kannattaa alkaa hivuttaa kohdilleen muutamaa päivää ennen loman loppua, niin olo on virkeämpi töiden alkaessa. 
  3. Aloita tehokkaasti. Hitaasti aloittaminen ei tee töihin palaamisesta helpompaa. Kannattaa hypätä rohkeasti suoraan haastavien tehtävien kimppuun, jotta töiden kanssa pääsee heti vauhtiin. Salasanojen ja tehtävien asioiden muistiin merkitseminen helpottaa töiden pariin palaamista. 
  4. Vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa. Rento kuulumisten vaihtaminen auttaa virittäytymään työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle. Yhteinen innostus luo ryhmähenkeä ja helpottaa tiiminä työskentelyä. 
  5. Jaksota lomat. Koko vuoden rentoutumista ei kannata jättää yhden kortin varaan. Jaksota lomat mahdollisuuksien mukaan niin, että voit pitää pidemmän yhtäjaksoisen loman lisäksi esimerkiksi muutaman pitkän viikonlopun vapaata. Silloin loman palauttava vaikutus on suurimmillaan, eikä lomalle lähdöstä ja töihin palaamisesta tule liian isoa asiaa. 

Lataa vinkit PDF-muodossa  

Matalan kynnyksen apua Mielen chatissa ja sparrissa

Töihinpaluu saattaa olla haastavaa ja tuottaa stressiä. Tällöin kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen pohtiminen voi olla hyödyllistä ammattilaisen kanssa. Terveystalon työterveysasiakkaiden matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri on nopea ja helppo keino olla yhteydessä ja päästä työstämään arkea kuormittavia asioita. Mielen chat on auki 24/7 ja mahdollistaa lyhyen arvion tilanteesta ja siellä varataan aika myös pidemmälle (1-5 kertaa) Mielen sparri -työskentelylle, joka voi alkaa jopa samana päivänä etävastaanotolla. Jos palvelu kuuluu työterveyssopimukseesi, löydät Mielen chatin Terveystalo-sovelluksesta ja kirjautumalla Terveystalon verkkopalveluun.

Tästä Mielen chat -palveluun

Tue henkilöstösi hyvinvointia mahdollistamalla matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri.

Lisää Mielen chat ja sparri työterveyssopimukseesi

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Nainen töissä kotitoimistolla Artikkeli

Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet

Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.

Artikkeli

Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?

Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?

Tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta Artikkeli

Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta

Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.

Pienyrittäjä kukkakaupassa Artikkeli

Yrittäjyys on innovaatioita, työpaikkoja ja rohkeita harppauksia

Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Laskentatavasta riippuen, yrittäjiä on Suomessa kuitenkin melkein tuplasti sen mitä järviä – lähes 300 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjyys on Suomessa myös yleisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Onkin siksi oikein osuvaa, että valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään Suomessa vuosittain.

Työterveyden toimintasuunnitelma laaditaan jokaiselle työpaikalle omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Artikkeli

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!

Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Tiimi kehittää toimintaa Artikkeli

Työyhteisön energiasyöpöt kuriin loman jälkeen

Terveystalon keväällä 2023 toteuttamassa Terve työelämä –barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään. Kyselyn vastaajista lähes 80% oli sitä mieltä, että suomalainen työelämä on entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Useimmille kesän pidempi lomajakso on otollista aikaa kuormituksesta palautumiselle, mutta jos työelämän tekemisen tahti ei ole kestävää, akut tyhjenevät nopeasti. Terveystalon organisaatiopsykologit Outi Ikonen ja Jaakko Sahimaa peräänkuuluttavat organisaatioihin inhimillisesti tehokasta johtamisosaamista, jotta työvoimapulasta kärsivä Suomi onnistuu huolehtimaan työikäisen väestön työkyvystä.