Onko pasta huono hiilihydraatin lähde?
Ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio-Järvinen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin hiilihydraateista.
Onko pasta huono hiilihydraatin lähde ja pitäisikö sitä välttää? Siitä puhutaan usein epäterveellisenä ruokana.
Pastan huono maine saattaa perustua siihen, että vaalea pasta ei sisällä kovin paljoa kuitua, jolloin sitä voi olla helppo syödä suuria määriä. Vaalea pasta voi myös nostaa verensokeria, mikä saattaa näkyä uneliaisuutena runsaamman pastapitoisen aterian jälkeen.
Mikään yksittäinen ruoka-aine ei kuitenkaan ole yksin terveellinen tai epäterveellinen. Sen sijaan annoskoko ja ruokavalion kokonaisuus vaikuttavat merkittävästi. Jos pasta-annos on omaan energiantarpeeseen sopiva, aterialta löytyy sen lisäksi proteiinia, kasviksia ja hyvää rasvaa, on kokonaisuus kunnossa. Pastaa ei siis tarvitse vältellä. Jos haluaa varmistaa runsaan kuidun saannin, voi myös valita täysjyväpastaa.
Mihin aikaan päivästä kannattaa nauttia hiilihydraattipitoisia ruokia unen saannin tai laadun kannalta?
Hyvälle unelle tärkeitä asioita ovat säännöllinen ja alkupäivään painottuva ateriarytmi, joten hiilihydraattia voi sisällyttää aterioille pitkin päivää. Päivän aikana on hyvä suosia pääasiassa runsaskuituisia vaihtoehtoja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Runsas hiilihydraattien ja erityisesti nopeiden hiilihydraattien syöminen saattaa väsyttää. Tästä syystä voisi ajatella, että niiden sisällyttäminen iltapalalle auttaa nukahtamisessa. Terveyssyistä hiilihydraattien osalta kannattaa kuitenkin suosia kohtuutta sekä runsaskuituisuutta. Iltapalaan kannattaa kuitenkin sisällyttää jotakin hiilihydraattipitoista, kuten leipää tai puuroa.
Mistä tietää, minkä verran on sopiva määrä hiilihydraattia itselle? Käyn salilla kolme kertaa viikossa ja lenkkeilen kaksi kertaa viikossa.
Hiilihydraattien tarve muodostuu energian tarpeen ja liikkumisen mukaan. Esimerkiksi tavoitteellisen kestävyysurheilijan hiilihydraattien tarve on suurempi kuin kuntoliikkujan. Liikkuja tarvitsee hiilihydraatteja energianlähteeksi ennen treeniä ja palautumiseen treenin jälkeen. Liian niukka hiilihydraattien saanti voi johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen, huonoon palautumiseen sekä loukkaantumisriskiin.
Ruokavalio on yleensä tasapainossa, kun:
- olo on hyvä
- vireystila pysyy päivän aikana kohdallaan
- jaksaa urheilla
- treenaamisesta palautuu
- paino pysyy tasaisena
Näiden kohtien täyttyessä voi hyvin kuulostella omaa näläntunnettaan ja syödä sen mukaan. Jos epäilee hiilihydraattien saannin riittävyyttä, voi kokeilla hieman kasvattaa hiilihydraattiannosten kokoa ja kuulostella, tuoko se lisää energiaa treeneihin.
Koitan vähentää hiilihydraattien syöntiä laihduttaakseni. Millä voin korvata ne? Olen ennen syönyt paljon esimerkiksi leipää ja perunaa.
Painoa pudottaessa voi energiansaantia hyvin vähentää hiilihydraateista nipistämällä. Usein hiilihydraatteja ei kuitenkaan tarvitse kokonaan välttää, vaan voi kokeilla ennemminkin vähentämistä. Hiilihydraattien lähteistä, kuten täysjyväviljasta, kasviksista ja hedelmistä, saamme myös paljon tärkeitä ravintoaineita, joten niitä on hyvä sisällyttää päivään. Sen sijaan vaaleita viljatuotteita ja sokeripitoisia tuotteita on hyvä syödä vähemmän tai harvemmin.
Lämpimällä aterialla osan hiilihydraattilähteestä (peruna, pasta, riisi) voi korvata kasviksilla eli suurentaa kasvisannosta täyttämään yli puolet lautasesta. Kasviksia kannattaa suosia monipuolisesti, esimerkiksi salaatteina, raasteina, uunijuureksina ja kypsennettyinä kasviksina.
Välipaloilla voi leivän sijaan syödä esimerkiksi vähärasvaisia maitovalmisteita, kuten rahkoja ja jogurtteja tai vastaavia kasvipohjaisia tuotteita. Näihin voi lisätä mukaan marjaa tai hedelmää ja lisäksi vaikkapa leseitä, pähkinöitä tai siemeniä. Leipääkin voi kohtuudella syödä, mutta on hyvä suosia runsaskuituista leipää, jossa on kuitua vähintään kuusi grammaa per 100 grammaa. Myös omia leivän päällisiään voi valita tukemaan painonpudotusta.
Ravitsemusterapeutti
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo on jälleen yksi alan ihanteellisimmista työpaikoista terveydenhuoltoalan opiskelijoiden keskuudessa
Työnantajamielikuvatutkimus vahvistaa sen, minkä eteen Terveystalossa on pitkään tehty työtä: opiskelijat tunnistavat Terveystalon potentiaalisena työnantajana jo ennen valmistumistaan. Tunnustuksen taustalla on määrätietoinen juniorityö, joka vie Terveystalon tiimin kampuksille ja opiskelijatapahtumiin.
Yleislääkäri Henna Laaksoharju: "Työni Terveystalossa pitää ammattitaidon monipuolisena"
Henna Laaksoharju on työskennellyt yleislääkärinä Terveystalolla 15 vuoden ajan. Hän on päivystänyt sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa ja kerran jopa endurokisoissa. Tänä päivänä hän yhdistää Terveystalossa yksityisvastaanoton ja julkisten kumppanuuksien kautta tehtävät kiirevastaanotot – ja löytää siitä parhaan mahdollisen tavan ylläpitää ammattitaitoaan.
“Taas minä vain naputtelen konetta” – lääkärin arki innosti Iisa Lauksion takaisin teknologiakehitykseen
Diplomi-insinööri Iisa Lauksio opiskeli lääkäriksi, koska halusi tehdä ihmisläheistä työtä. Kun vastaanottotyön arki paljasti terveydenhuollon kipukohtia, heräsi oivallus: ehkä hänen paras tapansa auttaa löytyisikin vastaanottohuoneen ulkopuolella. Näin syntyi uralle jälleen uusi suunta.
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Supermarsun kaverikirja: Karin Blomgren
Supermarsun kaverikirjassa esittäytyvät Lasten Terveystalon asiantuntijat. Tällä kertaa kaverikirjan kysymyksiin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren, joka kertoo muun muassa parhaan vinkkinsä lääkärikäyntiä jännittävälle lapselle ja paljastaa oman supervoimansa.
”Onko harrastaminen tärkeää lapsen itseluottamuksen kehitykselle?”
Psykologi ja psykoterapeutti Anu Heikkilä vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin lapsen itseluottamuksesta ja minäkuvasta.