Artikkeli Ravitsemus

Onko kahvin nauttimisesta helteellä haittaa?

Ravitsemusterapeutti Anne-Mari Mattila vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kesäjuomista.

Onko kahvin tai teen juonti helteellä haitallista? 

Helteellä voi nauttia päivittäin myös kuumia juomia, kuten teetä ja kahvia. Kahvi ja tee sisältävät kofeiinia ja niitä juodaan muuan muassa piristävän vaikutuksen vuoksi. Kumpikaan juomista ei sisällä energiaa, ellei sitä lisätä valmiiseen juomaan hunajan, sokerin, maidon tai kerman muodossa. Näin ollen kahvia ja teetä voidaan pitää ihan hyvinä nesteen lähteinä. Haittavaikutuksia voi kuitenkin tulla, jos kofeiinia nauttii yli 400 milligrammaa (noin 3–5 kahvikuppia) vuorokaudessa. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia, levottomuutta, pahoinvointia ja sydämentykytystä. Etenkin helteellä on hyvä muistaa, että kofeiinia sisältävät juomat poistavat nestettä elimistöstä. Lisänä on siis hyvä nauttia myös esimerkiksi vettä.

 

Urheilen kesällä paljon, jolloin hikoilukin on runsaampaa. Mitä kannattaisi juoda, ja miten pidän huolta, että nesteytys on riittävää?

Urheilu lisää hikoilun kautta nestehävikkiä noin 0,5–2 litraa liikuttua tuntia kohti. Nestehävikin määrään vaikuttavat muuan muassa liikunnan rasittavuus, ympäristön ilman kosteus ja lämpötila. Kylmissä ja viileissä olosuhteissa hikoilu on huomattavasti vähäisempää kuin lämpimissä tai kuumissa olosuhteissa. Hävikkiä voi korvata tavanomaista runsaammalla juomisella päivän aikana.

Urheilusuorituksen kestäessä yli 60 minuuttia tulisi myös suorituksen aikana juoda. Teholtaan kevyessä, pitkäkestoisessa ja tasavauhtisessa liikunnassa vesi on suositeltavin valinta. Vaativassa ja pitkäkestoisessa urheilussa voi valita puolestaan urheilujuoman.

Kehon nestetasapainoa ja juomisen riittävyyttä voi seurata muun muassa virtsan väriä tarkkailemalla. Vaaleankeltainen virtsan väri kertoo nestetasapainon olevan kunnossa, kun taas tumma virtsa ja vähentynyt virtsaamisen tarve viestii nestehukasta.

 

Teen itse kuplavettä, onko se hyvä janojuoma? Onko parempi juoda jotain hiilihapollista vai onko vesi riittävä? Minua myös huolettaa, että juon liikaa vettä.

Hiilihapotettu vesi on vettä, johon on liuennut hiilidioksidikaasua paineen alla. Tällä ei ole vaikutusta juoman nesteyttäviin ominaisuuksiin. Jos kotitekoinen kuplavesi maistuu paremmin kuin kraanavesi, tulee sitä todennäköisesti juotua enemmän. Herkkävatsaiselle hapotettu vesi voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten turvotusta tai närästystä.

Nesteen tarve on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat muun muassa ympäristön lämpötila, ikä ja arkiaktiivisuus. Aikuisilla päivittäinen nesteen tarve on noin 2–3 litraa, josta osa saadaan ruuan mukana. Vettä ja muita juomia kannattaa nauttia päivittäin noin 1–1,5 litraa. Tätä suuremmasta nestemäärän nauttimisesta on harvoin terveydellistä hyötyä. Useimmiten nesteen tarve tulee tyydytetyksi, kun juodaan janon ohjaamana. Vesi on paras janojuoma tyydyttämään nesteentarpeen ja sammuttamaan janon. Jos vettä juo tarpeeseen nähden ylenpalttisesti, voi nestetasapaino häiriintyä. Yleisin haitta tällöin on tihentynyt vessassa käynnin tarve.

 

Raparperimehu on ihana kesäjuoma. Onko itse tehty raparperimehu epäterveellistä? Onko terveyden kannalta merkitystä, onko se valmistettu keittämällä vai sitruunahappoa käyttäen? 

Makeita ja happamia juomia suositellaan käytettävän vain satunnaisesti ja mieluiten aterian yhteydessä. Sokeripitoiset juomat eivät lisää kylläisyyden tunnetta, mutta ne lisäävät päivän mittaan saadun energian määrää. Hampaiden terveyden kannalta juomat, jotka sisältävät sokeria ja happoa (kuten sitruunahappoa), aiheuttavat hampaiden reikiintymistä ja eroosiota. Kun valitsee kotitekoiselle mehulle valmistustapaa, on keittäminen sitruunahappoa parempi vaihtoehto.

 

Onko alkoholin nauttimisesta helteellä haittaa?

Kesähelteet lisäävät hikoilua ja nestehävikkiä. Alkoholi on diureetti eli se poistaa nestettä kehosta, minkä vuoksi se kuivattaa elimistöä entisestään. Jos kesäpäivästä haluaa nautiskella terassilla istuen, kannattaa alkoholijuomia nauttia kohtuudella ja ottaa tavaksi juoda myös lasillinen vettä.

 

Mikä on kouluikäiselle lapselle paras janojuoma helteellä? Saavatko lapset juoda elektrolyyttijauheesta tehtyjä juomia?

Paras janojuoma lapselle helteellä on vesi. Veden lisäksi päivittäin voi nauttia maitoa ja hapanmaitotuotteita sekä lasillisen täysmehua. Juomisen lisäksi hyvä keino huolehtia lapsen nestetasapainosta hellekeleillä on tarjota vesipitoisia kasviksia ja hedelmiä.

