Artikkeli Mielenterveys

Psykologi, psykoterapeutti vai psykiatri – kenen puoleen kääntyä?

Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Mistä tietää, pitäisikö mennä psykologin, psykoterapeutin vai psykiatrin vastaanotolle?

Itse sitä ei tarvitsekaan tietää. Aina voit varata ajan psykologille tai psykiatrille ja pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä olisi sinulle sopivin ratkaisu.
 
Psykologin vastaanotolta voit saada tukea elämän kriisitilanteeseen tai työkaluja vaikkapa esiintymisjännityksen hallitsemiseen. Kriisitilanteessa muutamakin keskustelu psykologin kanssa voi olla hyödyllinen. Psykologin vastaanotolla voit saada vaikkapa harjoitteita stressinhallintaan tai johonkin tiettyyn, toistuvaan tilanteeseen.
 
Psykoterapeutti auttaa sinua tunnistamaan ja työstämään ajattelu- ja toimintamalleja, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi. Lyhytpsykoterapiassa tunnistetaan jokin ongelma, jota lähdetään työstämään psykoterapian keinoin. Pidempiaikaisessa psykoterapiassa haetaan laajempia muutoksia omaan kokemus- ja ajattelutapaan. Voit hakeutua psykoterapiaan joko yksin tai yhdessä kumppanin tai perheen kanssa.
 
Psykiatri auttaa, jos sinulla on herännyt epäily mielenterveyden häiriöstä ja haluat saada vointiisi selvyyden. Lääkärille kannattaa hakeutua myös silloin, jos työkykysi on koetuksella. Työkyvyn arviointi, diagnoosien tekeminen ja lausuntojen kirjoittaminen kuuluvat psykiatrille.

Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa tai muuta apua?

Apua voi hakea, kun olo tuntuu huonolta tai ahdistavalta, asiat murehduttavat, stressi on saanut yliotteen tai uni häiriintyy. Ihmisillä voi olla erilaisia elämänkriisejä, työuupumusta, ahdistuneisuusoireita tai masennusoireita, joiden takia he hakeutuvat ammattilaisen vastaanotolle.
 
Monet ovat hyviä sinnittelemään. On tyypillistä, että avun hakemista pitkitetään. Vastaanotolla sitten todetaan, että onhan tämä oikeastaan jatkunut jo aika kauan.
 
Tärkeintä on ylittää kynnys. Monet oireet ovat hoidettavissa, ja keskusteluapu voi keventää oloa. Ei ole tarkoitus, että kaikkea on vain siedettävä. Vastaanotolle voi tulla kysymään, mistä voisi olla kysymys – asiantuntijat ovat olemassa sitä varten.

Mitä psykologi tekee? Entä psykoterapeutti ja psykiatri?

Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, jolta voi hakea keskustelutukea elämän kriisitilanteissa. Psykologi voi olla erikoistunut lapsiin tai nuoriin, työelämään tai esimerkiksi kriisi-, urheilu- tai kipupsykologiaan. Osa psykologeista tekee myös oppimista tai työkykyä selvittäviä tutkimuksia.
Psykoterapeutti auttaa ymmärtämään ja käsittelemään omia ajatusmalleja, tunteita ja kuormittavia elämänkokemuksia. Psykoterapeutti on koulutettu mielenterveyden hoidon ammattilainen, jolle terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira on myöntänyt luvan käyttää psykoterapeutin nimikettä. Vain psykoterapeutti voi siis antaa psykoterapiaa, kun taas pelkällä terapeutin nimikkeellä voi toimia kuka vain. Psykoterapeutit ovat yleensä peruskoulutukseltaan psykologeja, sairaanhoitajia tai lääkäreitä.
Psykiatri on erikoislääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. Psykiatri arvioi potilaan tilannetta ja oireita, tekee diagnoosin, suunnittelee hoitoa ja voi määrätä lääkkeitä. Psykiatri tekee myös arvioita vakuutusyhtiöille sekä kuntoutuspsykoterapia-arvioita Kelaa varten. 

Mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla?

Kaikki kolme ovat mielenterveyden häiriöiden ja niiden hoidon ammattilaisia, mutta käytetyt hoitokeinot ja hoitojaksojen pituudet vaihtelevat.
 
Psykologin ja psykiatrin vastaanotolla käydään yleensä 3–5 kertaa, minkä jälkeen voidaan sopia seurantakäynneistä. Psykoterapiassa hoitojaksot voivat olla kaikkea lyhytpsykoterapian 10–20 kerrasta 2–3 vuotta kestävään kuntoutuspsykoterapiaan, johon voi saada tukea Kelalta.

Voiko psykologi määrätä lääkkeitä? Entä psykiatri tai psykoterapeutti?

Näistä kolmesta vain psykiatri on lääkäri, joka voi määrätä lääkkeitä.

Psykoterapeutit edustavat monia psykoterapian suuntauksia. Mistä tietää, mikä koulukunta on itselle oikea? 

Koulukuntaa tärkeämpää on se, että asiakkaan ja psykoterapeutin kemiat sopivat hyvin yhteen. Tällä on merkitystä erityisesti pitkässä psykoterapiassa. Kela-terapian maksimikäyntimäärä on 200 kertaa, mikä tarkoittaa kahta sataa tuntia keskustelua kasvokkain terapeutin kanssa.
 
Psykoterapeuttia valitessa kannattaa miettiä, onko sukupuolella tai iällä itselle väliä. Voit myös toivoa psykoterapeutilta keskusteluun tietynlaista otetta: joku saattaa kaivata terapeutilta empaattista ja ymmärtävää otetta ja joku taas reippaan ratkaisukeskeistä otetta. Oikean asiantuntijan luona tunnet olosi turvalliseksi ja sinun on luontevaa puhua. Pääasia on, että tapaamisiin löytyy juuri teille sopiva vuorovaikutuksen tapa.
 
Tämän artikkelin asiantuntijoina toimivat psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki ja vastaava psykologi Hanna Kivistö Terveystalosta.
Tutustu mielen palveluihin

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.

Artikkeli

Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa

Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?

Artikkeli

"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.

Artikkeli

Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa

Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.

Artikkeli

Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan

Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?

Artikkeli

Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"

Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit