Artikkeli Mielenterveys

Psykologi, psykoterapeutti vai psykiatri – kenen puoleen kääntyä?

Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Mistä tietää, pitäisikö mennä psykologin, psykoterapeutin vai psykiatrin vastaanotolle?

Itse sitä ei tarvitsekaan tietää. Aina voit varata ajan psykologille tai psykiatrille ja pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä olisi sinulle sopivin ratkaisu.
 
Psykologin vastaanotolta voit saada tukea elämän kriisitilanteeseen tai työkaluja vaikkapa esiintymisjännityksen hallitsemiseen. Kriisitilanteessa muutamakin keskustelu psykologin kanssa voi olla hyödyllinen. Psykologin vastaanotolla voit saada vaikkapa harjoitteita stressinhallintaan tai johonkin tiettyyn, toistuvaan tilanteeseen.
 
Psykoterapiassa tavoitteena on yleensä hakea uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Lyhytpsykoterapiassa tunnistetaan jokin ongelma, jota lähdetään työstämään psykoterapian keinoin. Pidempiaikaisessa psykoterapiassa haetaan laajempia muutoksia omaan kokemus- ja ajattelutapaan. Voit hakeutua psykoterapiaan joko yksin tai yhdessä kumppanin tai perheen kanssa.
 
Psykiatri auttaa, jos sinulla on herännyt epäily mielenterveyden häiriöstä ja haluat saada vointiisi selvyyden. Lääkärille kannattaa hakeutua myös silloin, jos työkykysi on koetuksella. Työkyvyn arviointi, diagnoosien tekeminen ja lausuntojen kirjoittaminen kuuluvat psykiatrille.


Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa tai muuta apua?

Apua voi hakea, kun olo tuntuu huonolta tai ahdistavalta, asiat murehduttavat, stressi on saanut yliotteen tai uni häiriintyy. Ihmisillä voi olla erilaisia elämänkriisejä, työuupumusta, ahdistuneisuusoireita tai masennusoireita, joiden takia he hakeutuvat ammattilaisen vastaanotolle.
 
Monet ovat hyviä sinnittelemään. On tyypillistä, että avun hakemista pitkitetään. Vastaanotolla sitten todetaan, että onhan tämä oikeastaan jatkunut jo aika kauan.
 
Tärkeintä on ylittää kynnys. Monet oireet ovat hoidettavissa, ja keskusteluapu voi keventää oloa. Ei ole tarkoitus, että kaikkea on vain siedettävä. Vastaanotolle voi tulla kysymään, mistä voisi olla kysymys – asiantuntijat ovat olemassa sitä varten.


Mitä psykologi tekee? Entä psykoterapeutti ja psykiatri?

Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, jolta voi hakea keskustelutukea elämän kriisitilanteissa. Psykologi voi olla erikoistunut lapsiin tai nuoriin, työelämään tai esimerkiksi kriisi-, urheilu- tai kipupsykologiaan. Osa psykologeista tekee myös oppimista tai työkykyä selvittäviä tutkimuksia.
Psykoterapeutti auttaa ymmärtämään ja käsittelemään omia ajatusmalleja, tunteita ja kuormittavia elämänkokemuksia. Psykoterapeutti on koulutettu mielenterveyden hoidon ammattilainen, jolle terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira on myöntänyt luvan käyttää psykoterapeutin nimikettä. Vain psykoterapeutti voi siis antaa psykoterapiaa, kun taas pelkällä terapeutin nimikkeellä voi toimia kuka vain. Psykoterapeutit ovat yleensä peruskoulutukseltaan psykologeja, sairaanhoitajia tai lääkäreitä.
Psykiatri on erikoislääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. Psykiatri arvioi potilaan tilannetta ja oireita, tekee diagnoosin, suunnittelee hoitoa ja voi määrätä lääkkeitä. Psykiatri tekee myös arvioita vakuutusyhtiöille sekä kuntoutuspsykoterapia-arvioita Kelaa varten. 

Mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla?

Kaikki kolme ovat mielenterveyden häiriöiden ja niiden hoidon ammattilaisia, mutta käytetyt hoitokeinot ja hoitojaksojen pituudet vaihtelevat.
 
Psykologin ja psykiatrin vastaanotolla käydään yleensä 3–5 kertaa, minkä jälkeen voidaan sopia seurantakäynneistä. Psykoterapiassa hoitojaksot voivat olla kaikkea lyhytpsykoterapian 10–20 kerrasta 2–3 vuotta kestävään kuntoutuspsykoterapiaan, johon voi saada tukea Kelalta.

Voiko psykologi määrätä lääkkeitä? Entä psykiatri tai psykoterapeutti?

Näistä kolmesta vain psykiatri on lääkäri, joka voi määrätä lääkkeitä.

Psykoterapeutit edustavat monia psykoterapian suuntauksia. Mistä tietää, mikä koulukunta on itselle oikea? 

Koulukuntaa tärkeämpää on se, että asiakkaan ja psykoterapeutin kemiat sopivat hyvin yhteen. Tällä on merkitystä erityisesti pitkässä psykoterapiassa. Kela-terapian maksimikäyntimäärä on 200 kertaa, mikä tarkoittaa kahta sataa tuntia keskustelua kasvokkain terapeutin kanssa.
 
Psykoterapeuttia valitessa kannattaa miettiä, onko sukupuolella tai iällä itselle väliä. Voit myös toivoa psykoterapeutilta keskusteluun tietynlaista otetta: joku saattaa kaivata terapeutilta empaattista ja ymmärtävää otetta ja joku taas reippaan ratkaisukeskeistä otetta. Oikean asiantuntijan luona tunnet olosi turvalliseksi ja sinun on luontevaa puhua. Pääasia on, että tapaamisiin löytyy juuri teille sopiva vuorovaikutuksen tapa.
 
Tämän artikkelin asiantuntijoina toimivat psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki ja vastaava psykologi Hanna Kivistö Terveystalosta.

Lue lisää aiheesta

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Artikkeli

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta

Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.

Pieni tyttö ja äiti istuvat ulkona sylikkäin Artikkeli

Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?

Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.

Artikkeli

Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?

Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.

Värikkäitä ilmapalloja. Artikkeli

Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia – paras tuki voi löytyä vertaisten joukosta

Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa. Kokosimme Pride-kuukauden kunniaksi asiantuntijan ajatuksia aiheesta.

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Äiti ja tyttölapsi katselevat sohvalla yhdessä puhelinta Artikkeli

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia

Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa tänä äitienpäivänä pysähtyä kuulostelemaan, mitä kaipaisi juuri nyt ja miten voisi olla itselleen armollisempi.