Artikkeli Mielenterveys

Psykologi, psykoterapeutti vai psykiatri – kenen puoleen kääntyä?

Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Mistä tietää, pitäisikö mennä psykologin, psykoterapeutin vai psykiatrin vastaanotolle?

Itse sitä ei tarvitsekaan tietää. Aina voit varata ajan psykologille tai psykiatrille ja pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä olisi sinulle sopivin ratkaisu.
 
Psykologin vastaanotolta voit saada tukea elämän kriisitilanteeseen tai työkaluja vaikkapa esiintymisjännityksen hallitsemiseen. Kriisitilanteessa muutamakin keskustelu psykologin kanssa voi olla hyödyllinen. Psykologin vastaanotolla voit saada vaikkapa harjoitteita stressinhallintaan tai johonkin tiettyyn, toistuvaan tilanteeseen.
 
Psykoterapiassa tavoitteena on yleensä hakea uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Lyhytpsykoterapiassa tunnistetaan jokin ongelma, jota lähdetään työstämään psykoterapian keinoin. Pidempiaikaisessa psykoterapiassa haetaan laajempia muutoksia omaan kokemus- ja ajattelutapaan. Voit hakeutua psykoterapiaan joko yksin tai yhdessä kumppanin tai perheen kanssa.
 
Psykiatri auttaa, jos sinulla on herännyt epäily mielenterveyden häiriöstä ja haluat saada vointiisi selvyyden. Lääkärille kannattaa hakeutua myös silloin, jos työkykysi on koetuksella. Työkyvyn arviointi, diagnoosien tekeminen ja lausuntojen kirjoittaminen kuuluvat psykiatrille.


Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa tai muuta apua?

Apua voi hakea, kun olo tuntuu huonolta tai ahdistavalta, asiat murehduttavat, stressi on saanut yliotteen tai uni häiriintyy. Ihmisillä voi olla erilaisia elämänkriisejä, työuupumusta, ahdistuneisuusoireita tai masennusoireita, joiden takia he hakeutuvat ammattilaisen vastaanotolle.
 
Monet ovat hyviä sinnittelemään. On tyypillistä, että avun hakemista pitkitetään. Vastaanotolla sitten todetaan, että onhan tämä oikeastaan jatkunut jo aika kauan.
 
Tärkeintä on ylittää kynnys. Monet oireet ovat hoidettavissa, ja keskusteluapu voi keventää oloa. Ei ole tarkoitus, että kaikkea on vain siedettävä. Vastaanotolle voi tulla kysymään, mistä voisi olla kysymys – asiantuntijat ovat olemassa sitä varten.


Mitä psykologi tekee? Entä psykoterapeutti ja psykiatri?

Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, jolta voi hakea keskustelutukea elämän kriisitilanteissa. Psykologi voi olla erikoistunut lapsiin tai nuoriin, työelämään tai esimerkiksi kriisi-, urheilu- tai kipupsykologiaan. Osa psykologeista tekee myös oppimista tai työkykyä selvittäviä tutkimuksia.
Psykoterapeutti auttaa ymmärtämään ja käsittelemään omia ajatusmalleja, tunteita ja kuormittavia elämänkokemuksia. Psykoterapeutti on koulutettu mielenterveyden hoidon ammattilainen, jolle terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira on myöntänyt luvan käyttää psykoterapeutin nimikettä. Vain psykoterapeutti voi siis antaa psykoterapiaa, kun taas pelkällä terapeutin nimikkeellä voi toimia kuka vain. Psykoterapeutit ovat yleensä peruskoulutukseltaan psykologeja, sairaanhoitajia tai lääkäreitä.
Psykiatri on erikoislääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. Psykiatri arvioi potilaan tilannetta ja oireita, tekee diagnoosin, suunnittelee hoitoa ja voi määrätä lääkkeitä. Psykiatri tekee myös arvioita vakuutusyhtiöille sekä kuntoutuspsykoterapia-arvioita Kelaa varten. 

Mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla?

Kaikki kolme ovat mielenterveyden häiriöiden ja niiden hoidon ammattilaisia, mutta käytetyt hoitokeinot ja hoitojaksojen pituudet vaihtelevat.
 
Psykologin ja psykiatrin vastaanotolla käydään yleensä 3–5 kertaa, minkä jälkeen voidaan sopia seurantakäynneistä. Psykoterapiassa hoitojaksot voivat olla kaikkea lyhytpsykoterapian 10–20 kerrasta 2–3 vuotta kestävään kuntoutuspsykoterapiaan, johon voi saada tukea Kelalta.

Voiko psykologi määrätä lääkkeitä? Entä psykiatri tai psykoterapeutti?

Näistä kolmesta vain psykiatri on lääkäri, joka voi määrätä lääkkeitä.

Psykoterapeutit edustavat monia psykoterapian suuntauksia. Mistä tietää, mikä koulukunta on itselle oikea? 

Koulukuntaa tärkeämpää on se, että asiakkaan ja psykoterapeutin kemiat sopivat hyvin yhteen. Tällä on merkitystä erityisesti pitkässä psykoterapiassa. Kela-terapian maksimikäyntimäärä on 200 kertaa, mikä tarkoittaa kahta sataa tuntia keskustelua kasvokkain terapeutin kanssa.
 
Psykoterapeuttia valitessa kannattaa miettiä, onko sukupuolella tai iällä itselle väliä. Voit myös toivoa psykoterapeutilta keskusteluun tietynlaista otetta: joku saattaa kaivata terapeutilta empaattista ja ymmärtävää otetta ja joku taas reippaan ratkaisukeskeistä otetta. Oikean asiantuntijan luona tunnet olosi turvalliseksi ja sinun on luontevaa puhua. Pääasia on, että tapaamisiin löytyy juuri teille sopiva vuorovaikutuksen tapa.
 
Tämän artikkelin asiantuntijoina toimivat psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki ja vastaava psykologi Hanna Kivistö Terveystalosta.
Tutustu mielen palveluihin

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja

Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Artikkeli

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"

Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Artikkeli

Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?

Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.

Artikkeli

Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?

Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.

Artikkeli

Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla

Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.

Artikkeli

”Elämä saa näkyä töissä”

Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit