Artikkeli Työterveys

Onhan yhdenvertaisuus teillä myös muuta kuin sateenkaarilogo Pride-viikolla?

Kesäkuussa pukeudutaan sateenkaaren väreihin, kun yhdenvertaisuutta juhlistetaan Pride-kulkueissa ja -tapahtumissa ympäri maailmaa. Myös Suomessa organisaatiot ovat innokkaasti lähteneet mukaan ja logot päivittyvät sosiaalisen median kanaviin hanakasti. Epäkohtiin puututaan tarmolla, mutta kuinka organisaatiokulttuuria tulisi kehittää, jotta inklusiivisuus olisi osa rakenteita, eikä virheiden korjaamista?

Terveystalon työterveyspsykologi Jukka Oksasen mukaan yhdenvertaisuus on ajattelutapa, jonka tulisi heijastua kaikessa toiminnassa.

Yhdenvertaisuus ei ole mielipide tai kysymysasia, vaan se koskettaa meitä kaikkia. Yhdenvertaisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se on tärkeä asia useimmille työntekijöille - ikään, sukupuoleen, etnisyyteen tai seksuaalisuuteen katsomatta. Monille työpaikan valinnan ja siellä pysymisen tärkeä tekijä on yhdenvertaisuus. Arvot eivät ole vain mielipiteitä, vaan tekoja. 

Lähtökohtana voidaan pitää vuonna 2015 voimaan tullutta yhdenvertaisuuslakia, jota juuri tänä vuonna päivitettiin kesäkuun alussa koskemaan vahvemmin myös työelämää. Lakiuudistuksessa vahvistettiin syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla.

– Työnantajille annettiin kahden vuoden siirtymäaika lakiuudistuksessa mainittujen muutosten toteuttamiseen, mutta viesti on selvä. Jos minkäänlaista syrjintää ei olisi työelämässä havaittavissa, vastaavia päivityksiä ei olisi ollut tarpeen tehdä, Oksanen valottaa.

Rakenteet poistavat haasteita

Oksasen mukaan yhdenvertaisuus lähtee rakenteista.

–  Kun tarkastelee asioita enemmistöön kuuluvan henkilön näkökulmasta, on hankala huomata rakenteita, jotka ylläpitävät vähemmistöä syrjiviä normeja. Näkyvät ja näkymättömissä olevat organisoitumiseen liittyvät rakenteet kertovat meille, kuulummeko kyseiseen (työ-)yhteisöön vai emme.

Yhdenvertaiset rakenteet ovat omiaan luomaan työyhteisöstä myös psykologisesti turvallisen.

–  Turvallisempi tila on käsitteenä jo aika tuttu. Se on inklusiivinen tila paikka, joka sallii ja mahdollistaa erilaisuuden. Se merkitsee enemmän kuin vain sukupuolettomia vessatiloja, joka on toki erinomainen esimerkki fyysisen ympäristön inklusiivisuudesta. Jatkuva dialogi ja Pride-viikon julistaminen työpaikalla ovat puolestaan esimerkkejä ilmapiirin sallivammaksi luomisesta. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä on lupa poiketa normista, rikkoa rajoja ja sallia virheiden tekeminen.

Raameista toiminnan tasolle viedyt ohjeet asettavat organisaation normit 

Hyvä käytös ei ole keneltäkään pois, mutta käytännön toimintaohjeet kertovat konkreettisesti mitä se kussakin organisaatiossa tarkoittaa.

– On inhimillistä tehdä virheitä, mutta niistä tulee oppia. Tätä varten jokaiselle tulisi olla selvää, kuinka puututaan tilanteisiin, joissa sattuu lipsahdus - tai tunnistetaan syrjivää puhetta tai käytöstä. Puuttumiseen täytyy rohkaista ja antaa työkalut, joiden avulla palautetta voi antaa rakentavasti, Oksanen neuvoo.

Näitä taitoja tulisi organisaatiossa kouluttaa ja opetella, jotta yhdenvertainen arvopohja tulee näkyväksi. 

– Martin Luther Kingin sanoinIn the end we will remember, not the words of our enemies, but the silence of our friends”. Psykologisesti turvallisessa työyhteisöissä kollegat eivät seuraa sivusta passiivisesti, vaan toimivat ristiriitatilanteissa ylpeästi organisaation arvojen mukaisesti. Jos psykologinen turvallisuus käsitteenä ei vielä ole kovin tuttu, siihen voi perehtyä esimerkiksi Työterveyslaitoksen "Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä" -oppaan avulla, Oksanen neuvoo.

Vinkit inkusiivisuuden kehittämiseen 

– Organisaatioiden ei tarvitse keksiä itse sitä mistä aloittaa, sillä yhdenvertaisuuden lisäämisen eteen moni on jo tehnyt valtavan työn avuksemme, Oksanen sanoo.

Oheisten vinkkien avulla organisaatioissa päästään alkuun, minkä lisäksi Oksanen suosittelee lämpimästi tutustumaan myös Työterveyslaitoksen tuottamaanMonimuotoisuus ja inklusiivisuus: mitä ja miksi-oppaaseen.

1) Aloita määrittelemällä tahtotila. Monimuotoisuus tarjoaa paljon hyötyjä organisaatioille, joten miettikää mitä ne teille ovat, ja mitä haluatte saavuttaa inklusiivisuutta kasvattamalla.

2) Johda tahtotilasta konkreettiset ja mitattavat tavoitteet. Yhdenvertaisuutta ei luoda pelkästään ylhäältä, mutta ylimmän johdon sitoutuminen on olennaista tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitä tehdään, mitä mitataan -ajattelu ohjaa yhtä lailla yhdenvertaisuuden eteen tehtävää työtä. 

  • Käytännössä voitte miettiä esimerkiksi tavoitteita, joita asetatte rekrytointiin ja perehdytykseen. 
  • Työhyvinvointikyselyillä voidaan seurata yhdenvertaisuuden toteutumista samoin kuin muitakin hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta.
  • Löytyyhän organisaatiostanne määritelty toimintamalli syrjivään käytökseen puuttumiseen ja tuotattehan omat sisäiset tapahtumanne esimerkiksi esteettömästi ja yhteisellä kielellä. Puhutun sukupuolineutraalin kielen lisäksi, onhan myös kuvakerrontanne monimuotoista.

3) Yhdenvertaisuus ei tule kerrasta valmiiksi, vaan kyseessä on jatkuva prosessi. Samoin kuin kaikki muukin kehittäminen, myös yhdenvertaisuuden eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä. Perinteinen Plan-Do-Check-Act -toimintalogiikka pätee myös tähän.

Päivitetään siis itsemme ja organisaatiomme. Pride-kuukausi on mahtava tilaisuus ottaa ensimmäinen askel!

Sinä olet tärkein. Ja tärkeintä kuullaan.

Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin. Siksi tahtoisimme kuulla sinua. Kerro meille luottamuksellisesti kokemuksistasi terveydenhuollossa. 

Kerro meille kokemuksistasi.

Lue lisää aiheesta

Työyhteisö toimistotöissä Artikkeli

Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä

Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.