Elektrolyyttijauheet sisältävät kivennäisaineita ja suoloja, joita yleensä saadaan riittävästi ravinnosta. Lapsille elektrolyyttijauheesta tehtyjä juomia ei yleensä suositella. Poikkeustilanteissa, kuten ripulitaudissa, nestevajauksessa ja pitkäkestoisen ja lämpimissä olosuhteissa tehdyn urheilusuorituksen yhteydessä käyttö voi olla perusteltua. Noudattamalla pakkausselosteen ohjeita tuotteiden käyttö on yleensä turvallista.

Elektrolyyttijauheita turvallisempi ja parempi vaihtoehto nestetasapainon tukemiseen ripulitaudissa ovat lapsille suunnatut ripulijuomat ja nesteytysjuomat. Niissä on kivennäisaineiden lisäksi glukoosia. Urheillessa perinteiset urheilujuomat, kuten Gatorade, Powerade tai Dexal, ovat elektrolyyttijauheita turvallisempia vaihtoehtoja lapsille.

 

Kannattaako helteellä lisätä veteen ja kotona tehtyyn kivennäisveteen suolaa? Onko pienen määrän suolaa sisältävä vichy paras janojuoma helteellä?

Suolaa ei suositella lisättävän nesteeseen itse, sillä suolan määrä voi kasvaa helposti liian suureksi. Tämä voi lisätä entisestään nesteen poistumista elimistöstä. Suurin osa suomalaisista aikuisista saa ruokavaliostaan liikaa suolaa suositukseen nähden (suositus on teelusikallinen eli alle 5 grammaa/vuorokausi). Elimistön sisäiset natriumvarastot riittävät täyttämään tarpeen myös kesällä, kun hikoiltaessa poistuu natriumia.

Kivennäisvedessä on tavallista vesijohtovettä enemmän mineraaleja, kuten natriumia, magnesiumia, kaliumia ja kalsiumia. Suomessa useimmat kivennäisvesi-nimellä myytävät juomat eivät sisällä suolaa eli natriumia. Vichy-nimellä myytävissä juomissa on suolaa, ja suolapitoisuus on yleensä noin 0,05–0,16 grammaa/100 millilitraa. Jos juo vuorokaudessa 1,5 litraa kivennäisvettä saa suolaisemmasta kivennäisvedestä jo 2,4 grammaa suolaa eli lähes puolet suosituksesta.

Juomaa valitessa suolapitoisuudella on väliä varsinkin silloin, jos nesteitä nauttii runsaasti. Helteellä juomaksi voi halutessaan valita veden lisäksi vähäsuolaisen ja maustamattoman kivennäisveden. Jos helteellä ruokahalu heikkenee ja syö normaalia vähemmän, voi valita myös suolaisemman kivennäisveden.

Asiantuntija
Anne-Mari Mattila
Anne-Mari Mattila

Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM

Ravitsemusohjauksessani autan sinua löytämään ratkaisut eri ravitsemushaasteisiin, syömispulmiin ja tasapainoiseen hyvinvointiin. Omaan laajan ammatillisen pätevyyden terveysalalta, mikä näkyy ohjaukseni kokonaisvaltaisuutena. Erityisosaamisalueitani ovat diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, suolistovaivojen sekä syömishäiriöiden ravitsemushoito sekä painonhallinta. Puoleeni voit myös kääntyä, jos kaipaat apua kasvis- tai vegaaniruokavalion täysipainoisessa koostamisessa tai haluat edistää työkykyäsi. Ravitsemusterapeuttina olen kannustava, kuunteleva ja lempeästi kohti onnistumisen tietä tuuppaava. Etsitään yhdessä sinulle sopivat sekä konkreettiset ravitsemus- ja elintaparatkaisut. Työtehtäviini kuuluu lisäksi aktiivinen työterveysyhteistyö nimettyjen asiakasyritysten kanssa. Toimin osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä ja autan ennaltaehkäisemään ravitsemuksen keinoin työn ja työympäristön mahdollisten altisteiden ja kuormitustekijöiden vaikutusta työkykyyn.

 

 

Liity uutiskirjetilaajaksemme

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää?

Kummalla on suurempi vaikutus, geeneillä vai ruokavaliolla? ”Kummallakin on oma osuutensa, eikä kysymykseen ole yksinkertaista vastausta”, toteaa vastaava ravitsemusterapeutti Niina Matikka. Geenien vaikutus on kuitenkin suurempi kuin usein ajatellaan. Lohdullista on, että niiden vaikutusta voi ainakin osittain kumota elintavoilla.

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen. Artikkeli

Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.

Katettu joulupöytä Artikkeli

Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta

Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.

Valikoiva on syöminen on tuttu ilmiö monessa lapsiperheessä. Artikkeli

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?

Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Artikkeli

Ota resepti talteen: Yhden vuoan makumatka Kreikkaan

Ota resepti talteen ja tee kesäinen makumatka Kreikkaan. Raikas ja värikäs vuoka ateria sisältää runsaasti kasviksia, ja se on helppo valmistaa kiireenkin keskellä. Ruokaisa vuoka syntyy helposti myös eri proteiininlähteitä, kuten Härkistä käyttäen. Reseptin annoskoko on sopiva kahdelle henkilölle.

Artikkeli

Ota resepti talteen: Buddha bowl

Buddha bowl on kasviksia sisältävä ja sydämen terveyttä edistävä värikäs ateriakulho. Se on helppo tapa hyödyntää tuoreita vihanneksia ja syödä monipuolisia aterioita. Reseptin annoskoot ovat yhdelle hengelle.