Onko sinun yrityksesi terve työpaikka?
Kun työelämä on jatkuvassa muutoksessa, se vaatii esihenkilöiltä ja työntekijöiltä paljon. Ihmisiä on tuettava uudenlaisten työtehtävien ja osaamisen kehittämisen edessä sekä tarjottava heille apua ja työkaluja oman työn johtamiseen, jotta työ antaa tekijälleen enemmän kuin ottaa. Parhaimmillaan työ tuottaa terveyttä ja hyvinvoivat ihmiset puolestaan auttavat yritystä voimaan hyvin. Terveessä työpaikassa työolosuhteet ja organisaatiokulttuuri ovat kunnossa, työntekijät voivat hyvin ja johtajat osaavat johtaa. Terve työpaikka saa tekijöikseen parhaat työntekijät ja luo edellytykset parhaaseen tulokseen.
Työelämä vaatii työntekijöiltä paljon, mutta oikein rakennettuna voi antaa enemmän. Megatrendit kuten digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen ovat muutoksen ajureita. Tekoälyn automaation myötä useilla aloilla työ on muuttunut yhä enemmän rutiininomaisesta suorittavasta työstä ongelmanratkaisuun keskittyväksi tieto- ja palvelutyöksi. Osa- ja määräaikainen työ sekä työn pirstaloituminen lisääntyvät. Hybridityömaailmaan siirtyminen on hälventänyt rajaa työn ja vapaa-ajan välillä ja lisännyt joustavuutta työelämään.
– Uudistuminen luo helposti paineita, sillä ihmisten sopeutumiskyky on usein hitaampaa kuin muutos itse. Työ on ollut myllerryksessä viimeiset vuodet ja muutosten kova vauhti on entisestään lisännyt kognitiivista kuormitusta, huolta, stressiä ja paineita. Tämä on näkynyt myös Terveystalon datassa esimerkiksi mielenterveysongelmien yleistymisenä. Esihenkilöiltä ja johdolta odotetaan kykyä ja taitoa johtaa eri tilanteissa, ja myös omasta jaksamisesta on muistettava pitää huolta, toteaa Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.
Terve Työpaikka™ edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä esihenkilöiden ja johtajien taitoa johtaa
Minkälainen sitten on terve työpaikka? Terveessä työpaikassa työ on turvallista, sujuvaa ja tuloksellista. Siellä on terve organisaatiokulttuuri ja hyvä ilmapiiri, jossa hyvinvoivat työntekijät antavat parastaan. Työntekijät myös kokevat, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan ja heitä kannustetaan pitämään huolta itsestään. Terveessä työpaikassa johtajat osaavat johtaa. Hyvinvoiva yritys tai organisaatio on myös haluttu kumppani ja houkutteleva työnantaja, joka pääsee valitsemaan parhaat.
Terve työpaikka koostuu neljästä eri osa-alueesta
Terveystalon Terve Työpaikka™ -toimintamalli auttaa panostamaan neljään selkeään osa-alueeseen, joista kaikilla on rooli terveen työpaikan rakentajina: terve työ, hyvinvoiva ihminen, toimiva työyhteisö ja aktiivinen johtaminen - asioita, jotka tutkitusti lisäävät tuottavuutta ja menestystä.
- Työpaikan turvallisuus ja terveyttä tukevat työolot ovat terveen työn perusta. Työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvät riski- ja vaaratekijät ovat hallinnassa. Työ on sujuvaa ja työtilat tukevat tehokasta työntekoa. Työnantaja, työntekijät, työsuojelu ja työterveys kehittävät työoloja hyvässä yhteistyössä. Työpaikan ensiapuvalmiudet ja -toimintatavat ovat kaikille tuttuja.
- Ihmisten hyvinvointi on terveen työpaikan edellytys. Terveessä työpaikassa työ tuottaa tekijälleen terveyttä: se on mielekästä ja vastaa työntekijän osaamista, voimavaroja ja työkykyä koko työuran ajan. Hyvinvoiva työntekijä tuo panoksensa työyhteisöön ja sen hyvinvointiin. Hän kantaa vastuuta omasta terveydestään ja saa siihen myös tarvittaessa tukea. Kun ihminen voi hyvin, se heijastuu koko elämään.
- Toimivassa työyhteisössä tieto kulkee ja ilmapiiri on innostava, kannustava ja oikeudenmukainen. Yhteiset tavoitteet ovat selkeitä ja ongelmat ratkaistaan rakentavasti. Työpaikan rakenteet ja toimintatavat tukevat työn sujumista. Hyvinvoivassa yhteisössä toimintaa kehitetään ja muutoksiin sopeudutaan yhdessä.
- Terveessä työpaikassa johtaminen on aktiivista, tavoitteellista työtä työntekijöiden onnistumisen ja organisaation menestyksen mahdollistamiseksi. Esihenkilöt luovat työn tekemiselle toimivat puitteet ja määrittelevät realistiset tavoitteet. Johtaminen on selkeää, osallistavaa ja oikeudenmukaista. Esihenkilö osaa tunnistaa ja reagoida muutoksiin ihmisten työkyvyssä ja voimavaroissa. Myös esihenkilöiden omasta hyvinvoinnista pidetään terveessä työpaikassa erinomaista huolta.
– Jotta työpaikka olisi terve, jokaisen neljän osa-alueen on toimittava. Jos yksikin näistä on heikolla tasolla, se vaikuttaa muihin osa-alueisiin ja heikentää kokonaisuutta. Tilanne ja painotukset eri osa-alueilla voivat toki vaihdella organisaatioittain, kehityskaaren aikana tai taloustilanteen mukaisesti, sanoo Riipinen.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.