Päihderiippuvuus kroonistui loman aikana: näin tunnistat ongelman ja otat sen puheeksi

Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä.

–  Riippuvainen henkilö on yleensä taitava piilottamaan asian, varsinkin alkuvaiheessa. Tällöin voi jopa vaikuttaa siltä, että työteho nousee ja asiat luistavat tavanomaista paremmin, sillä töissä jaksetaan nähdä ylimääräistä vaivaa riippuvuuden peittelyyn, Riipinen sanoo.

Ärtymys ja mielialojen ailahtelu tai tunne-elämän vaihtelut, ovat kaikilla toisinaan läsnä, mutta jos työntekijä esimerkiksi toistuvasti joutuu helposti ristiriitatilanteisiin, vetäytyy syrjään tai vaikuttaa poikkeavan väsyneeltä, on täysin aiheellista huolestua työntekijän toiminnasta. Myös viikonloppujen ja lomien yhteyteen liittyvät toistuvat sairauspoissaolot ovat hälytyssignaaleja. Muutokset käyttäytymisessä ja/tai lisääntyneet poissaolot toimivat varhaisina signaaleina päihderiippuvuudesta.

– Aina taustalla ei toki ole kyse päihteistä, vaan kyseiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Asia on joka tapauksessa hyvä selvittää mahdollisimman pian muutosten havaitsemisen jälkeen, Riipinen toteaa.

Edellisen alkoholilakimuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholilain jälkiarviointi -raportissa. Vapauttamalla alkoholin myyntiä vuonna 2018, jälkiarvioinnissa havaittiin sen kasvattaneen päihteiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja ja kuolleisuutta. Tuoreen, kesäkuussa 2024 voimaan astuneen alkoholilain muutoksen myötä riski päihteiden käytön kasvulle on jälleen olemassa, joten välttääkseemme edellisen lakimuutoksen kaltaisen kehityksen, on tärkeä ottaa mahdollinen epäily puheeksi matalalla kynnyksellä.

– Varhainen tuki on osoitus välittämisestä, eikä puheeksiottoa siten pidä arastella. Puheeksiottaminen on osa toimivan työpaikan kulttuuria ja turvaverkkoa, muistuttaa Riipinen.

Vinkit esihenkilölle – kuinka otan huolenaiheen puheeksi?

• Ilmaise huolesi suoraan ja kerro, rakentavassa hengessä mitä asia koskee.
• Varaa keskustelulle rauhallinen tila ja riittävästi aikaa, anna myös työntekijälle aikaa valmistautua.
• Keskustelun aikana ole empaattinen, myötäelä keskustelukumppanin tunnetilaa ja ilmaise, että tahdot auttaa. Muista myös pysyä rauhallisena, sillä tunnetila tarttuu ja kiinnitä huomiota sanattomaan viestintään.
• Pidä keskustelun painopiste tulevaisuudessa ja sopikaa yhdessä jatkosuunnitelmasta.
• Ohjaa työntekijä työterveyden pariin, jotta riippuvuus ei syvene ja aiheuta siten tarpeetonta haittaa sekä työntekijälle itselleen että tiimin toiminnalle.

Esihenkilönä voit myös hyödyntää varhaisten signaalien tarkistuslistaa, jonka tarkoitus on tukea päätöksenteossa ottaa epäilty ongelma puheeksi. Mitä korkeammat pisteet tarkistuslistasta tulee, sitä tärkeämpää asiaan tarttuminen on. Tästä huolimatta kannattaa epäily aina ottaa puheeksi, vaikka pisteet jäisivät matalaksikin.